mun hennonvaalenapunainen pellavamekko ja -takki saatu By Pias <3

 

 

Pitkästä aikaa blogin parissa.

Koska. No, torstaina tulin Suomeen. (Matkalaukku jäi muuten matkalle.) Perjantaina sitten kiirettä piti ~suuri sydämellinen kiitos osallistujille, olitte niin mahtavan iloisia ja energisiä~ zumbatunti fitnesspäivakirjojen tarjoamana Salon Gym & Fitness Centerillä. Saittehan hyvän treenin? :D Matkalaukkukin tuli muuten juuri ennnen tuntia ja hyvä niin, sillä siellä oli tietysti myös treenivetimet ja -musat. Pikkasen jouduin jännittämään että miten zumbatunnin käy. Tai no, ei se matkalaukku tullut, mun piti hakea se Turun lentokentältä, mutta se on taas oma tarinansa, murh ja phuuh. 

Ja lauantaina sitten. Lauantaina oli ristiäiset. Mun kummityttöni ristiäiset.

Mulla on nyt sitten puolivuotiaan kummipojan lisäksi yksi kummityttö. <3 Ajatella että minua on pyydetty. Kaksi hirmu rakasta ihmistä ja aivan mahtavaa äitiä on halunut minusta kummitädin. (Saas nähdä miten käy ;D) Kaksi sellaista perhettä, joihin välit eivät koskaan ikimaailmassa muutenkaan olisi voinut katketa, mutta joihin on sidottu taas yksi solmu lisää. Kiitos ja kumarrus kunniasta.

 

Ja iltaa on istuttu. Höpisty vanhoja juttuja. Joihinkin ystäviin välit vain ovat säilyneet kymmenenkin ulkomailla asutun vuoden jälkeen. Ihan yhtä hyvinä, ihan samanlaisina. Ehkä paranee vaan. <3 Oma sisko, Ansu ja Pipsa. Te ootte sellaisia kuten tiedätte. :)

Kiitos viikonlopusta. Kiitos korvaamattomista hetkistä. 

 

Nyt on pakko sammuttaa valot ja nukuttava, sillä huomenna on aikainen herätys. Aika kova ikävä on jo omaakin kotiporukkaa, mutta vielä pari päivää menee seikkaillessa. <3

 

 

Kommentit (21)

Anette H.

Kiitos, zumbatunti oli kyllä mahtava! Olin jo unohtanut miten huikeat sykkeet zumbasta saa. Ihanat nuo Pia's takki ja mekko <3 kivaa kesää ja onnea kummitädille! Itselläni kummilapsia siunaantunut jo kuusi. <3

hannis

Ihanan suloista, vaaleanpunaista! Kummitytön äidille voi kertoa vinkiksi kokeilla maidotonta dieettiä pari viikkoa, jos imettää. Ja katsoa, auttaako. Näyttää iho hyvin maitoallergisen iholta. Helpottaa vauvan oloa, jos maito syynä.

S

Hei Johanna! Katsoin juuri sinun viimeisimmän jaksosi fitness-päiväkirjasta. Tiedän miltä tuntuu, kun on ikävä omaan kotimaahan. Asuimme myös perheeni kanssa muutaman vuoden ulkomailla ja vaikka sielläkin oli onni omasta perheestä ja kodit tuntuivat omalta, niin ikävää omaan kotimaahan ei vain voi sanoin selittää. Pitkään ajattelin, etten miehen vuoksi ehkä pysty muuttamaan enää ikinä takaisin Suomeen, mutta sitten kävi niin, että mieheni alkoi käyttäytyä perhettään kohtaan todella huonosti, lähti jatkuvasti juhlimaan kavereiden kanssa minun jäädessä yksin kotiin hoitamaan lasta. Näin mentiin pari vuotta, kunnes lopulta sain tarpeekseni ja tein päätöksen palata Suomeen joko miehen kanssa tai ilman. Mieheni lähti onneksi mukaamme ja hänen käytöksensäkin normalisoitui muuton myötä. Nyt muutamien vuosien jälkeen olemme onnellisesti yhdessä, hän on oppinut kielen ja löytänyt työn, jossa viihtyy loistavasti. Vaikka olen edelleenkin vihainen miehelleni siitä, kuinka hän käyttäytyi pari viimistä vuotta asuessamme hänen kotimaassaaan, niin olen samalla kuitenkin kiitollinen siitä, että niin kävi, sillä sain siitä tarpeeksi hyvän syyn toimia "itsekkäästi" ja tuoda perheeni tänne. Halusin kuitenkin tulla kertomaan, että on totta, ettei se ulkomailla ajateltu unelma Suomeen muutosta kuitenkaan toteutuessaan ollut niin mahtavaa, kuin olin ajatellut. Muutamat vuodet muuton jälkeen olivat ehdottomasti elämäni hanlalimmat ajat tähän asti. Vaikka lopulta kaikki on päättynyt onnellisesti, niin se paine mikä uuden elämän luomiseen ja kaiken alusta aloittamiseen liittyy on aivan järkyttävä. Pitkään olin sen kaiken jäljiltä aivan lopussa, eikä kukaan tuntunut ymmärtävän, koska ei ole itse kokenut mitään samaa. Ulkopuolisen silmään muutto maasta toiseen ja kaikki siihen liittyvä näyttää varmasti paljon helpommalta, kuin onkaan. Samoin, kun ulkomailla asuminen näyttäytyy muille usein jotenkin virheellisen hauskalta ja idyyliseltä. Vaikka varmasti koetkin joskus yksinäisyyttä ja se se kuuluu asiaan, niin sinulla on kuitenkin siellä töitä omalla alallasi, osaat puhua sujuvasti norjaa, teillä on ihana talo ja perhe-elämän puitteet varmasti hyvin kunnossa. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että lopulta asiat todellisuudessa totta tosiaan saattavat olla paremmin, kuin siinä unelmassa, silloin kun se lopulta oikeasti toteutuu. Asuimme lapsemme syntyessä kolmannessa maassa, joka ei ollut kummankaan meidän kotimaa ja monesti olen miettinyt, ettei meidän olisi ehkä ikinä pitänyt lähteä sieltä pois, sillä jälkikäteen ajateltuna siellä oli monia asioita joita emme silloin tarpeeksi osanneet arvostaa ja mahdollisuuksia joita emme osanneet hyödyntää. Joskus siis saattaa joutua matkaamaan aikamoisen löytöretken, kunnes huomaa, että aarre olikin juuri siellä mistä lähti. Onnea on kuitenkin nähdä kaikki hyvä mitä on tässä hetkessä ja iloita siitä. Enää en jossittele, vaan rakennan hyvää elämää siellä missä nyt olen.

Tulipas pitkä ja varmaan aika sekava kommentti. Ohjelmasi herätti vain niin voimakkaita tunnemuistoja, että oli pakko jotain tulla kirjoittelemaan. 

Toivon kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! Blogisi on tosi kaunis ja nuo fitnesspäiväkirjan jaksot on sinun osalta ihan huippuja! Mielessä on jo pitkään kytenyt ajatus siitä, että haluan alkaa taas liikkumaan ja yksi päivä kun katsoin nuo sun jaksot katsomosta, niin syttyi oikein kunnon kipinä, että nyt otan itseäni niskasta kiinni. Miehen kanssa sitten sovittiin diili, että aletaan juoksemaan yhdessä ja hyvää on tehnyt! Kiitos siis inspiraatiosta!

neito

Itse olen aina asunut samassa maassa (=suomi). Mutta itselleni on jäänyt sellainen ajatus (joka varmaan pätee moneen "unelmaan"). Monestihan ihminen ajattelee,että sitten kun minulla on sitä ja tätä, tai jokin elämän tilanne on ohi tai saavutettu, niin sitten voin olla onnellinen. Elää siis ainakin osittain tulevaisuudessa ja laittaa ehtoja onnellensa. Eikä huomaa niitä asioita, jotka ovat nykytilanteessa hyvin. Kun kaipaa johonkin toiseen paikkaan asumaan, niin sitä saattaa huomaamatta ladata hirveästi odotuksia ja toiveita asian suhteen. Todellisuus ei sitten kuintenkaan vastaa sitten niitä ajatuksia.

Jotenkin sitä pitäisi osata olla läsnä nyky-tilanteessa niin, että näkisi realistisesti kaikki hyvät ja huonot puolet sekä mahdollisuudet siinä tilanteessa. Mutta sekä kuitenkin haaveilla / unelmoida sen verran realistisesti, että olisi niitä haaveita ja unelmia, mutta samalla ei laitaisi niihin vääränlaisia odotuksia. Johannnan tilanteeessa Norjassa elämisessä on varmasti omat hyvät puolensa, ainakin näin ulkopuolisin silmin näyttää kotiutuneen hyvin, siis osaa kieltä, on töitä ja on ystäviä. Mutta toki ymmärrän, että on kaipuu myös kotiseudulle. Suomeen muutto olisi varmasti järjesteltävissä ja mahdollinen. Mutta kaikissa ratkaisuissa on puolensa, niin ne hyvät ja huonot ja niiden suhde ja paino-arvo sitten vaihtelee.

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Se on ihan tosi että helposti ajattelee etta " jos sen nyt saan niin mitään muuta en enää tarvi" tms. Tai yleensäkin olettaa, että vaikka muutto voi muuttaa elämän. No voihan se, mutta helpommalla ja varmemmalla joskus saattaa oma asennemuutos muuttaa elämän. ;) Luulen että ainakin mun tapauksessa kyse on siitä. Ettei saa jäädä kierimään missään ikavässä ja itsesäälissä kun kaikki on hyvin. Mun ei sitäpaitsi tod näk edes olisi mahdollista muuttaa Suomeen. Mun mies ei tuu lähtemään enkä tiedä voisinko tai edes lain mukaan saisinko lähteä lasten kanssa jos mies sitä kovasti vastustaisi. Joka tapauksessa; se ei ole mahdollista eikä järjesteltävissä; olen yrittänyt. ;) Mutten voi alkaa miestäkään vihaamaan ja syyttämään siita, ettei se suostu muuttamaan johonkin mistä en itsekään voi olla varma että olisin tyytyväisempi... Nää on hankalia juttuja ja mulla toimii parhaiten tää oma asennemuutos. ;))

Tiia*

Kauniit vaatteet sinulla...ja tuon ihanan pienokaisen äidillä - mistähän kaunis valkoinen mekko ja kengät on hankittu?

Mekkobongari

Sulla ihana mekko, mutta niin on myös kummityttöni äidillä! Satutko tietämään sen merkkiä?

Tavallinen tallaaja

Hei! Sinun blogia on mukava lukea, sillä aiheet ovat yleisesti arkielämän aiheita, joihin voi samaistua. :) Moneen blogiin on harmittavasti iskenyt jonkinlainen suuruuden tavoittelu tai sitten liian kaupallinen ote.. :/ Joka viikko "pitäisi" olla jotain spesiaalia ja joka kuukausi käydään ulkomailla.. Sinun blogiin tällainen asenne ei onneksi tullut ja ihana lukea tavallisen elämän asioita. :) Suuri peukku sinulle :)

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Kiva kuulla tällaista :) On niin paljon helpompaa pitää elämä simppelinä :D Moni tavoittelee kai paljon ja ihailee "luksuselämää". Mulle luksusta on ihan tavallinen elämä, ettei tarvi koko ajan tavotella jotain tai toivoa olevansa jotenkin parempi... että ehtii olemaan se mikä on <3 Kiitos kaunis.

K

Hei! Olen jo pitkään lukenut blogiasi, aloitin lukemaan jo ennen Ainon syntymää. En ole aiemmin kommentoinut mitään, sillä tykkään vain lukea, aivan kuin lukisin lehtijuttua. Tällä kertaa halusin kuitenkin tulla sanomaan muutaman sanan.

Vaikutat todella sympaattiselta ihmiseltä blogisi tekstien perusteella ja Fitnesspäiväkirjojen perusteella mielikuvani on ainoastaan vahvistunut. Katsoin juuri viimeisimmän jaksosi koti-ikävästä Suomeen. Harmi, että juuri sinun jaksosi ovat vain lyhyitä pätkiä netissä. Ne ovat mielestäni ohjelman parasta antia.

Ihailen tyylitajuasi, sisustustanne, kauniita käsitöitäsi sekä lempeää luonnettasi. Olet todella kaunis niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. :)

Jonain päivänä haluaisin vielä matkustaa Norjaan ja Kuubaan, kiitos kauniiden valokuviesi. :)

Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! Mukavaa kesää. :)

-K

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Kiitos ja kumarrus :)) Ihana kuulla tällaista etten ole antanut itsestäni ihan pölöä kuvaa siellä :D :D No, tututkin kehuvat että olen filmillä kyllä ihan taysin oma itseni. Se on hyvä se. :)

Teikku

Heippa!

Pystyin vihdoin katsomaan fitness-päiväkirjasi, ihania!! Aivan fantastiset maisemat teillä siellä Lillesandissa, blogia seuranneena olen huomannut myös että kevät/kesä saapuu teille aiemmin, olette kaiketi tarvittavan paljon etelämpänä. Jatka samaan malliin, me lukijat kiitämme!! =)

Johanna

Kiitos vielä täälläkin zumbatunnista, oli todella energinen ja mieleinen! :) Kauniita kesäpäiviä sinulle ja perheellesi!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram