suutareista, ystävistä ja pupuista

 

Kaikki alkoi uuden vuoden aattona. 

Iselin, meidän harmaa tyttökanimme oli hoidossa hyvillä ystävillä, suuressa navetassa, omassa häkissään. Navetan Iselin jakoi kahden poikakanin kanssa;  nämä elelivät rauhassa omassa aitauksessaan. Kukaan ei tiedä miten poikakanit ovat päässeet aitauksestaan saati Iselinin häkki auenut, mutta Iselin ja pojat juhlivat uuden vuoden aattoaan huomattavasti touhukkaammin kuin mitä me ihmiset olisimme suoneet.

Ja meillä mammoilla oli vähän sellainen suutari - olo. Että suurtarin lapsilla ei ole kenkiä. Meinattiin että terveydenhoitajan ja synnärilääkärin kaneille ei pitäisi käydä näin. Että meidän pitäisi tietää lisääntymisasiat -ja sen ehkäisy paremmin. 

Pienet syntyivät tammikuun 30. 

Se ei ollut sopiva ajankohta. Meidän oli tarkoitus lähteä Kuuubaan; molempien perheiden. Pikkuisia tuli kahdeksan. Emme tieneet mitään kanivauvoista. Mutta opimme. Ja olimme ihan superinnoissamme. Pikkasen sellainen vastuuton olo ja huono omatunto, mutta silti, suoraan sanottuna kyllä on ollut kivaa!

 

Kaikki kahdeksan pikkuista selviytyivät hienosti. Parin viikon jälken alkoivat kömpiä ulos pesästään, peittyä untuvaisella turkilla ja aukaista silmiään. Neljä valkoista, kaksi ruskeaa ja kaksi mustaa. Kaikki yleensä samassa mytyssä lämmittelemässä.

Kaikkia on hellitty ja hemmoteltu; kaikista tuli vähän sellaisia että saattava nukahtaa syliin. Lutuisia, hyyyyvin kesyjä palleroita. Heti aamusta haettu syliin ja viimeiseksi ennen nukahtamista pusutettu. Ja kaikille on löytynyt uusi hyvä koti. Halusipa yksi tuttu jäädä odotuslistallekin; siltä varalta että teemme lisää poikasia. :'D (Ei tehdä.)

 

Meille jäi kaksi pientä. Yksi valkoinen ja yksi ruskea. Mun miehenihän ei alunperin olisi ottanut Iseliniäkään. Nyt se halusi kaksi poikasta. Ja alkaa rakentamaan piharakennusta ja -aitausta kolmikolle. Saavat kohta muuttaa ulos. <3

 

Hyvää kiirastorstaita! :D

 

Kommentit (25)

Maiju

Ihania ♥ Itsekin tekee mieli hankkia kani kun näitä Iselin-kuvia katselee. Mikä pupu tuo muuten on rodultaan?

Easter

Mitkä söpöläisten nimet on? :) Kerrassaan ihania palleroita! Hyvää Pääsiäistä!

Tuikku

Hellanlettas! Noinhan siinä piti käydä... mutta veivät kaikkien sydämet. Hyvää Pääsiäistä koko porukalle! Ihanaa.. että koteja on löytynyt.

Vierailija

Ihastuttava lauma teillä ja on pakko jakaa myös meidän tarina, sillä kävin hiukan samoin meille. Hankimme tyttöpupullemme kaveriksi poikapupun. Kun poikapupu oli n. 4 kk ikäinen, veimme sen kastraatioon, sillä emme todellakaan halunneet poikasia. Ja kuinkas kävikään? Lähes sen 30 päivää myöhemmin pörröinen tyttöpupumme teki pesän ja pyöräytti poikaset sinne. Voi ihmetystä. Sillä oli ollut aiemmin jo valeraskaus eli en heti ymmärtänyt, että oli tosi kyseessä. Ja vahinko on täytynyt tapahtua 1-2 päivää ennen kastraatiota. No pyrimme vastuullisuuteen ja saimme silti 5 ihanaa palleroa. Kaikki meni hyvin ja lauman isäkin osallistui innolla hoitamiseen eli lämmitti pesästä karanneita kylkeään vasten ja auttoi siis parhaansa mukaan. Mutta kova huoli meillä oli niistä pikku nakeista aluksi.

Lopulta 4 sai uuden kodin ja yksi sai jäädä meille. Tosi nopeasti totesimme kuitenkin, että tilavakin häkki jäi kolmelle kanille ahtaaksi ja niille tuli eripuraa. Häkissäkin oli kaksi kerrosta eli periaatteessa oli tilaa, mutta silti liian vähän. Tuolle 6 kk nuorelle tytölle löytyi sitten vielä uusi koti ja pupukaksikkomme sai taas oman rauhan takaisin. NYT ei ole uusia enää kuulunut eli kaikki hyvin ja rauha maassa! Kanilaumasta jäi ihana muisto ja iso kasa valokuvia lasten ja meidän iloksi.

No - kanit lisääntyvät kuin kanit :o)

AnuK

Käsittämätön juttu:) Mutta onnellinen ja ihana lopputulos! Lapset ovat varmasti ikionnellisia uusista lemmikeistä. Iloista pääsiäistä!

AnneK

Ihana yllätys kaniperheessä. Taitavat olla kekseliäitä portin avaamisessa. :) ja nyt saitte ihan oikeita pääsiäispupuja. Iloista Pääsiäistä koko perheelle!

Kirsi

Ihania karvapalleroisia!

Onhan nyt sukupuolet selvillä, ettei vaan rupea tulemaan pupusia kuin sieniä sateella kunhan kasvavat  ( Lol)!

Mukavaa pääsiäistä!

AnuKristiina

Ihana tarina! Nämä kuvat saavat kyllä ajatukseni kääntymään meidän pikku-ukon kannalle, hän kun haluaisi pupun... Ihanaa pääsiäistä sinne!

PK

Heh, ei ole tarvinnut poikakanin päästä häkkiin asti sisälle, hommat hoituu myös vaikka verkko välissä ☺

M

Voi miten hauska pääsiäistarina! Söpöjä pikkupupuja♡ Hyvää pääsiäistä sinne Norjaan!

Vierailija

Unohdimme ehkäisyn (kuvien lapset eivät liity tapaukseen) hehheh, ihanaa pääsiäistä!

neito

Mäkin jäin miettimään, että olisiko Iselinin häkissä sen kokoset raot, että homma hoituisi siitä välistä. Häkki siis sellainen metalli-verkko häkki? Niissä kai jonkinlaiset raot, että riittää, että jompikumpi pojista on karannut ja palannut sitten takaisin. ;)

Vierailija

Ihana tarina ❤. Rakentakaa kunnollinen (minkkiverkosta ja osa verkkoa maan alle) ulkotarha, sillä ystäväni kanit tappoi ilmeisesti minkki taajama-alueella 😯. En tiedä mitä petoja siellä teilläpäin voi olla, kissatkin ehkä?!

Ninnu

Olipas liikkis pääsiäispupujuttu :D Kanit ovat maailman parhaita lisääntymään kuin taikurin hatusta ;D

päivijohanna

En kestä kuinka ihana tarina jossa loppu hyvin kaikki hyvin. Piti tulla vielä lukemaan toistamiseen. Aivan ihanasti kerrottu ja kuinka söpöjä nuo pupuset ovatkaan. Onnea teille sinne hurjasti ja muutenkin ihanaa kevättä !

Minttu-Vanamo

Voi että olipa surkuhupaisan ihana tarina! Ihan sellanen että näin paljon myöhemminkin luettuna nosti vielä hymyn huulille! Ja niin se tuppaa lopulta käymään että se joka alussa pahiten eläintä vastustaa saattaa siihen myös lopulta pahiten rakastua, ainakin meillä kävi näin miehen ja koiran kanssa!
Mutta syy miksi päätin kommenttini laittaa oli ehkä vähän vakavampi, nimittäin siitä ulkoaitauksesta, kannattaa ehdottomasti rakentaa aitaus jonka seinät ulottuvat reilusti "maan sisään"! Nämä on nyt näitä kyynelten kautta opittuja jälkiviisauksia, sillä lasten kanin nappasi viimekesänä ulkohäkistä jonkinlainen elukka, vaikka muuten tukeva häkkimme olikin, oli otus päässyt kaivautumaan seinän ali, ja tarinan lopetus olikin sitten vähintäänkin surullinen. Joten vaikka tämä jälkiviisaus ei meitä enää auttanutkaan, niin toivottavasti teillä on paljon parempi tuuri! Ihanaa kevättä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram