Mitä teimme ennen lähtöä?

mun punaiset shortsit <3

 

 

shortsit Katrin Uri (alelöytö puoleen hintaan) / pellavatoppi Massimo Dutti / sandalit Laura Bellariva

 

 

Ennen varsinaista lomareissua, kesän viimeisiä päiviä kotona.

Mitä teimme? Hengailimme kavereiden kanssa. Kaupungilla, kahvilla, rannalla, kotona. Löysimme salamantereita ja sammakoita omasta pihasta, rapuja rannasta. Sitä tavallista. Söimme suklaakakkua kahvilassa, grillasimme lammasta kotona. Miehet kävivät kalassa, me tytöt löysimme kesäalesta samanlaiset raidalliset rantakassit. Jos ensi kesänä taas tarvisi.

Ja pienimmät tytöt juoksivat paljain jaloin. Oli aika lämmin. Välillä satoi, välillä paistoi. Taisi olla ukkosta ilmassa. 

Kaikki hyvin siis. 

 

Nyt ollaankin sitten Oslossa. Mies jatkaa vähitellen virvelöimään, me muut Suomeen.

Ehkä vähän Oslon kuulumisia siis seuraavaksi, mutta ihan seuraavaksi hotelliaamupalaa! :P

Hyvää elokuun ekaa maanantaita! Kesää on vielä jäljellä vaikka kuinka! :)))

 

 

 

 

 

 

Kommentit (1)

Timanttinen hame & loma

~tältä näyttää loma~

hattu kulkeutunut Kuubasta / kello on Nick Cabana / hame Katrin Uri

 

 

Tältä se loma alkaa näyttämään ja tuntumaan. :)) Illallisvieraita terassilla odotellessa, pieni pyräys kaupungilla pähkinöitä ja mansikoita ostamaan. 

 

En voinut muuten vastustaa kiusausta loman alettua ja ostin Trinen putiikista aika timanttisen Katrin Urin (norjalainen vaatesuunnittelija, jonka vaatteista yleensäkin tykkään ihan kympillä) hameen, alle puoleen hintaan kun löytyi. Loman kunniaksi. Ollin ja Ainonkin mielestä oli ihan älyttömän hieno hame, ne kysyi heti onko timantit aitoja.

Joo, vastasin ja Olli alkoi näpertelemään irti.

 

Loma... hmm. Tiedän, että se tulee menemään aika nopeasti. Lomilla on tapana. Vähän niinkuin kaikilla muillakin päivillä. Siksipä ajattelinkin nauttia. Jokaisesta päivästä. Ajattelin nauttia ihan kaikista hetkistä. Jokaisesta pähkinästä ja mansikasta ja kahvihörpystä. Siitä, että saa grillata, tavata ystäviä ja että saa ajaa autolla Osloon. Siitä että voi puhua siskon kanssa hölmöllä äänellä ja nauraa kippurassa. Siitä, että saa kävellä äitin kanssa kaupungilla ja siitä että saa syödä isin kanssa pullaa. 

Voisin ehkä toivoa reissaavani lomallani jonnekin lämpimään, en Suomeen. Ehkä. Mutten toivo. Enkä reissaa. Juhlahetkiin ja arjen luksukseen ei tarvi ulkomaanmatkoja, ei kummia kartanoja eikä edes timanttihameita. Niitä hetkiä löytyy muutenkin. Joka päivä. Ja mitä pienemmästa hetkestä nauttii ja tekee juhlan, sitä enemmän niitä on. <3

 

 

 

Kommentit (12)

elinan

Ihana hame! Saako hametta tilattua jostain Suomeen? Haluun kans tuollaisen :) Kivaa viikonloppua!

Sanna

Ihanaa ja rentoa lomaa! Hitsit että jännää huomata sun pukeutuvan mustaan väriin, niinkuin se taannoinen mekkokin. Siis näyttää tosi kivalta ruskettuneella iholla, jotenkin on vain tottunut näkemään sinut vaaleissa sävyissä niin ihan hätkähdin kun mustan mekon päälläsi näin.

Show all comments (12)

Dagens himotus

& lempparihame

hame BTM studio / paita Part Two

 

Jeps, piirakanhimo on terveen merkki! Kipaisin tänään suoraan töistä mustikkakauppaan - en olisi ehtinyt metsästä tähän hätään ja himoon keräämään. Ja muutenkin; täällä ei ole metsämustikoita ollenkaan niin helposti ja paljon saatavilla kuin Suomessa. Siis kaupassa tai torilla. Okei, täällä ei ole Suomen mahtavia metsiä ja ehkä juuri siitä johtuen norjalaiset eivät ole ihan niin marjanpoimijakansaa kuin suomalaiset. Tällaisia tekomustikoita sen sijaan saa ihan suhtedullisesti kaupasta.

Eihän piirakan mausta ollankaan yhtä hyvä tule, mutta silloin kun tekee mieli mustikkapiirakkaa, käytetään mitä saatavilla on. Ihan vaikka sen kunniaksi että ruoka maistuu taas ja jotain tekee mieli. Ja sen kunniaksi vaikka, että huomenna on viimeinen työpäivä ennen lomaa, juhuu. Kyllä sen tässä vaiheessa kesää jo ansaitseekin Sen kunniaksi tein yhden piirakan huomiseksi töihinkin vietäväksi.

Viiden sairauspäivän väsymys näkyy naamassa ja hamekin taitaa vähän roikkua päällä. Mut fiilis on ihan mahtava; vitsi että olin onnellinen että jaksoin taas lähteä töihin. Ja tehdä kaikkia normaaleja juttuja normaalilla päällä. Pienen lenkinkin kävin Ollin kanssa juoksemassa; Olli fillaroi vieressä. Kiihdytti alamäissä ja hyytyi ylämäissä. Ihan niinkuin minäkin. 

Mut tästä se taas lähtee! :D 

 

 

Kommentit (5)

Sofia

"Kiihdytti alamäissä ja hyytyi ylämäissä. Ihan niinkuin minäkin." Ihana!;D

Se on kyllä aina mahtava tunne sairastelun, varsinkin oksennustaudin, jälkeen, kun taas jaksaa tehdä kaikkea ja ennen kaikkea pystyy taas tekemään. Että energiaa olis jälleen! Ja sulla vielä lomakin alkamassa, nauti!

Kirsi

Ihanaa  tulevaa kesälomaa! Mustikkapiirakka just parasta its, tuoreista marjoista ( ja extra ripauksen tekee itsepoimitut). Tyttäreni 11v. soitti töihini aamupäivällä" Äiti, joku käveli meidän mustikkapaikalle, jonka löysimme sunnuntaina...kumpa hän ei poimisi kaikkia sieltä". Oli nähnyt lenkittäessä koiraamme tutulla metsäpolulla . Tarkoitus olisi mennä poimimaan mustikat ihan kävelymatkan päähän kotiovelta ens viikolla, kun marjat ovat tarpeeksi saaneet makeutta...Lomalla :D

Kiva, että olet taudin selättänyt!

Teija

Hei!

Kiva että olet parantunut. Itse podin taannoin monen päivän pöpön ja täytyy sanoa että en ollut kyllä noin hyvän näköinen toipilaana, muistutin ehkä ameebaa enemmänkin... Hauskaa lomaa!! Tietty poikkeatte koti-Suomessakin..?? =)

Kuulumisia

"parhaita ovat ne, joissa kamera unohtuu"

kello Nick Cabana saatu; jälleenmyyjät (mulla on Gold Fox Mesh)/ mekko Filippa k, ruotsalaisilla mennään

 

 

Tällaista otsikkoa ei olekaan blogissa ollut aikoihin. :) Jotenkin oon helppo höpistä aina jostain muusta kuin siitä, mitä oikeasti kuuluu. Tai no ei, oikeastikaan ei ole kuulunut kummempia. Kesä on vienyt.

Nyt kuuluu, oksennustautia. Olen ollut torstaista asti ihan pois pelistä; nämä kuvat ovat ajalta ennen. Tänään näytän vähän toiselta enkä ole mitään jaksanut kuvaillakaan. Enkä ole siis ihan pelissä vieläkään, mutta sen verran että jes, vihdoin voi jotain hyödyllistäkin tehdä sohvalta käsin. Tai hyödyllistä, mutta siis laittaa nyt edes nämä kuvamatskut, jotka kameralle ovat jäänet odottamaan. Eli kirjotellaan nyt sitten jotain muutakin kuin oksennustauti-itsesääliä... ;)

 

Niin, hyödyllistä? Kirjoitetaan siitä. Kamppailen joskus vieläkin tän ajatuksen kanssa. Somen hyvyyden ja turhuuden kanssa. Se on vaikea. Tiedättekö? On ihmisiä, jotka pysyttelevät poissa ja on ihmisiä, jotka melkein kilpailevat jakamisen kanssa. On niitä, joiden mielestä pinnallinen some vie aikaa oikealta elämältä ja on niitä, joiden mielestä some on vain nykypäivän itsestäänselvyys. Siellä on näyttävä. Usein.

Ja sitten on varmasti aika paljon meitä, jotka elävät vähän niinkuin kahden eri maailman välillä. Joiden ympärillä on paljon ihmisiä ja mielipiteitä molemmista ääripäistä. No, minuthan on pakko lukea someaktiivisiin. Minä kuulun siihen joukkoon. Nyt kun mulla on se instakin vielä. ;) Mutta mulla on työ ja kaveripiiri ihan toisesta päästä.

Toisaalta aika mahtavaa, eikö? Se, että mun kaverit ajattelevat, että mun juttu on siistiä ja minä ajattelen että niiden juttu on siistiä. Niinhän se pitäiskin olla. Arvostaa toisen tapaa eikä yrittää vääntää muita epänormaaleiksi vain siksi että ollaan erilaisia.

Mutta kuvittelemmeko me, että meillä on maailmalle enemmän annettavaa kuin muilla? Ehkä. Luulen, että jokainen bloggaaja tai muuten somessa aktiviivinen kokee voivansa antaa jotain. Vielä vahvempi on usein halu antaa jotain. Mutta ei kai sekään niin paha juttu ole; huolestuttavampi juttu ovat ne ihmiset, jotka kokevat olevansa täysin tarpeettomia, osaamattomia ja hyödyttömiä tässä maailmassa. Niitäkin tunteita -ja ihmisiä on valitettavan paljon. 

Palaan siis aina, jo aika monen vuoden pohdintakokemuksella samaan lopputulokseen; kyllä, somessa jakaminen voi olla hyödyllistä. Se voi olla kivaa itselle ja kivaa monelle muulle. Siitä voi olla paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Ja sieltä pääsee aina pois. Jos tuntuu että somen hienoudet tekevät sokeaksi oman elämän arvokkuudelle. Ja palaan varmasti pohtimaan uudelleenkin.

Sillä se oikea elämä tapahtuu aina jossain muualla. Ja yleensä paljon enemmän siellä jossain muualla. Elämä on vähintään yhtä täyttä, hyvää, huonoa ja maistuvaa niillä, jotka eivät sitä somessa näytä. Se on meidän someaktiivienkin hyvä muistaa eikä viettää liikaa aikaa poissa oikeista hetkistä.

Parhaita ovat ne, joissa kamera unohtuu. <3 (Paitsi nää taudit, auts :'D Tuli nyt vaan mieleen.)

 

 

 

Kommentit (17)

Nina

Tsemppiä ja paranemisia. Asia on juuri kuten totesit,elämä on somen ulkopuolella ja somen päivitykset ovat vain pintaraapaisua. Kiitos sinulle elämää rikastuttavasta blogista,jonka koukkuun olen täysin jäänyt. Ihanaa loppukesää sinulle ja perheellesi☺

Kiitos. Joo olen tässä kipeänä selailut kai somea yliannostuksen verran! :'D Some on hyvä pikkupikku paloina, pintaraapaisuina, mutta liikaa siellä ei saa käyttää aikaa. :) Samoin, ihanaa loppukesää teille! 

Vierailija

Oon kuluneen viikon aikana nähnyt pari äidin ja tyttären (ventovieraiden) kahden keskistä kahvitteluhetkeä, kun lomallani olen ehtinyt käydä kahvilassa kaffella. Toisella kertaa teinityttö koko kahvilassa oloajan kuvasi omaa juomansa, äiti siinä vieressä joi kahviaan ja toisella kertaa pikkutyttö joi mehua kun äiti oli puhelimensa kanssa jossain "avaruudessa". Kumpikaan näistä ei puhunut toisilleen mitään, tärkeämpää päivittää jonnekin hieno kuva ja kaunis teksti "laatuaikaa....". Nämä olivat aika surullista someilua, eikös.

Show all comments (17)