Tai ainakin Norjassa.

 

Täällä taas. Kotona Norjassa.

Ja heti ensimmäisenä yönä tuli luntakin.

Eilen illalla oli vain kylmä viima ja asfaltilla kevyesti tuulessa pyörivä valkoinen huntu.

Ja jääkylmä, kaksi viikkoa tyhjillään ollut koti, jota lämmiteltiin heti takalla. Laitettiin lämpöpumppu puhisemaan, takka rätisemään, villasukat jalkaan ja kuunneltiin ohuissa puuseinissä natisevaa myrskyä. Oltiin kotona.

 

Tänä aamuna ihan kunnon lumipeite maassa; sellainen kuin nyt kuvissa näkyy. Ja iltapäivällä vähän vielä enemmän. Koko päivän kun tuprutteli. Viima aika kova vieläkin; piti posket punaisina ja sormet kohmeina.

Kuljimme tuon suuren tammen ohi hakiessamme Iselinin (kanin) kavereilta hoidosta kotiin. Saimme kuumaa kahvia ja lämmintä mustikkapiirakkaa. Juttuseuraa. Miten joulu meni, vuosi vaihtui. 

 

Ja mietin, että kotona ollaan taas. Norjassa ainakin. Vai? Kummassa?

Kotona Norjassa.

Se on oikein, niin sen voi sanoa.

Koska mulla nyt vaan on kaksi kotia. Kutsun tietysti yleensä aina Norjan kotia; tätä piskuista, vanhaa vetoista puutaloa kodiksi. Tietysti harmittaa usein, ja ihan hitsisti, etten voi kutsua niitä mun elämäni parhaita tyyppejä päivälliselle. Ettei olla kaikki yhdessä lasten synttäreillä. Ettei ne kaksi kotia voi olla yhdessä. Tietysti se on ihan pehvasta. Elämässä jotkut asiat on. Mutta tämä on sitäkin enemmin mun kotini. Joka päivä. Tämän olen pystynyt hankkimaan ja täällä tehdään muistoja. Meidän kotimme, meidän turvapaikkamme, meidän pesämme. 

Mutta koti on aina siellä missä sydän on ja siksi mulla tulee aina olemaan kaksi kotia. Toinen koti Suomessa, kotikaupungissa; siellä missä ne ihmiset ovat. Eipä sillä talon värillä tai mahtavuudella mitään väliä ole. Siellä se koti on missä ne rakkaat ihmiset ovat. Siellä tuntee olevansa kotona. Ja voin olla ihan pikkasen onnekaskin siitä. Että niitä paikkoja on jopa kaksi.

<3

 

 

 

Kommentit (24)

Vierailija

❤ Mä niin yhdyn tähän. Itse myös ulkomailla asuvana koen taas pientä ahdistusta kun meidän pitäisi lentää huomenna sinne ulkomaan kotiin pitkän ja ihanan joululoman jälkeen. Olisi niin ihanaa jäädä tänne Suomeen perheen ja ystävien joukkoon. Mutta toisaalta on ihana mennä sinne toiseenkin kotiin, missä on omat muistot ja se toisenlainen elämä. Ja ne ihanat uudet ystävät. ❤ Hyvää kevättä sinulle Johanna. Blogiasi on ihana lukea jossa aina niin kauniita kuvia. Tulen hyvälle tuulelle kun luen kuulumisiasi ja mietteitäsi elämästä.

Johannna

Mun mielestä on aina ihana palata kotiin Suomeen, mutta sen jälkeen on vielä ihananpaa palata Norjan kotiin. Ja aina mietin miten joillain ei ole kotia ollenkaan ja mulla on 2 ! Hyvää uutta vuotta! ♡

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Mulla ei ole kai koskaan tota... ;) Että olisi vielä ihanempaa palata Norjan kotiin. ;) Mutta kyllä se ihan hyvin on alkanut menemään, että ehkä joskus...

Jutta E.

Kauniita ajatuksia jälleen. Sun tekstit ovat aina todella koskettavia. 

Itse toiselta paikkakunnalta muuttaneena pystyn samaistumaan, vaikka välimatkaa onkin paljon vähemmän suhun verrattuna. Silti olen tosi onnekas siitä, että kaksi paikkaa tuntuu kodilta ja kumpaankin on aina ihana palata<3 

Ihanaa alkanutta Uutta vuotta sulle Johanna! <3

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Niinpa, ei sillä välimatkalla niin kauheasti väliä, ihan sama tilanne voi olla vaikka samassa maassa asuisi. Ja oma asenne ratkaisee; jos osaa katsoa asiaa niin, että on onnekas kahdesta kotipaikasta... Niinhän siihen on pakko asennoitua. Kiitos, sulle myös Jutta. <3

Hilu

Minäkin pystyn samastumaan tuohon kahden kodin tilanteeseen, vaikka molemmat ovatkin Suomen sisällä. Voi kuinka haluaisinkin, että kaikki yhdessä voitaisiin juhlia joulut ja lasten synttärit... Mulla on vielä paljon tekemistä siinä, että täältä nykyisestä kotipaikastani löytäisin ihan oikeita uusia ystäviä. Miten se onkin aikuisena niin vaikeaa! Kiitos taas kauniista sanoistasi ja hienoista kuvista.

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Niinpä Hilu, se ystävien löytäminen onkin aika ratkaisevaa... Itse olen aina ollut pikkasen erakko enkä kaivanut kauheasti ihmisiä ympärilleni, mutta kyllä joskus tuntuu yksinäiseltä. Ei mullakaan täällä ole kuin yksi oikein kunnon läheinen ystävä ja ehkä viitisen hyvää kahvittelukaveria. Mutta huomaan, että se on osittain oma valinta. En oikein kaipaakaan enempää... Että tsemppiä; ei niitä aina kamalasti tarvitse ollakaan. <3

Sandra N

Vähän samat fiilikset täällä juuri Suomesta palanneena, vaikka Belgia muuttuukin päivä päivältä enemmän kodiksi. Yhdyn Johannan kommenttiin (yllä), että saa todella tuntea itsensä kiitolliseksi, että koteja ja kotimaita on jopa kaksi. Onnellista uutta vuotta kaikille kahden maan asukkaille. :)
www.sandraandruben.com

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Niinpä, noin se on pakko ajatella jos haluaa pysyä positiivisena eikä ihan masentua joka paluun jälkeen! :D Kiitos Sandra ja hyvää uutta vuotta Belgiaan! :)

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Hei, takki on Didriksonin, löyty Sokokselta alesta puoleen hintaan :) Just ennen uuden vuoden juhlintaa ehdittiin äitin kanssa käymään vähän aleshoppailuilla! ;)

Elina.P

Mistä olet hankkinut tuon ihanan sinisen parkatakin? Ps. Ihania kuvia ja kuvissa oleva käppyräpuu on niin kaunis!

sanniii

Mulla on pienen ikäni (22v) aikana nyt ollut neljä kotia neljässä eri maassa, yksi on Suomi ja lapsuuden koti, yksi on Belgia  ja lapsuuden ja vanhempien nykyinen koti, yksi on Ruotsi, entinen kotimaa ja yksi on Skotlanti, nykyinen asuinpaikka jo kolmen vuoden ajan. Ja joka kerta kaikkialta lähtiessä yhteen muista kodeista harmittaa, mutta samalla on kiva mennä "kotiin". Hassua kun ihmiset ennen lomaa kysyvät "menetkö kotiin" ja pitää sanoa erikseen, että "joo, Belgian kotiin" mutta takaisin Skotlantiin tullessa tulen ihkaensimmäiseen omaan kotiini. Ja on totta, että pitää aina valita, että kenen kanssa viettää joulu tai uusivuosi tai synttärit, mutta toisaalta jos olisi kaikki rakkaat vaan yhdessä paikassa koko elämän heitä ei ehkä osaisi arvostaa samalla tavalla kuin nyt. 

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Oi... sulla onkin aikamoinen kartta! Mutta hienosti tunnut osaavan ihmisten ja paikkojen väliä vaihdella! Totta, ihmisiä osaa arvostaa varmaan vielä enemmän eikä ehkä tule niin paljon niitä riitoja eikä ainakaan kyllästymisiä... ;D Pakko katsoa näitä positiivisia puolia tässä :P

Ap

Sulla on niin lämpöisiä ajatuksia ja ihanasti osaat puhea tunteita sanoiksi:)

Ps. Mikä takki sulla on näissä kuvissa:)?

Maiju

Olen lueskellut noita vanhoja blogipostauksia vuodesta 2010 alkaen taas uudelleen. Muistan monet jutut, mutta niitä on kiva lueskella aina välillä uusiksi, silloin kun on aikaa. Tää on vaan niin paras blogi ikinä :)

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

<3 <3 <3 Kiitos Maiju!! Luin vähän aikaa sitten itsekin ja huomasin käyttäneeni ennen vähän vallattomampaa kieltä :D :D Mutta aiemmin sain siitä (mun mielestä ihan turhaan ;)) huomautuksia ja huomaan että olen vähän siistinyt kieltä... En nyt vieläkään -tahallakaan- kirjoita mitään puhdasta kirjakieltä, ehkä vähän liikaakin sistinyt. ;) Sellaisen huomion tein itse. Mutta kiitos <3

Biana

Oih. Täällä myös yksi ulkomailla asuva suomalainen, joka pohtii kotinsa sijaintia... Nuo kaksi viimeistä kappaletta osuvat niin oikeaan. On koti, joka on lapsille oikea heidän oma kotinsa ja minulla on ne kaksi kotia. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi uuteen vuoteen!!!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.