~ vähän kaikkea ~

Hmm, se on ollut sellainen alkuviikko. Mitäs siitä muuta sanois. 

Vähän tahmea, ehkä jopa raskas saada rullamaan tai vetää perässä. Vähissä meikeissä, harmaissa vaatteissa. Jumpatkin alkaneet joulutauon jälkeen; sekin jostain syystä jännittänyt, ihan kuin en koskaan olisi aiemmin aloittanut jumppatuntia. :D Näitä joskus on. Näitä viikkoja. Ja ihan hyvä niin, koska tuntuu aika superhyvältä kun alkaa helpottaa!

Tulppaaneja oli kai just siksi pakko käydä hakemassa. Että sais vähän väriä. Ja silmiin osui kaunis kori ja pikku palmukin. Ja ehkä siksi just alkoikin helpottaa. Natisevat tulppaanin varret käsissä, keväinen vihreän tuoksu.

Tai oikeastaan aina helpottaa kun pääsee kotiin. Mietin tossa taannoista koti-postaustani, jossa mietin missä ja mikä mun koti on. Mietin, että koti on paikka, jossa on turvallinen olo. Parhaimmillaan koti on paikka, jonne tullessa saa rauhoittua, lyhistyä, rentoutua, mitä vain. Mulle on supertärkeää, että ilmapiiri kotona on hyvä. Kodin on pakko olla paikka, jossa ei piikitellä eikä eikä strassata turhia. 

Nyt täältä alkaa tv- ohjelma nimeltään Sairaan täydellinen. Tytöt ja nuoret naisevat kertovat miltä oikeasti tuntuu. Norjassa on kuulemma nuorten tyttöjen (15-19 -v) masennuslääkkeiden käyttö kasvanut melkein 60% sitten 70-luvun, vaikka tytöt kaikkien tutkimuksien mukaan ovat tunnollisempia, ahkerampia ja raittiimpia kuin koskaan ennen. Yksityttö kertoi omistavansa satoja fb -kavereita, mutta kenenkään kanssa ei uskalla puhua face-to-face. Toinen tyttö sanoi hymyilevänsä iloisesti koko päivän, koulussa, futistreeneissä, kotona. Joka päivä. Ja kukaan ei tiedä miltä oikeasti tutntuu. 

Ehkä kirjoitan ajatuksia aiheesta joskus. Nyt tulee vain syvä huokaus. Viikko on kai ollut vähän liian tahmea jotta saisii vielä noinkin raskaat aiheet virtaamaan omasta päästä.

Nyt lankaa, puikot ja telkkari hetkeksi. Takassa palaa vielä viimeinen puu. Sitten Karl Ove Knausgård ja sänky. Luojan kiitos omalle pehmeällä, lämpimälle sängylle. Se on niin ylellinen paikka. Ehkä maailman turvallisin. Hyvää yötä.

Kommentit (8)

sanniii

Hei mäkin luen Knausgårdia tällä hetkellä, hassu sattuma! En ollut ennen kuullutkaan, ja sattumalta kirjakaupassa törmäsin, halusin lukea jotain uutta ja takakansi kiinnosti.  En tiiä miksi, mutta vuodesta vuoteen sun blogi on ollut yksi mun lemppareista. Muistan lukeneeni jo niinä aikoina kun Ainoa ei ollut vielä olemassakaan.. Ja hassua kun oon ite vasta 22, eli en mitenkään samassa elämäntilanteessa, mutta jotenkin musta on aina kiva lukea tämmösestä tavallisesta arjesta, johon voi itse samaistua. Ja sun kuvat on aina niin kauniita myös!

Kirsi

Tuntuu, että nykyään ollaan aina menossa. Koulu, työ, harrastukset, kilpailut. Kaikessa pitää olla hyvä. Aina pitää vaan hymyillä ja olla mielinkielin kaikille, puhua pälpättää. Koti pitää olla tiptop, kaiken pitää näyttää kauniilta ja uudelta.  Se on ok, jos sen tiedostaa ja osaa höllätä. Kaiken pitää kuitenkin tulla omasta halusta. Välillä tuntuu, että löhöily sohvalla olisi kiellettyä tai ei ainakaan hyvällä katsota. Kun jumppaat ja suoritat täysillä, niin oot paras kaikesta. Miksi ei vain voisi olla, löhötä sohvalla, piirellä, olla omissa ajatuksissa.  Itse annan onneksi luvan olla vaan, jos siltä tuntuu. Lapsillenikin useasti toitotan, että jos nyt vaan olisit :D 

Tulppaanit, kevät lähenee. Tulppaanit enteilevät kesästä. Lempikukkani!

Ihana neuletakki sinulla.

Minnih

Ihana neule! Oletko itse tehnyt ja onkohan siihen ohjetta?

Välillä arki tökkii, siitä puuttuu keveys ja flow. Lapsiperheessä sen kyllä tuntee silloin nahoissaan. Silloin koti on paras paikka, vielä parempi jos voi napata kutimen käteensä. :)

Sipru@

Huomasin saman tunteen itsessäni heti uuden vuoden jälkeen. Oli niin tasaisen harmaata että mieli uppoutui siihen mukaan. Eikä se voi olla auringon puutetta koska välillä käy kuitenkin ilahduttamassa olemassaolollaan. Nyt alkaa jo helpottamaan. Ajattelin vasta kaupassa nyt kun on uusi vuosi koti tarvitsee uuden viherkasvin - ja on sillä vain ihmeellisen piristävä vaikutus. Samoin tulppaaneilla, vaikka ei ne kauan jaksa maljakossa ilahduttaa. Lunta sataa jee meillekin tulee toivottavasti ihan kunnon talvi. Kiitos vielä kirjavinkistä, pitääkin tehdä lähempää tuttavuutta tämän kirjailijan kanssa.

zadu

Hei, kiitos lämminhenkisestä blogistasi. Olen itse liittynyt fb-maailmaan viime vuoden lopussa. En ihmettele, että toisilla tulee henkisesti paha olo somessa, koska kaikki on niin hyvin kaikkien jakeluissa. On helppo tykätä/haukkua, koska sanat ja ilmeet eivät seuraa todellisena vastavuoroisesti. Kotoilu ja tavalliset asiat  luovat turvaa somen vastapainoksi, sille ei pidä antaa valtaa. Olen huomannut, että jutuissasi olet kuvannut vanhoja Kalevala Koruja ja norjalaisten kansallispukuintoilua sekä Norjan upeita maisemia. Hyviä juttuja! Kaikkea hyvää arkeesi! ps. tulppaanit vei niin kevääseen, että joulusta tuntuu olevan ikuisuus...

tähtitaivas

Hei, kiitos lämminhenkisestä blogistasi. Olen itse liittynyt fb-maailmaan viime vuoden lopussa. En ihmettele, että toisilla tulee henkisesti paha olo somessa, koska kaikki on niin hyvin kaikkien jakeluissa. On helppo tykätä/haukkua, koska sanat ja ilmeet eivät seuraa todellisena vastavuoroisesti. Kotoilu ja tavalliset asiat  luovat turvaa somen vastapainoksi, sille ei pidä antaa valtaa. Olen huomannut, että jutuissasi olet kuvannut vanhoja Kalevala Koruja ja norjalaisten kansallispukuintoilua sekä Norjan upeita maisemia. Hyviä juttuja! Kaikkea hyvää arkeesi! ps. tulppaanit vei niin kevääseen, että joulusta tuntuu olevan ikuisuus...

Pia

Hei, voisitko joskus, kun inspis iskee:)) kirjoittaa tämän ruskean neuleen ohjeen tänne. Näyttää kohtuullisen helpolta ja äärimmäisen kauniilta.
Pia

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram