En tykkää kauheasti antaa neuvoja (huono ominaisuus työn puolesta ;)) enkä opastaa miten muiden pitäisi elämäänsä elää. No, työt mainittuani on pakko sanoa, että neuvoja on huomattavasti helpompi antaa silloin kun niitä haetaan ja pyydetään, mutta näin muuten - kuten blogissa - tunnen olevani täysin jäävi opettamaan ketään. Tai kertomaan oikeita ratkaisuja. 

Neuvot ovat kuitenkin aina joskus hyviä, tarpeellisia ja lohdullisia. Tai ainakin toisten ihmisten kokemukset ja mielipiteet; päättää sitten itse kenen neuvoja haluaa kuunnella ja kenen mielipiteisiin uskoa. On ihmisiä, jotka sanovat aina oikeat sanat ja on ihmisiä, joiden väärät sanat saavat aikaan suuria ajatusprosesseja. 

Aikoinaan omissa häissämme saimme vierailta tällaisia kokemuksia ja ohjeita lapuille kirjoitettuna ja niistä ikimuistoisin on vuosienkin jälkeen erään viisaan miehen ohje:

 

Optimisti ja pessimisti voivat olla yhtä oikeassa, mutta optimistin kanssa on aina mukavampi elää.

 

Se on mun mielestä niin totta ja sitä olen aina yrittänyt noudattaa. Että hyvällä tuulella mennään eikä jakseta kauheasti kiukutella. Mutta se on ehkä myös ollut mulle ikuisena optimistina helpoin kaikista ohjeista noudattaa. Ihan itsenikin takia, koska tykkään että asiat sujuvat ja olen liian laiska turhaan draamaan.

Ja se, että kumppania kunnioitetaan. Kumppanille - ja etenkin kumppanista puhutaan nätisti.

Niillä pääsee mun mielestä jo pitkälle. Eihän meilläkään mitään täydellistä ole; joskus aivan käsittämätöntä että olemme yhdessä, joskus puoliso tekee kaiken väärin ja saatanpa itsekin joskus olla aivan sietämätön. Enkä edes pelkää sitä; kukaan meistä kun ei selviä tästä elämästä virheittä niin niitä voi saman tien joskus tehdäkin. 

Mutta olemme suurimmaksi osaksi kivoja toisillemme. Olemme kuitenkin nyt toistemme tärkeimmät ihmiset. 

 

Entä missä se mun puoliso on? Näkyy sen päätä tossa vähän, nukahtanut kalareissun jälkeen mun neuloessani puupenkille. Kesäsateeseen. 

(En muuten ollut kalastamassa tossa mekossa. Jouduin auttamaan ongen pitelyssä kun vihdoin tulimme kaupungista rantaan saunaa lämmittämään.) 

 

Hyvää perjantaita, lämpimiä ajatuksia <3

 

Kommentit (10)

Vierailija

Kuvia katsellessa ja ennen ohjeita mietin, että voisit kirjoittaa ohjeita tuon kokoisena pysymisestä :) blogista päätellen tietysti vedät jumppia ja liikut paljon, mutta ei se pelkästään taida riittää, vaan ruokavalionkin täytyy olla kunnossa. Tietysti aiheesta voi jo olla kirjoitus kun luen eteenpäin... Vaikka se painonhallinta, liikkuminen ja terveellisesti syöminen ei mitään astrofysiikkaa olekaan, niin silti sitä jotenkin inspiroituu aina paremmin kun lukee mitä muut tekevät :)
-Hanne

Vierailija

Tämä sinun blogisi on vain yksinkertaisesti ihanin johon olen ikinä törmännyt. Jonkin sellaisen aitouden pystyt välittämään, joka ei ole nettimaailmassa tavanomaista.

Vierailija

Määkin ihastuin sun siskon housuihin ja neuletakkiin 😊 Samalla pohdin, etten taida noin tyylikkäältä näyttää edes työpäivinä, miltä te näytätte mökillä lomalla 😁 Kiva on kyllä katsella kuvia, missä on kauniita ihmisiä. Ja tekstistä.. Tällein loman jälkeen onnellisuus, optimismi ja (joku sana mikä olis kyynisyyden vastakohta) tuntuu tosi helpoilta ja itsestään selviltä. Pimeässä ja arkena taas välillä aika mahdottomilta. Mutta ehdottoman hyvä neuvo! Ihanaa lomaa teille. Laura

pienen kaupungin katveesta

Olet ihana. Kiitos, että jaksat jakaa voimaannuttavia, positiivisia ja ylisilotellun sijaan rehellisiä ajatuksiasi (just mietin, miten kukaan voi kalastaa noin tyylikkäänä ja sieltähän se selitys sitten löytyikin tekstistäsi.) Kaikkea hyvää sulle ja perheellesi!

Heidi

Olet aivan ihana Johanna ajatustesi kanssa! 😘Kiitos aivan mahtavasta blogista ja mielenkiintoisista ajatuksista! Se auttaa jaksamaan💕💕💕

Vierailija

Hyvä kirjoitus taas Johanna :) Ja sellainen kirjoitus, mikä pisti jälleen miettimään asioita. Olen suuri optimistien ja avomielisten (onko tuollaista sanaa?) fani! Vaikka en sellainen aina itse olekaan, mutta paras ystäväni on, ja hän saa auringon paistamaan minunkin pilveni takaa.

En ole itse parisuhteessa ja ehkä senkin vuoksi tulee kiinnitettyä huomiota miten pariskunnat puhuvat toisistaan muille. Se on usein todella surullista, kauheaakin ja hävettävää. Miksi jotkut naiset puhuvat miehestään tähän tapaan: "Tuo meidän Pentti se on niin reppana, kun ei se oikein osaa hakata halkojakaan..." ja vastaavasti miehet puhuvat naisistaan: "Ei ole mikään penaalin terävin kynä tuo meidän Jaana, mutta kyllä se ihan syötävää ruokaa tekee....". Varmaan tuollaiset jutut nostavat puhujan itsetuntoa ja omaa osaamistaan paremmaksi, mutta on sitä kamalaa muiden kuunnella. Jos oikeasti välittää toisesta, miten voi puolisoaan mollata kavereille tai vieraille ihmisille?

Jospa ihmiset vain pysähtyisivät kuuntelemaan itseään ja jospa vain muut sanoisivat, että "olipa inhottavasti sanottu". Se ei tee kenestäkään parempaa, jos haukkuu muita. Se tekee vain haukkujasta itsestään moukan, jolle ei ole kotona opetettu mitään käytöstapoja. 

Tonja

Ihanaa lomaa sinulle! Toivottavasti neuleohjetta tulossa pian. Mistä langasta olet neulomassa?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram