...ja viikon työasu

paita Saint Tropez / villamekko Benetton

 

Koska marraskuu. Helppo sanoa, että on vähän väsyneempi - ehkä onkin - mutta hitsi kun toi valo loppuu jo neljän aikaan! Se on mun suurin bloggauskompastukseni.

Ainakin just nyt. Nyt on hyvä syyttää pimeyttä silloin kun blogi jää vähälle huomiolle. :D

 

(..Seuraa blogielämähöpinää..)

 

Ja joka kerta kun tulen tänne, tulee mulle jotenkin sellainen hyvä olo, että tätä lisää. Blogi tuo mulle aina sellasta hyvää rauhallista energiaa ja lämpöä, että hitsi tää elämä on ihan mahtavaakin. Eihän näin melkein saisi ajatella eikä ainakaan sanoa ääneen. Koska some ei saisi olla kauhean suuressa roolissa elämässä eikä ulkonäkö ainakaan. Jos siis olet hyvä ihminen. 

No okei, onhan noita hyvänolontuojia muitakin ja monet illat menevät bloggaamisen sijasta lasten ja treenien parissa, mutta aina silti huomaan, ettei bloggaamisen arvoa kannata yhtään vähitellä eikä jättää sitä tekemättä "turhanpäiväisenä" hömppänä. Tai että somettamista pitäisi vähentää, koska se on jotain negatiivista. Huomaan, että mun on hyvä antaa sille ihan oma aikansa. Ihan siis mun itseni takia, en nyt yhtään ajatellut teitä lukijoita. :D Ei, siis tämä tuo mulle aidosti hyvää mieltä ja te tulette ihanana plussana ja kylkiäisenä mukana. 

Ja tiedättekö mitä; mitä kiireisemmäksi elämä on mennyt ja mitä enemmän arvostusta "oikeassa työelämässä" saanut, sitä ylpeämmäksi olen tullut siitä, että bloggaan. Kuulostaa ehkä nurinkuriselta, ehkä jonkun mielestä mun olisi pitänyt lopettaa koko blogi tällaista työtä tekevänä tai äitinä, tai muuten vaan. Mutta mun mielestä ei vaan ole yhtään noloa poseerata blogikuvissa tai kuvata kotijuttuja; päin vastoin, se on mulle hyväksi, osa mun omaa mielenterveyttäni. Ja niin, olen oikeastaan aika ylpeä siitä, että teen asioita omalla tavallani siitäkin huolimatta, että joku muu nyrpistelisi nenäänsä. 

Ei niin, että kukaan olisi juurii nyt mitään sanonut tai kritisoinut. Ei ollenkaan.

 

Kunhan vaan halusin näin maraskuun keskelle sanoa että ANNA PALAA. Ole oma itsesi ja tee omaa juttuasi vaikka se jonkun toisen mielestä olisi vähän hölmöä. Älä välitä. Me olemme kaikki niin erilaisia, ettei kukaan voi sanoa miten juuri sinä voit elää parasta elämääsi. Jos voit yrittää olla paras versio sinusta, yritä. Itsesi takia. Ja jollei se loukkaa ketään -ehkä jopa päinvastoin- anna palaa! <3 

 

 

 

(Ja kiitos viimeaikaisista kommenteista - vaikka siellä on paljon vastaamattomia; anteeksi. :(  Lupaan taas kerran tsempata blogin kanssa. Koska tää on tärkeä. Monella tapaa. Kiva että käytte. <3)

 

 

 

 

Kommentit (14)

Hannukka

Mukava postaus. Taas. Moni blogi on suosion kasvaessa muuttunut liian kaupalliseen suuntaan jossa sisältö on pääasiassa mainosta jolloin oma mielenkiintoni on lopahtanut mutta kalastajan vaimo pysyy lukulistallani vain vuodesta toiseen koska sä selkeestikään et väännä tekstejä väkisin silloin kun ei ole mitään annettavaa. Sulla on mukavia ajatuksia ja kypsän naisen viisautta, sanoisinko että "maalaisjärkeä".

Kun on rohkeasti oma itsensä ja tekee niitä asioita mistä itse nauttii niin silloin sun ympärille kehittyy hyvä "aura" jonka lähellä muidenkin on ihana olla.

Hyvää yötä!

Vierailija

Niin hyvin sanottu. Jokainen elää omilla vahvuuksillaan omanlaistaan elämää. Voi kun muistaisi joka päivä arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. Ei verrata itseämme liikaa muihin. Ei hukuta tai hukuttauduta massaan vaan ollaan rohkeasti yksilöitä, omana itsenämme.

Saara

Sinun blogisi on ainoa, jota luen aktiivisesti, ja josta tulee AINA positiivinen ja hyvä mieli. Siinä ei ole teennäisyyttä eikä pinnallisuutta, vaan osaat hienosti kuvata aitoja asioita todella mielenkiintoisesti ja esteettisesti. Olet sen lisäksi todella kaunis ja tyylitajuinen. Saata anteeksi jos et marraskuussa jaksa postata paljoa- ei kukaan muukaan jaksa juuri mitään 😅

Piri

Marraskuun alussa törmäsin tuttuihin kasvoihin apteekin esitehyllyssä kiirehtiessäni kassalle. Tuttuus tuntui mukavalta. 

CatNip
Liittynyt21.5.2015

Blogisi tuo monellakin tapaa väriä elämään. En ole riippuvainen kofeiinista, enkä liioin suklaasta. Tupakkaa tai alkoholia en käytä. Tästä blogista sen sijaan huomaan olevani riippuvainen, suorastaan koukussa niihin hyvänolon hormoneihin, joita tämä blogi tuo.

Ei-leen

Ihana tuo pusero. Aivan minun tyyliäni rimpsuineen ja kukkineen =D

Olen aivan samaa mieltä kanssasi, blogin kirjoittaminen ja kauniit kuvat omasta elämästä hoitavat mielenterveyttä, ne saavat minut katsomaan omaa elämää ja huomaamaan hyviä asioita ympärilläni aivan toisella tavoin kuin jos en bloggaisi tai julkaisisi FB:ssä. Kun etsin hyviä kuvauskohteita, huomaan, mistä kaikesta minulla onkaan iloittavaa. Kun mietin hauskaa kerrottavaa, syntyvät kaikkein parhaat tarinat juuri niistä tilanteista, jolloin kaikki ei olekaan mennyt kuten toivoisi. Ja osaan iloita niistäkin...

 ruusunpunaisten lasien läpi.  , vaikka omani on vähän sekoitus kaikkea, tarinoita elämästä elämästä suurperheessä

Vierailija

Nyt on kyllä niin kauniit ja yhteen sopivat kuvat, että!

Hyvin sanottu. Jatka samaan malliin!

Vierailija

Kauniita kuvia taas kerran. Ihanaa sinistä, niin vaatteissa, kuin maisemassakin. Ja missään tapauksessa sun ei pidä (lue: et saa) lopettaa bloggaamista. Mulla on muutama blogi, joita luen arkena työpaikalla lounasaikaan, tämä on yksi niistä. Se on vähän kuin joulukalenterin avaisi (ympärivuotisesti), mitä sieltä tulee, dagensia vai reseptiä, musiikkia vai.. ei mitään. Jos tyhjä luukku, niin pieni pettymys, mutta ymmärrys silti, että sulla on muutakin elämää, odotukset jo huomisessa lounastauossa :) Tämän pimeän ajan saan jotenkuten siedettäväksi kausivaloilla, kynttilöillä, takkatulella, chilikaakaolla, glögillä ja sillä, että fokus on jo ensi kesän valoisiin öihin. Hyvää viikonloppua!
Kapteenska

Vierailija

Sun iho näyttää superhyvältä😍 !
Ei mulla muuta nyt ,ihanaa pimeää viikonloppu valoisalla mielellä😊!!

Vierailija

Olet taas oikeassa :)

Meillä Suomessa on aina vaan se "körttiläismeininki", että "kel onni on, se onnen kätkeköön" ja "rumat ne vaatteilla koreilee..." Huh, huh! Olisi tosiaan jo aika tulla ulos sieltä surkeuden kaapista ja iloita asioista! Minä haluan näyttää niin hyvältä kuin mahdollista, haluan, että kotini on samoin terassia myöten. Ja nyt kun joulu tulee, laitan varmasti ne värivalot kuistille, enkä välitä yhtään naapureiden yleisö-osastokirjoituksista, että miten on niiiiin kauheaa, kun jollakin on taas ne värivalot siellä terassilla! Säälin todella ihmisiä, jotka eivät näe maailmassaan muuta kuin itsensä. 

On tosi rauhoittavaa nähdä sinun kauniita kuvia, olivatpa ne sitten kodistasi, maisemia, vaatteita tai ihana lettikampaus. Tulen hyvälle tuulelle myös rohkeista kirjoituksistasi. Kiitospäivähän on kai Amerikassa pian, otan varaslähdön ja sanon sinulle: Kiitos :)

hyväksyjä

Voi että ihana postaus <3 niin usein sitä miettii saako olla tälläinen kun muut on tollasia ? saako olla erimieltä asioista... SAA. Mutta miksi se on niin vaikea hyväksyä?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram