Tapaaminen on puolen tunnin kuluttua. Katsot itseäsi peilistä ja huokaiset. Taas se finni töröttää nenän päässä ja hiuslakka on siellä toisessa laukussa. Nuuhkaiset dödön peittämiä kainaloita ja oikaiset paitaa. No! Näillä mennään. Ei auta!

Miten voi joka kerta, kun sinulla on SE TÄRKEÄ ESIINTYMINEN, tuntua tältä? Epävarmuus kalvaa mieltä, ja kaikki nokkelat sanonnat, mitä olet vuosien varrella kerännyt, tuntuvat maailman typerimmiltä vitseiltä. Just silloin, kun sun pitäisi tehdä vaikutus. Just silloin ne ihanat vanhat mokkasiinit näyttää sen lavan lattialla pölyräteiltä, ja tukka töröttää sähköisenä joka suuntaan.Just silloin. Miksi? Aina.

Minulla on tapana tuijottaa uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ihmisiä, ja arvioida heidän esiintymistään. Kuinka he kohtaavat haastattelijat ja muut läsnäolijat. Katsovatko silmiin, vai pyöriikö pää niinkuin väkkyrä. Miten he ovat pukeutuneet, ja kuinka on hiukset on aseteltu. Mielestäni sillä on paljonkin väliä miltä näytät silloin kun esiinnyt. Pukeutumisella ja olemuksella näytät, arvostatko kuulijakuntaa vai et. Homssuinen ulkonäkö ja taskusta roikkuva räkärätti, eivät saa yleisöäsi keskittymään olennaiseen. He vain miettivät sitä, milloin räkärätti on tarpeeksi kostea pudotaksen lattialle.

Ei sinun tarvitse olla mallinukke ja koulutettu puhuja, mutta arvosta kuulijaasi. He ovat niitä, jotka antavat aikansa sinulle. He haluavat kuulla, mitä sinulla on sanottavaa. Todennäköisesti haluavat jopa muistaa kuulemastaan jotain, tai saada siitä jonkun elämyksen itselleen. Jotkut ovat ehkä maksaneet tapahtumasta jotain, ja olettavat saavansa rahoilleen vastinetta.

Ole oma reipas itsesi, mutta katso puolta tuntia ennen shown alkamista peiliin ja lue vielä kerran esiintymisesi runko läpi. Anna ihmisille kaikkesi. Vain siten jäät mieleen sillä tavalla kuin itse halusit. Jokainen meistä kuitenkin haluaa sen HYVÄKSYTTY leiman otsaan jossain vaiheessa.

Kommentit (0)

Seuraa 

Keski-ikäisen naisen aivopieruja elämästä, perheestä ja ystävistä. 

Olen 45 vuotias työurallani suunnanmuutoksen tehnyt naurava ja napakka täti maalta. Perheeseen kuuluvat aviomiehen lisäksi kolme tytärtä ja kaksi koiraa. Muutun hetkessä sohvaperunasta sportti-mimmiksi ja ajatukseni harhailevat milloin missäkin. Minua ei ole diagnosoitu, mutta uskoakseni keittiöpsykologiaa harrastavat ystäväni pitävät minua hiukan omituisena höpsönä.Käytän viiniä ja kynttilänvaloa tekosyynä ajattelun ja ystävyssuhteiden laajentamiseen.