Pari iltaa sitten osuin kanavalle, jossa Raakel Liekki luki tarinoita, jotka saivat oikeudentuntoni koetukselle. Taisi olla Kioskissa. Kertomuksissa, joita ihmiset olivat itsestään ja elämästään kirjoittaneet, oli monta surullista tarinaa siitä, kuinka työtä tekemälläkään ei pärjää. Palkka on niin pieni, ettei se riitä mihinkään. Lähtökohta pitäisi mielestäni olla, että työssä käyvä ihminen tulee toimeen palkallaan ja pystyy joskus jopa tekemään jotain mukavaa tai hankkimaan itselleen uusia vaatteita ja välttämättömyystarvikkeita. Vaikka olenkin tiedostanut, etteivät kaikki ole niin onnekkaassa asemassa, ei sitä heti tule ajattelleksi, että vaikka on työtä, ei ole aina toimeentuloa. Monet joutuvat tekemään pätkätöitä ja pienten tukien menetyksen pelossa ei voi ottaa vastaan mitään osa-aikatyötäkään.  Asuminen ainakin pääkaupungissamme on poskettoman hintaista. Yksiön vuokra alkaa olla 700-800 euroa lähiöissä ja uusissa taloissa vieläkin enemmän. Eikä kyseessä ole yksityiset vuokranantajat vaan isot yhtiöt. Kukaan pienellä palkalla töitä tekevä  tai työtön ei pysty niitä maksamaan, vaan joutuu turvautumaan asumistukeen. Eikä pärjää siltikään. Käteen ei jää asumisen ja pakollisten menojen jälkeen juuri mitään. Mikä tässä eniten mieltäni mättää on se, että monet matalapalkka-alalla työtä tekevät ihmiset ovat yhteiskuntamme tuki ja turva. Lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja muu sairaalan henkilöstö, vanhusten hoitajat, poliisit, optettajat, palomiehet jne. Kaikki arvostavat näitä ammattiryhmiä korkealle, mutta palkassa se ei todellakaan näy. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat järkyttävän paineen alla, kun on pula tekijöistä ja monet alalle kouluttautuneet miettivät alan vaihtoa. Kaikenlaisesta apua antavasta palvelusta karsitaan ja mm. mielenterveysongelmista kärsivät jätetään oman onnensa nojaan, lastentarhojen ryhmäkokoja suurennetaan, kouluissa joudutaan säästämään kaikesta ja näitä voisi luetella vaikka kuinka paljon samanlaisia tilanteita. Samaan aikaan meillä mietitään Guggenheimin ja monen muun kalliin investoinnin toteuttamista. Ymmärrän, että meidän on pysyttävä kehityksessä ja maailmanmenossa mukana, mutta jokin raja pitäisi olla tässä väärässä kohtaa säästämisessä. Kuinka meistä jokainen voi hetkenä minä hyvänsä olla jonkinlaisen avun tarpeessa, jota nämä pienellä palkalla työtään tekevät ihmiset ovat varauksetta aina antamassa. Ehkä myös päättäjät heräävät vasta siinä kohtaa, kun itse tai joku heidän läheisistään makailee sairaalan vuodeosastolla ja näkee konkreettisesti sen tilanteen siellä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.  Kutsumusammatti, niin näistä ammateista sanotaan. Varmasti näin onkin ja ihanaa, etteivät ihmiset valitse uraansa pelkästään rahankiilto silmissään. Muuten olisimme vieläkin isommassa suossa. Entä, ellei kukaan enää kohta tunne kutsumusta näille matalapalkkaisille aloille?  Kun seuraavan kerran näet vaikkapa siivoojan omalla työpaikallasi tai muussa julkisessa tilassa, hymyile hänelle ja kiitä häntä tekemästään hienosta työstä. Ellevät he korjaisi roskia ja siivoisi meidän muiden jälkiä,  huomaisit sen varmasti hyvin pian.  Vaikka asiasta keskustellaankin yleisesti, mitään muutosta ei tapahdu. Yhteiskunnan arvomaailma on nurinkurinen. Toivottavasti tähän asiaan vihdoin herättäisiin ja asioille tehtäisiin jotain konkreettista. Muuten nämä työnsankarit uupuvat todella työtaakkansa alle. Teille, jotka teette arvokasta työtä meidän muiden hyväksi haluan osoittaa erityiskiitokseni, olette korvaamattomia ja arvostan suuresti työtänne. Rentouttavaa loppiaista kaikille ja jos olet töissä, koita ottaa hetki aikaa myös lepoon ja rentoutumiseen.

Kommentit (4)

Adahelen
Liittynyt22.12.2016

Hienoa, että joku uskaltaa puhua näistäkin asioista, usein moni tukkii suunsa palkasta puhuttaessa. Omalta kohdalta voin todellakin kompata sosiaali- ja terveysalan palkasta puhuttaessa.. Me hulluina opiskellaan, että pystytään pelastamaan ihmishenkiä ilman ajatustakaan kohtuullisesta, saatika hyvästä palkasta. Ehkä jonain päivänä jollain kolahtaa, että entäs me. 

- a

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Hei, tämä on niin älytön tilanne. Oma tyttäreni valmistui hiljattain sosiaalialalle ja rakastaa työtään, hädässä olevien auttamista. Teet arvokasta työtä pienellä palkalla, toivotaan että keskustelu aiheesta lisääntyy eikä tähän enää tulevaisuudessa tarvitsisi suostua. Hyvää alkanutta Vuotta sinulle!

Väsyttävää

No esim hoitajat tienaavat ilman lisiä noin 2000€/brutto, mutta opettajat jo sen 3000€, joten lähtötilanne on hieman erilainen. Itse joudun päätyöni ohella tekemään sivuduunia, samoin mieheni koska molempien päätyön palkka on juuri karvan verran yli toista tonnia ja sillä ei vaan elä kun on (pientä) talolainaa yms ja lapsia kuluttamassa.

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Hei, hoitajat ovat todellisessa palkkakuopassa. Teette uskomatonta työtä, mutta pelkkä työn arvostus ei riitä kun pitäisi saada siitä myls elanto. Toivon todella, että tilanne paranisi💜

Seuraa 

Olen 55-vuotias, nainen, vaimo, äiti , mummi, matte. Elämässäni on monta roolia. Nautin kesästä , mökkeilystä, lapsista ja lapsenlapsestani, eläimistä etenkin koirista. Kokkaan, sisustan, rakastan ja huolehdin. Töissäkin joudun käymään, jos voittaisin lotossa keksisin jotain muuta tekemistä , hyväntekeväisyyttä ja auttamista. Tarinoin täällä elämästäni iloineen ja suruineen. Tervetuloa mukaan!