Muutimme kohta 1,5 v sitten uuteen kotiin. Asuntomme on suhteellisen uusi paritalon puolikas ja siihen aikoinaan valitut sisustusratkaisut ja pintamateriaalit eivät varsinaisesti ole koskaan tuntuneet omilta joskaan eivät suuresti häirinneetkään. Vähitellen nurkka nurkalta olemme alkaneet muuttaa asuntoa oman näköiseksi, ja nyt vuorossa oli eteinen.

Eteiseksi siis kutsumme asunnon tuulikaappia, joka on perinteisen ahdas koppi ulko-oven ja asunnon välissä. Ahtauden huomasi siinä kohtaa, kun neljä henkilöä yrittää aamulla saada rytkyjä yhtä aikaa niskaan ja koira vielä lisäksi pyörii jaloissa. Siinä äkkiä oli suussa kyynärpäätä ja polvea ja takapuolet osuivat yhteen, eikä tuskanhieltä voinut välttyä. Tuulikaappiin oli alkujaan asennettu kaksi kiinteätä kaappia sekä lämminvesivaraaja ja ilmanvaihtokone, joista jälkimmäistä kahta emme edes ajatelleet lähteä siirtämään. Kaapeissa vaatetangot olivat sen verran korkealla, että lasten oli vaikeata ylettyä ripustamaan vaatteita siististi, vaan ne oli aina sullottu kosteina alemmille hyllyille. Ei kiva. 

Päätimme siis, että kaapit saavat lähteä. Ulospäin aukeavat ovet veivät senkin vähän tilan, mitä kaappien eteen jäi ja vastakkaisella seinällä ollut kenkäkaappi oli niin ikään huonolla paikalla, sekin sai lähtöpassit. Kaappien takaa paljastui käsittelemätön seinä, mutta onneksi lattialaatat ja katon roiskemaalaus jatkuivat myös kaappien takana. Kaappien alla siis oli sokkeli ja yläpuolella peitelevyt, joten emme tienneet seinän, lattian ja katon tilannetta ennen niiden purkamista. 

Muilla seinillä oli perinteinen lasikuitutapetti ja valkoinen perusremppamaali, joka paikoin oli jo ikävästi tummunut. Seinille kunnon pesu ja helmenharmaata remonttiässää pintaan. Listat vaihdettiin leveisiin valkoisiin entisten pähkinäpuun väristen sijaan ja kaappien paikalle kasattiin Ikean Algot-sarjasta kokonaisuus, jossa alimmaisena on kaksi reikälevyhyllyä kengille, keskellä vaatetanko ja ylhäällä vielä pari hyllyä pipolaatikoille sun muille. Viereen mahtui vielä yksi pystytanko, johon sai kiinnitettyä erillisiä koreja pikkutavaralle, hanskoille ja koiran tarvikkeille. Uusi systeemi on ilmava ja silti siihen mahtuu lähes saman verran kuin syviin kaappeihin, joiden perimmäiset nurkat olivat aina huonolla käytöllä.

Kenkäkaapin tilalle asennettiin pari Ikean naulakkoa lasten kannalta kätevälle korkeudelle, johon saa ripustettua sekä vaatteet että koulureput ihan itse. Lämminvesivaraajassa on metallirunko, samoin kuin seinällä olevassa sulakekaapissa metalliovi, niiden pinnat saatiin muutettua näppäriksi ilmoitustauluiksi hommaamalla nättejä magneetteja. Ikeasta ostin vielä metrin verran mustavalkoraitaista paksua kangasta, joista ompelin säilytyskorit lasten asusteille. Bueno!

Kokonaisuudessaan eteisen uudistamiseen meni noin 150 e. Kaappien poisto toi uskomattoman paljon lisää tilaa ja muutenkin tuulikaappi on nyt toimiva ja mukavampi katsella kuin ennen. 

Kommentit (0)

Seuraa 

Melkein nelikymppinen insinööriäiti, tuurikutoja, reissuaddikti ja ekohörhö kärsii luomisvimmasta. Sen seurauksena syntyy reportaaseja, tajunnanvirtaa ja toivottavasti mahdollisimman vähän aivopieruja. Sydäntä lähellä ovat luonnonkosmetiikka, käsityöt, matkustaminen ja arkihankinnoissa pihtaaminen. Järjestämisestä ja ruokajämien hyödyntämisestä saa parhaat kiksit, liikkuakin yritän, mutta mukavuusalueella. Ränsistyvään fasadiin pyrin suhtautumaan armollisesti, tästä blogista ei löydy sikspäkkivinkkejä...