Jos tyyppi siis todellakin on särmätön, niin hän sitten on särmätön. Kerron esimerkin: ystävieni luona oli kylässä eräs mies. En ollut hänestä mitenkään kiinnostunut, eikä hänkään varmaan minusta. Jos totta puhutaan, hän oli divisioonalaisia ja minä pelasin liigassa. Mutta hänen kertomansa tarina elämästään sai minut ymmärtämään, että ei se minun tuleva mieheni ainakaan tuollainen ole. Hän sanoi ajavansa aina matkoillaan korkeintaan yhdeksääkymppiä, koska silloin ei tarvitse ohitella rekkoja. Rekathan aina ajavat sitä nopeutta.

Haastattelija: Mikä hän oli miehiään?

Takitar: En muista. En nimeä, en ammattia, en ulkonäköä. Mutta tuolla hän varmaan jossain päin Suomea ajelee vieläkin. Tunnistaisin hänet vauhdista. Onko jossain pelissä muuten liiga ja divisioona?

H: Ei sillä ole väliä. Siskot ymmärtävät pointtisi.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Takeista ei ole tarpeeksi kirjoituksia nykypäivän muuttuvassa maailmassa. Kuitenkin lähes jokainen käyttää takkia jossain elämänsä vaiheessa. Takki suojaa ihmispoloista elämän kolhuissa ja myrskyissä. Takilla voi ilmaista tunteitaan ja olotilaansa, esimerkiksi kulkemalla takki auki. Takkia voi kääntää, takin voi heittää olalle, takki voi olla tyhjä. Voiko mitenkään kauniimmin osoittaa myötätuntoa kärsivälle lähimmäiselle, kuin laittamalla takkinsa hänen suojaksi? Takkia ovat käyttäneet aikamme saatossa monet merkkihenkilöt, kuten Napoleon, Mannerheim, Sirkka-Liisa Anttila. Tai jos olet gansteri, voisitko kuvitellakaan kulkevasi kujilla ilman korkeiden takinkaulusten tuomaa suojaa. Takki kuvastaa meidän sisintämme, joten laittakaamme takit nyt niiden ansaitsemaan asemaan. Presidentistä vaariin, kaikki takkeilemaan!

Kategoriat