Lähti ehkä vähän käsistä tämä touhu. Niinhän se helposti juhannuksena lähtee, kun rynnitään äkkiä maalle ja pitää saada kaikki irti parista päivästä. Vielä enemmän kouhotusta ja paniikkia aiheutti tietysti se, että oli hellettä luvassa. Ehkä nämä ovat kesän viimeiset lämpimät päivät! 

Lainasin Helsinki Surf Shopista suppilaudan, ronttasin sen jokeen, meloin kauemmas uimarannalle ja asetuin laudan päälle makoilemaan. Sitten alkoi jokin hämmentää.

Siis hetkinen. Minä olen ihan oikeasti täällä. Kelluskelen joen poukamassa, on lämmin, aurinko paistaa, lauta keinuu aivan hivenen, vierestä lokki sukeltaa kalan. Olen ihan oikeasti nyt täällä.

Efekti oli sama kun matkan ensimmäisinä päivinä. Aluksi juoksee ja koohottaa, pitääsaadakaikkiirtitästänytheti. Vähitellen rauhoittuu ja asettuu, paikkaan ja maisemaan.

Tai no, rauhoittuu ja rauhoittuu. Tekeminen jatkuu, mutta ilman paniikkia. 

Viimeisenä päivänä suppasin, släkkäsin, huuppasin, uin, uimahyppäsin, joogasin ja hypin trampoliinilla ja enää se ei ollut asioiden läpi koohottamista vaan sitä, mitä oikeasti eniten halusin tehdä. Illalla olin väsynyt mutta onnellinen, ja siihen on kuulkaa syynsä miksi sanonta on juuri tuo.

***

After all these midsummer activities I'm tired but happy!

Kommentit (0)

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012