Joo joo, kyllä me tiedämme, että kuvat blogeissa eivät ole koko totuus. Että ne ovat jos eivät nyt lavastettuja, niin vähintään sommiteltuja. Ja mikseivät olisi? Kuka haluaa nähdä pyykkitelineitä, tiskivuoria ja ankeita ihmisiä, niitähän näkee muutenkin koko ajan. Blogeista ja somesta halutaan inspiroitua.

Tämä blogijargonia, joka on hyväksytty yleiseksi mielipiteeksi. Onhan se totta osaltaan. Ei kai kukaan jaksa lukea jatkuvaa mankumista (jollei se ole sitten erityisen ansiokasta manguntaa) ja kyllä todellakin sitä sotkua näkee ihan riittämiin kotona.

Mutta onko tosiaan vain täydelliseksi siloiteltu elämä inspiroivaa? Täydelliset kodit, täydelliset juhlat, täydelliset matkat, täydelliset vartalot?

Ja pitääkö meidän aina tietää, muistaa ja tajuta, että se inspiroiva täydellisyys ei ole koko totuus? Onko sitä jotenkin ihan erityisen tyhmä, jos sen leikkokukka-paratiisiranta-skumppapullo-kiitollisuus-äbsit-kiiltokuvan ottaa täydestä? Ihan yhtä erityisen tyhmä kuin ne, jotka tekevät mainoksia.

Varsinkin alkoholimainoksia, koska nehän eivät vaikuta kehenkään, mitenkään. Kukaan ei ikimaailmassa ole ostanut alkoholia siksi, että on nähnyt siitä mainoksen! Ihan kuten kukaan ei ikimaailmassa ole tuntenut harmia, epävarmuutta tai riittämättömyyttä siksi, että oma elämä näyttää niin paljon väsyneemmältä kuin bloggaajan elämä.

Jos on, niin se on omaa tyhmyyttä. Mitäs vertaat. Osta omat kukat ja skumpat ja ole kiitollinen äläkä syyttele muita siitä että he ovat USKALTANEET ELÄÄ ja TAVOITELLA UNELMIAAN ja TEHDÄ ELÄMÄSTÄÄN TÄYDELLISTÄ. Sinulla on ihan yhtä monta tuntia vuorokaudessa kuin hitto BEYONCÉLLA. Että älä SELITTELE!

Onhan se noinkin. Mutta kyllä silti meihin ehkä vaikuttaa se, mitä näemme. On lähes mahdotonta olla välittämättä niistä viesteistä, joita saamme jatkuvasti. Tietysti aikuisilla on ihan itsellään vastuu siitä, miten viestit kokee ja mitä paineita ottaa, mutta ehkä olisi hyvä välillä nähdä - ja näyttää - muutakin? Minusta ainakin olisi. Siispä:

Tältä näyttää bloggaaja omissa kuvissaan:

Ja tältä ilman poseerausta ja mahdollisuutta valita otosta:

Tältä näyttää bloggaaja kuvassa, joka päätyy blogiin uintiaiheiseen postaukseen:

Ja tältä siinä, jossa hän ui oikeasti:

 

Pilasinko nyt fiiliksen? Tuliko sinulle ihan hirveän epäinspiroitunut olo?

 

Juomapistekuvasta kiitos Helsingin Luistelijoiden muodostelmajoukkue Sunlightseille! Koko 28-henkinen joukkue ja heidän vanhempansa ahkeroivat koko päivän kuvassa näkyvällä huoltopisteellä, mistä myös iso kiitos. Ilman tällaista työtä ei juoksutapahtumia olisi!

***

Many bloggers say they aim to inspire. They publish perfect pictures of their perfect homes and perfect bodies on their perfect holidays, because "nobody wants to see messy homes and messy people". But we are messy and our lives are messy. I try to accept that, and maybe we all should?

Kommentit (26)

Emmi Nuorgam

Kiitos. Ai että mä olen täynnä inspiroitumista ja sitä miten kaikki on vaan itsestä kii.

Suvi K.

Ei vitsi mitä kuvia, repesin täysin! :'D Mutta siis ehdottomasti hyvällä tavalla!

Vakavasti ottaen, puhut asiaa. Tottakai kaikki meidän ympäristössä vaikuttaa ihmisiin, vaikka kuinka osaisi suodattaa. Fiktiivisissä tarinoissa on paljon helpompi olla vertaamatta itseään tarinan hahmoihin, mutta blogia lukiessa olettaa, että ne "hahmot" on ainakin jossain määrin todellisia. Siksi musta olisi tärkeää, että bloggaajat mahdollisuuksien mukaan pitäis bloginsa realistisina ei-liian-kiiltokuvina.

T. Suvi / http://www.lily.fi/blogit/sisunainen

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

:D

Joo, ja onhan ne. Tietty mäkin olen blogissa hahmo, mutta on se kuitenkin ihan sama kuin minä, mitä nyt ehkä vähän karrikoitu. Musta on kanssa tärkeää, että blogeissa säilyisi/ olisi/ niihin tulisi myös realismia, eikä se musta tosiaan ole ristiriidassa sen inspiroivuuden tai kivoihin asioihin keskittymisen kanssa, mitä niin paljon puolustetaan.

Marjut Merikallio

Aivan loistava uintikuva :)Inspiroiduin kyllä niin, että nyt lähtee märkäpuku tilaukseen.

Kaisa

Sä olet ihana! Siis just näin. Kyllä se vaan hyvää tekee ja inspiroi jotenkin perinpohjaisesti, kun näkee ja tunnistaa jotain aitoa.

Pia R.

Kiitos tästä :)

Olen teini-ikäisen lapsen äiti, ja paitsi että käyn kamppailua ikuisen oman ulkonäköpaineeni vuoksi, huomaan olevani selittämässä lapselleni viikoittain kuinka kuviin ei ole uskominen, "sinun ei pidä uskoa kaikkea mitä näet ja luet". Kun tänään illalla menen kotiin, me todellakin luemme tämän kirjoituksesi yhdessä. Oi, miten kiitollinen olen sinulle.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Ole hyvä :)

Tämä on kyllä melkoinen tämä nykyinen kulttuuri, jossa kuvat ovat niin keskeisessä roolissa, ja yleensä vielä aina käsitellyt kuvat. Paineita oli aika lailla jo omassa nuoruudessa, niin saati sitten nyt.

Musta on ihan älyttömän harmillista se, että niin monet tuntee riittämättömyyttä ulkonäkönsä takia ja siksi, että ei näytä samalta kuin somen ja median kuvissa. Tavallaan sitä pitäisi vaan olla vertaamatta, mutta jos ei koskaan näe itsensä kaltaisia/ tavallisia/ eri muotoisia jne., niin äkkiähän se käsitys vääristyy.

Mä toivon sekä sinulle että teineillesi paljon kykyä viitata kintaalla paineille ja tykätä itsestään :)

poppis

Hahaa!!! Mahtavia otoksia kaikki!

Olin kauhistunut nähdessäni oman kuvani Helsinki Half Marathonin kuvavirrassa. Maalissahan voisi helposti antaa itsestään hehkein puoli esiin. Eihän siinä ole kuin 20 vimeistä metriä tsempattavana. No mä näytän lähinnä siltä, että pelkään kaatuvani naamalleni. No, eiväthän noi kuvat kierrä netissä ikuisesti... eihän?

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Juoksukuvat on jostain syystä kaikkein kauheimpia. Mä olen monta kertaa yrittänyt tsempata kun näen kameran, ja ne kuvat on silti ihan järkyttäviä. Tässä on hyvä esimerkki, en käsitä miten voin näyttää tolta. No kivaa sentään näyttää olevan :D

poppis

Aivan ihana :D Asiasta kukkaruukkuun... Tuo kuvahan voi vääristää ihan kuinka vaan, mutta jos sitä katsoo ja sun viimeisimpiä fotojasi, näyttää siltä, että kropassasi on tapahtunut aikamoisia muutoksia vuoden mittaan. Olenko oikeassa, vai onko kameramies väijynyt väärässä kulmassa?

-Katri-

Ah, mikä postaus! *repeilee* :D Jos joskus muistais, ettei kukaan, eikä kenenkään koti ole aina tip top. :)

Anna G.

Inspiraatiolla tai ilman, niin ehkä tärkeintä on ettei bloggaaja itse luule elävänsä pelkkää skumppa-halipusi-vaahtokarkkielämää. Tätäkin tuntuu löytyvän (varsinkin nuorten muotibloggaajien keskuudesta), kun yritetään epätoivoisesti tehdä koko elämästä blogiyhteensopivaa.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo. Kyllä sitä itsekin huomaa, että asioita saattaa miettiä sitä kautta, mitä niistä saa blogiin. Varmaan se menee aika helposti överiksi joissain tapauksissa.

Lukija

Hahaha ihana postaus :D Erittäin hyvä julkaista muitakin kuin niitä parhaita edustuskuvia, urheilubloggaajat kun ovat sellaisia esimerkkejä ja osa blogien ideaa on myydä tavoittamatonta illuusiota. Se tip top täydellisyys aiheuttaa kuitenkin turhia (ulkonäkö)paineita, joten teet tärkeää työtä julkaisemalla kaikenlaista kuvamateriaalia. Kiitos! :) Se kertoo mun mielestä myös rauhasta ittensä kanssa. Jos julkaisee vain erittäin edustavia poseerauskuvia, vaikuttaa ihminen silloin vain itseensä tyytymättömältä neurootikolta, joka tarvii toisten kadehtimista.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo, musta se on myös tärkeää, että muutakin kuin täydellisyyttä on julkisesti näkyvillä. Mutta onhan se ymmärrettävää myös, että haluaa julkaista mahdollisimman hyviä kuvia. Ite mä ajattelen, että näytän myös siltä, miltä näytän niissä huonoissa kuvissa ja näin se nyt vaan on.

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012