Yhteistyössä Nutcase.

Pyöräilykypäristä ruvettiin puhumaan lapsuudessani 80-luvulla, ja sitä myötä asettelemaan niitä meidän vastahakoisten lasten päihin. Kukaan ei todellakaan halunnut käyttää kypärää!

Ne hiostivat, olivat rumia ja tosi noloja tietysti myös. Ei meitä kiinnostanut Halkaiset kallosi jos kaadut -jutut. Suurin osa sitä paitsi ajoi ilman kypärää, varsinkin kaikki aikuiset ja coolit isommat lapset. Suorastaan inhosin omaa, vaaleanpunaista, kovasta styroksintyyppisestä materiaalista tehtyä kypärääni. Yyh!

En voi sanoa, että vieläkään tykkäisin käyttää pyöräilykypärää. Suurimmaksi osaksi ne ovat rumia edelleen, hiostavia edelleen ja liiskaavat hiukset. Nolona kypärää kukaan ei enää taida pitää, onneksi.

Enää eivät kaikki mallit ole rumia. Sain Nutcaselta testiin nämä kuvissa näkyvät kypärät, ja nehän ovat varsin hauskan näköisiä. Vesimeloni on suorastaan klassikko jo!

Nutcase-kypärissä on tosi paljon eri kuviointeja ja mallejakin muutama erilainen. Minulla on kuvissa Street Gen 3 (32 eri kuviota!) ja lapsella Little Nutty (15 eri kuviota).

Pelkällä ulkonäöllä nämä eivät päde, vaan Nutcase-kypärät ovat EU:n multisport- ja turvallisuusstandardien mukaisia. Ja kuten tuosta multisport-termistä voi päätellä, ne käyvät siis muihinkin lajeihin kuin pyöräilyyn.

Meloni päässä pyöräillessä saa pitkiä katseita, joten näiden ulkonäkö toimii turvallisuustekijänä myös.

Hiostavuus vähän epäilytti, nämä kun ovat aika tiiviitä, vaikka päälaella ja edessä tuuletusaukot onkin. En tiedä johtuuko sitten kylmästä kesästä, mutta en voi sanoa, että kypärä kuumottasi pääkoppaa. Sateessa se toimii tosi hyvin: pisaroita ei tule naamaan (eikä laseihin!) vaikka käytän kypärää ilman siihen kuuluvaa, irroitettavaa lippaa.

Minulla on M-kokoinen kypärä, mutta S olisi ollut ehkä parempi. Se nimittäin laskeutuu aika alas ja painaa, jos on nuo isot aurinkolasit päässä. Kypärä ei myöskään rakenteensa takia ole kevyimmästä päästä.

Lapsi on tykännyt kovasti kilpparikuvioisesta kypärästään, eikä ole valittanut mitään kuumuudesta tai muustakaan. Valitettavasti vaan koon säätönappi irtosi lapsen kypärässä parin käyttökerran jälkeen, en tiedä oliko tämä vähän maanantaikappale sitten. Erityisesti lapsi kehui magneettikiinnitystä, tosin itselleni se on yllättävän hankala!

Olin aiemmin miettinyt, että ostaisin Nutcasen ihan ulkonäön takia, mutta kävi ilmi, että nämä ovat kelpo kypäriä muutenkin. Ihan pyöräilytreeniin ostaisin kevyemmän ja pienemmän kypärän, mutta ainakin kaltaiselleni satunnaisajelijalle Nutcase toimii erinomaisesti, samoin lapsille.

 

Molemmat kypärät saatu Nutcaselta.

***

I've been eyeing Nutcase-helmets for a quite long time. Now I got the chance to try out one, and despite it being a bit heavy, it worked well and I do like it. My kid is very happy to have one, too.

Kommentit (3)

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012