Nyt tiedän miltä tuntuu oikeasti uida kuin painajaisessa. Olet joutunut veteen kengät jalassa, eikö jo jossain piirretyssä sanottu, että ne pitää potkaista pois, ettei huku? Kauhot ja kauhot, mutta mitään ei tapahdu. Et pääse eteenpäin, vaikka kuinka yrität.

Koska olen sillä tavalla kieroutunut, tuo kokemus oli aivan parhautta!

Testasin pari viikkoa sitten swimrunia. Kyseessä on laji, jossa nimen mukaisesti uidaan ja juostaan. Erikoisemman hommasta tekee se, että juoksuosuudet hoidetaan märkäpuku päällä ja uintietapit vedetään lenkkarit jalassa.

Koska kumipuvussa on kuuma juosta, aukeaa swimrun märkkäri edestä ja takaa, jotta sen voi tuuletusta varten taittaa vyötärölle. Uintiosuuksilla taas käytetään kelluttavaa pullaria jalkojen välissä ja vetoja tehostavia lättäreitä käsissä.

Swminrun on kilpailulaji, jossa kisataan turvallisuussyistä pareittain. Juoksu- ja uintiosuudet vuorottelevat ja niiden pituus vaihtelee. Lyhimmillään juostaan joitain metrejä ja pisimmillään useampia kilometrejä kerralla, minkä jälkeen taas uidaan enimmillään rapia kilsa yhteen putkeen. Lajin kuuluisin kisa on ruotsalainen ÖTILLÖ ("saarelta toiselle"), jossa uidaan yhteensä kymppi ja polkujuostaan kokonaisuudessaan 65 kilsaa.

Mitä tulee alussa kuvailemaani paniikkiin, voisi ajatella, että nimessä "swimrun" on vihje. Joudut veteen hei. Onneksi en kuitenkaan peljästynyt sitä niin, että olisin jättänyt kokeilun väliin. Ihan oikeaa painajaista tosin tuli nähtyä ennen kokeiluaamua, sen verran kovasti pelotti.

Ilokseni Pumpui-Lotta lupasi tulla rannalle henkiseksi tueksi. Siinä kyllä kävi niin, että noin 15 sekunnin velton suostuttelun jälkeen Lottakin kiskoi märkkäriä ylleen, joten pääsimme hukkumispainajaissimulaattoriin yhdessä.

Mutta kuten tuossa jo vihjasin, kyseessä ei todellakaan ollut mikään kauhujen treenihetki, vaan huomasimme MITEN SUPERHAUSKAA TUO SWIMRUN ON!

Kengät jalassa oppi aika äkkiä uimaan. Vesi putoili niistä äkkiä pois, kun lähdettiin juoksemaan. Kumipuvussa hikosi ja oli aivan ihanaa pulahtaa taas kohta. Hiissasimme mummosammakkoa rantaviivaa pitkin ja katsoimme kaihoisasti kun oikeat swimrun-harrastajat kauhoivat saareen. Kuinka hienoa olisi pystyä uimaan saareen! 

Parasta lajissa oli olla niin intensiivisesti luonnossa. Uinti tapahtuu luonnonvesissä ja juoksuosuudet pääasiassa poluilla metsässä ja rannalla. Suunnattomasti ilahdutti myös jotenkin luonnollinen ja orgaaninen etenemisen tunne. Suorastaan fantasiakirjamainen seikkailu, tässä me nyt juoksemme ja uimme tuonne ja juoksemme taas kuin märkäpukuihin pukeutuneet hobitit.

Lajista kiinnostuneen kannattaa seurailla Swimrun Finland -ryhmää Facebookissa. Siellä ilmoitellaan kokeilumahdollisuuksista ja treeneistä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa pääsee kokeilemaan swimrunia 12.6. Jos kisat kiinnostaa, niin esimerkiksi Midnight Sun Swimrun Äkäslompolossa voisi olla kiva tapahtuma. Harkitsen vakavasti lähtöä sinne, ja uskon että noin 15 sekunnin veltolla suostuttelulla saan myös kisaparin mukaan!

***

Swimrun is AWESOME. You should try it! 

Kommentit (0)

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012