Välillä käy Suomessa hermoon, kun raahaa jotain painavaa ja miehet pällistelevät vieressä. Sopii sitä auttaa, vaikka en näytä lillukanvarrelta ja tällainen kitkerä femakko olenkin. Mutta auttamatta jättämisessä ja pällistelyssä on kieltämättä etunsa. Nimittäin se, että harvoin täällä kukaan epäilee, pystynkö tekemään niitä asioita, joita teen.

Olen juossut Espanjassa kolme maratonia. Joka kerta minulta on kyselty, että juoksenko sen koko ison maratonin? Sen, joka on 42 kilometriä pitkä? Ihan oikeasti?

Fuerteventuralla päätimme Lotan kanssa juosta rannalta toiselle, kun tiesimme, että vuorten yli menisi polku. Lotta meni kysymään respasta tarkempia ohjeita. Siis haluatte vuokrata auton? Ei, kun aiomme juosta. Siis olette menossa autolla saaren toiselle puolelle? Ei, kun juosten. Mutta tytöt, sinne on kauhean pitkä matka!

(Huomiona, että sinne oli reilut kymmenen kilometriä. Se sisälsi toki jonkin verran nousua, mutta silti. Reilut kymmenen!)

Tarpeeksi juostuamme halusimme vesille. Päätimme vuokrata sup-laudat. Kävimme kysymässä lautoja, ja keskustelu eteni tuttua kaavaa: Vai niin tytöt, onkos teillä kokemusta? On. Mutta siellä on melkoinen tuuli. No ei tuo nyt kummoiselta näytä. Siellä on kovat aallot. Öö eikä ole? Meillä on vain ilmatäytteisiä lautoja, ne ovat haastavia. Ihan sama. Ette te jaksa meloa takaisin. Aha.

Kukaan ei varmaan ylläty siitä, että selvisimme aalloista ja tuulesta ihan hyvin. Ne kun olivat aika samanlaiset kuin pikkuisen tuulisempana kesäpäivänä Hietsussa.

Turvallisuudestamme huolehtiminen on tietysti positiivinen asia, mutta vähän hämmentynyt olo noista kohtaamisista on tullut. Ehkä ne kuitenkin olivat tervetulleita muistutuksia siitä, että melkoisen hyvät mahdollisuudet ja laaja elinpiiri meillä täällä Suomessa on. Kun ympäristö ei ihmettele fyysisesti aktiivisia naisia, on paljon helpompaa tehdä haluamiaan asioita.

***

In Finland everyone expects women to be strong. Both physically & mentally. Sometimes it's a burden, as it's difficult to admit you need help, with your baggage or with your "baggage". But it made me feel very odd when in Spain our abilities were constantly questioned. Yes, I can run 12 kilometres. And yes, I can run a whole big marathon.

Kommentit (3)

Vierailija

Noo-o eipä ne naisetkaan kovinkaan kerkeästi ole auttamassa kun mies kantaa täysiä kassejaan. Hyvää tasa-arvon päivää kuitenkin ja valot pois päältä.

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012