Kirjoitukset avainsanalla kroppa

Ajattelin, että en osallistu koko tissiviikkoon. Olen kirjoittanut tisseistä usein, ja mietin, että ei minulla ole enää aiheesta mitään sanottavaa.

On sittenkin, mutta tissejä enemmän puhun siitä, miksi sinunkin pitäisi olla enemmän alasti.

Toivoisin todella, että pääsisimme irti siitä käsityksestä että alaston naisvartalo on aina seksuaalinen. Se tekee naisten alastomuudesta ihan eri asian kuin miesten alastomuudesta: Paidaton mies on paidaton mies. Paidaton nainen on horatsu. Alasti kekkaloiva mies on rento ja luonnollinen, alasti kekkaloiva nainen joko hullu, horatsu tai molempia.

Mutta naisten pitäisi ihan ehdottomasti voida kekkaloida alastomina enemmän, ilman mielenterveyteen tai seksuaalimoraaliin kohdistuvia epäilyjä. Siitä on nimittäin paljon hyötyä.

Naisen ulkonäkö on yhä helvetin merkityksellistä. Sitä käytetään lyömäaseena, ja sen ideaalit ovat saavuttamattomia lähes kaikille. Länsimaisessa kulttuurissa ei voi elää altistumatta näille ideaaleille. Oli miten kriittinen, vahva ja itseään kohtaan lempeä tahansa, niistä ei pääse kokonaan eroon.

Esimerkkinä olkoon se häpeä, joka on tullut esille #tissiviikko-postauksissa. "Häpesin rintojani koska ne ovat liian pienet/ isot/ roikkuvat/ arpiset" ja "En ole kehdannut olla alasti muiden edessä.".

Häpeä syntyy siitä, että vertaamme itseämme ideaaliin. Ja siitä, että kuulemme jatkuvasti - jos emme kasvokkain, niin vähintään somessa - että emme tavoita sitä. 

Minuakin on hävettänyt kropassani vaikka mikä. Olen hävennyt ja surrut sitä, että en näytä siltä miltä muka pitäisi. Olen surrut sitä, että minulla oli aika hienot tissit, ja sitten tuli oltua pari kertaa raskaana ja imetettyä kolme vuotta, ja sittemmin ne aika hienot tissit ovat...noh, erilaiset.

Jossain vaiheessa se oli vaikeaa. Muistan kun istuin kauneuskirurgian esittelyssä (työn puolesta sentään) ja katsoin, kun luennoija näytti ennen- ja jälkeen -kuvia. Miten me voimme odottaa, että kukaan haluaisi elää tällaisten rintojen kanssa?, hän kysyi ja lätki taululle kuvia ihan samanlaisista tisseistä kuin minulla.

Se tuntui yhtä aikaa totaalisen absurdilta ja todella, todella pahalta.

Minulla oli kaksi vaihtoehtoa. Jatkaa suremista ja hävetä ja piilotella ja kenties alkaa säästää leikkaukseen. Tai sitten tajuta, että tämä ei vain tunnu absurdilta, tämä on sitä.

Ja marssia niine tisseineni julkisiin sekä yksityisiin saunoihin ja rannoille ja makuuhuoneisiin ja pukukoppeihin ja alastonuinteihin, ja olla että fak it. Tällaiset ne nyt ovat ja tällainen minä nyt olen, ja kummassakaan ei ole mitään vikaa.

Olin aina viihtynyt nakkena, mutta se oli alkanut ahdistaa. Kuitenkin, mitä enemmän olin (puoli-)julkisesti alasti, sitä normaalimpaa siitä tuli. Mitä normaalimpaa alasti olemisesta tuli, sitä normaalimmalta vartaloni alkoi tuntua ja näyttää.

Vaatteilla on funktionsa, mutta se ei enää ollut se, että minun pitäisi peittää jotain häpeällistä itsestäni. Riisuutumalla paljastui se, että minun ei tarvinnut olla mitään.

Muistan kyllä, että tissieni muuttunut ulkonäkö harmitti, mutta en oikein tajua sitä enää. Rintani eivät ole täydelliset puolipallot, mutta sillä ei ole väliä. Sillä on, että ehdin ekana uimaan, eikä siinä aina edes kerkiä uikkaria pukea.

***

Remove your clothes, remove your shame.

Kommentit (2)

Pukeissa aina

Oi..Mulle on tosi vaivaannuttavia ja vaikeita kaikenmaailman tissi-ja peppuviikot. Haluan olla enimmäseen pukeutunut, mulle on kiva tunne kun nahkaista kehoani ympäröi vaatekerros. Sosiaalisen median kanavissani minulla on täydet vaatteet, aina.

Inhoan uimahallien suihkuja ja saunoja. Inhosin tissikeskusteluita, kun minulla oli vauvoja enkä osallistunut niihin ikinä. Olen ylipäätään tosi häveliäs.

En ole edes mitenkään kovin uskonnollinen, enkä ole saanut ahdistavaa kasvatusta. Minä vain olen tämmöinen. Ehkä olen edellisessä elämässäni ollut jokin karvainen eläin, ja siksi ällöän alastomuutta. Tämä tissiviikko oli jo maksimaalinen ällötys!

Ehkä itse en ole, tai olen jotenkin aistiyliherkkä, kun tykkään olla enimmäkseen aina pukeutunut. Tykkään vaatteiden tunnusta iholla. Olen myös niin kylmälle arka, että nakuna olo on haastavaa.

Mitenkään en kritisoi nyt sinua, halusin vain jakaa sen asian, että meitä on niin erilaisia. On hienoa, että on sinut alastomuutensa kanssa.

Kävin kroppaskannauksessa. Siis kirjaimellisesti, kyseessä oli skanneri, josta sai 3D-mallinnuksen itsestään. Kuumottavan, outo laakso -henkisen ruudulla pyörivän tyypin lisäksi tuli listaus numeraaleja: pituus, paino, painoindeksi, vyötärön, rinnan, lantion sekä raajojen ympärykset ja rasvaprosentti. Viimeinen oli 13.7.

13.7% Kuulostaa ehkä hienolta? Tavoittelemisen arvoiselta? Kuulostaa ehkä myös mahdolliselta kohdallani - ainakin näin eräs kanssani keskustellut henkilö uskoi. No lukemahan on selvästi väärä, 23.7% olisi varmaan alakanttiin sekin. Käyttämääni mittauslaitteistoa kehitetään vielä, joten fibat ovat mahdollisia.

Mutta koska ilmeisesti on mahdollista, että joku voisi uskoa tämän luvun, puhutaan siitä vähän lisää.

13.7 olisi naiselle hyvin alhainen rasvaprosentti. Lähinnä sellainen voisi olla ammattiurheilijalla tai ehkä fitness-kilpailijalla kisojen aikaan. Se on niin alhainen, että aikuisella naisella hormonitoiminta tuskin olisi normaalia. Normaali rasvaprosentti naisella kun on noin 20-30.

Rasvaprosentti on ongelmallinen luku. Netti on täynnä vertailukuvia, tältä näyttää  15%, tältä 25%. Mutta ihmiset eivät näytä samoissa rasvoissa samalta, aivan kuten saman painoiset ihmiset eivät näytä samalta.

Se, mihin rasva kertyy, vaikuttaa ulkonäköön todella paljon. Jos rasvat ovat muualla kuin vatsassa, voi vatsalihaksia erottua vaikka rasvaprosentti olisi selvästi päälle 20 - näin on minun kohdallani. Jos taas rasva kertyy vatsaan, esimerkisi sääret ja reidet voivat olla hoikat tai lihakset erottua niissä.

Lisäksi mittaustulokset ovat epävarmoja, kuten tästäkin kävi ilmi. Muuttujia on vaikka kuinka paljon: kropan nestemäärä, mittauslaite, laitteeseen syötetyt arvot, pihdeissä mittauskohta ja niin edelleen.

Rasvaprosentti on myöskin täysin turha numero tietää itsestään tai toisistakaan sen puoleen. Apuvälineenä sitä voi käyttää, jos esimerkiksi on tarvetta laihtua, eikä pää pysy peilissä näkyvän muutoksen mukana. Niissä lajeissa, joissa lihasten tulee erottua, voi rasvaprosentin mittaaminen tukea motivaatiota.

Kaikki me muut voimme pistää silmät kiinni ja miettiä, miltä meistä tuntuu kropassamme olla. Pitäisikö sitä liikuttaa enemmän? Pitäisikö sitä ruokkia enemmän? Ehkä paremmin? Kenties tarvitsemme vain lepoa?

Rasvaprosentti ei yksinään kerro ulkonäöstä eikä terveydestä. Eikä se varsinkaan kerro siitä, miten henkilö oikeasti voi. Ja toisin kuin me tänä suorituksia ja numeroita kyttäävänä aikana tunnumme uskovan, se ei kerro meistä ihmisinä yhtään mitään.

Tietty rasvaprosentti ei tee onnelliseksi tai onnistuneeksi. Se on tietyllä tavalla kalibroidulla laitteella tehty arvio siitä, mikä osuus ehkä voisi olla rasvakudoksesi määrä ihosi alla. Sitä, mitä sinä olet ihosi alla ja noissa nahoissasi, sitä se ei näe eikä mittaa. Mutta se on ainoa asia, jolla on merkitystä.

*

Kuvissa näkyy 3D-laitteen antamia mittojani. Vempeleessä asento vaikuttaa todella paljon, esimerkiksi perinteisellä mitalla mitattuna olen 167 senttiä pitkä, ja tässäkin kahden mittauksen tulokset erosivat pari senttiä. Jotkut lukemat taas tuntuivat isoilta. Lantion ympärys metrin? Siitä tuli epävarma olo, sehän on varmasti liikaa. Siksi jaankin nämä luvut.

Painosta ja muista mitoista pitää voida puhua normaalisti. Ei ole olemassa mitään tiettyä oikeaa, suotavaa ja hyvää painoa tai lantion ympärysmittaa. Omaa lukemaansa ei tarvitse salailla tai hävetä tai selitellä ("aika leveä asentohan tuossa on") - itse uskon, että ei näitä numeroita tarvitse edes tietää.

Jaan numerot myös siksi, että ne kiinnostavat. Me ihmiset haluamme vertailla. Mutta minun lukuni eivät ole yhtään sen paremmat tai huonommat kuin jonkun toisen. Minun ei pitäisi olla pienempi tai isompi, eikä sinunkaan. Sanomme tottuneesti ikä on vain numero (minä olen 35 - mutta toisina päivinä tunnen olevani 15 ja toisina 55). Ehkä voisimme opetella saman painon ja muidenkin mittojemme suhteen. Numeroita ne vain ovat.

 

P.S. Tarkempaa juttua Neofitin 3D-skannauksesta tulossa myöhemmin.

***
Body-fat percentage is a number you don't need to know. What you need to know is how you feel.

Kommentit (12)

Lempi

Ihan sama, mitä luvut näyttää, mutta silmä ainakin sanoo, että näytät hemmetin hyvältä! :) Ja terveeltä. Mun mielestä sulla on ihan unelmakroppa. Vaikka sillä ulkomuodolla ei sulle olisikaan mitään väliä, niin sanonpahan kuitenkin. :)

Sminde

Hyvä kirjoitus.

Kun mä joskus muinoin nettitreffailin, jätin aina painon merkkaamatta profiileihin. Ihmisillä ei tunnu olevan mitään käsitystä normaalista painosta. Muakin on joku mies veikannut yli 20 kg kevyemmäksi. Sori, sillä painolla olisin luuta ja nahkaa. :) Eli vähän sama kokemus kuin sulla ton rasvaprosentin kanssa.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo ei todellakaan ole! Tietysti ihmiset näyttää samassa painossa erilaisilta, mutta kyllä varsinkin miehet tuntuvat olevan tosi kujalla siitä, mitä naiset painaa :D

Kristiina

Ihan mielenkiinnosta, näyttääkö noi senttimitat oikealta? Olen nimittäin sua pari senttiä lyhyempi, painan about saman, mitat lähes samat. Ja näytän ihan erilaiselta, koska mulla kertyy kaikki rasva alavatsaan ja jenkkiksiin, pelastusrengas löytyy omasta takaa. :D Rasvaprosentti tosin huitelee 30 tienoilla tai vähän ylikin...

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Oon mittaillut itseäni viimeksi jotain nettikauppaostosta varten, silloin mulla oli vyötärö jotain 66 ja lantio 96, muistelisin. Että ei musta ihan oikealta näytä. Toki ne on voinut muuttuakin.

Tässä sen huomaa, miten vähän ne numerot kertoo. Ja mä luulen, että mun rasvaprossa on 25 tienoilla oikeasti.

llem

Minä olen 171 cm ja painan 76 kiloa, mikä vaikuttaa ylipainolta kaikkien mittareiden perusteella. Kävinkin tässä jokin aika sitten kuntokeskuksessa kehonkoostumusanalyysissä, jossa pt vakuutti minulle, että olen ylipainoinen ja vakavasti keskivartalolihava, ja pitäisi laihduttaa 7 kiloa. Jännä kun vatsassa näkyy kuitenkin six pack ja oloaan ei tunne ylipainokseksi. Mielestäni tuollainen kehonkoostumusanalyysin lukuihin tuijottaminen ilman maalaisjärkeä tai mitään taustatietoja (pt ei kysynyt urheiluharrastuksistani, joihin kuuluu mm. tavoitteellinen salillakäynti 3-4 kertaa viikossa) voi olla todella vaarallista huonolla itsetunnolla ja vääristyneellä kehonkuvalla varustettuja ihmisiä ajatellen. Onneksi itse tunnen oman kehoni, enkä koe sitä ylipainokseksi vaan lihaksikkaaksi, niin en hätkähtänyt pt:n kommenteista. Pelottaa vain ajatella, kuinka moni muu ei ole reagoinut samalla tavalla.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Totta! Ihan turhia noi numerot, kyllä se olo kertoo, ja halutessa peili, että missä kunnossa kroppa on.

Hirveästi vaan puhutaan jostain muka-ihannemitoista, niin voi olla vaikea uskoa itseään, helposti miettii että pitäisi sittenkin olla toisenlainen.

Vierailija

Naisille tuo paino tuntuu olevan ongelma jonka jankuttamisen he käynnistävät ihan itse joka paikassa- saatuaan vähäisenkin tilaisuuden- todistellen läpinäkyvästi miten ovat ihan hyviä sellaisena kuin ovat. Miehet vain kantavat pläskinsä  kuka  mitenkin  ja yleensä ainoa joka sen kertyneen pläsän noteeraan on lääkäri tai hoitaja. Blogit, lehdet yms eivät ole pullollaan painoastaan piiloitkeviä miehiä.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mutta blogien kommenttiboksit ovat täynnä ihan suoraan kitiseviä miehiä ;)

Mä puhun painosta niin kauan kun siihen suhtaudutaan näin sekopäisesti. Lukija tietysti lukee, mitä tahtoo ja ymmärtää tekstit kuten haluaa.

Vierailija

Näin ne naistenlehdet edistävät syömishäiriötä ja tyytymättömyyttä omaan kroppaan :((

Järkyttävää, että tällaista ihannoidaan.

Taas on koittanut se aika vuodesta, jolloin valveutuneet lehdet, ystävällismieliset kanssakulkijat ja rehelliset internetkeskustelijat muistuttavat meitä naisia siitä, miten sopii pukeutua.

Sortsit ja polven yläpuolelle yltävä hame ovat sallittuja ainoastaan alle 25-25-25-säännöllä, joskin puritanistien mielestä tämä sääntö on liian lepsu, ja tällöin he kerkeävät lisäämään, että myös säännön (ikä, rasvaprosentti ja painoindeksi alle 25) sisällä koipien on kestettävä katseet.

Katseenkestävyys tarkoittaa sääriä ja reisiä, joissa ei ole karvoja, mutta on rusketusta. Jotka ovat hoikat, mutta hieman lihasmuotojen kaartuvat. Ne eivät saa olla paksut, mutta ne eivät saa olla ohuet. Niiden pitää olla pitkät, mutta ei nyt sentään mitkään tikkuhyönteisen raajat. Niissä ei pidä olla rasvaa, mutta ne eivät saa olla kuivakat. Mustelmat, arvet ja suonikohjut ovat kauhistus. Mittasuhteiden pitää olla oikeanlaiset ja polvien kauniit, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Kuvissa esiintyvät kaunistelematta kuvatut jalkani. Ovat juosseet esimerkiksi kymmenen maratonia. Aika täydelliset vai mitä?

Puolueettomien tutkimuslaitosten mukaan säännöt täyttäviä sääripareja on noin kolmella naisella maailmassa, mutta koska yksi heistä juuri kaatui ja sai ainakin mustelmia, on luku kyseenalainen.

Sitkeästi sitä kuitenkin jauhetaan noita uskomuksia. Niissä lehdissä ja niillä keskustelupalstoilla ja oman pään sisällä. Sääntöjen rikkojat pistetään ruotuun huutelemalla joko kadulla tai netissä.

Tämä muistui mieleeni, kun luin kanssabloggaajan postausta valmistautumisesta Pingiin, elikkä sisältämarkkinoinnin festareille. Tapahtuman pukukoodi on festarit, ja itse siitä innostuneena heti kyselin, että kuinka pienissä kuteissa paikalle voi tulla. Kanssabloggaajaa taas huolestutti se, että kun hän ei ole "siro ja sporttinen" kuten minä hänen mukaansa, ei hänen ihmisten mielestä olisi soveliasta tulla paikalle paljastavassa asussa. 

Se on kuulkaas aivan hanurista. En minäkään monen mielestä voisi tulla paikalle paljastavasti pukeutuneena. Kenen mielestä olen liian vanha, kenen mielestä en ole tarpeeksi timmi, kenen mielestä se olisi lorttoa. 

Aika harva meistä läpäisee nämä sovinnaisuussäännöt. Näytti miltä tahansa ja pukeutui miten tahansa, aina siitä saattaa joku länkyttää.

Läskejä tai "läskejä" ei saisi lyödä tiskiin eli lainkaan pitää muiden näkyvillä siksi, että se ei ole kaunista katsottavaa. Kanssaihmisiä pitää sen verran huomioida, että piilottaa "virheensä", se on normaalia kohteliaisuutta. Näinhän sitä sanotaan.

No kuulkaas, nyt seuraa uutistuokio. Muita ihmisiä varten ei tarvitse pyrkiä olemaan kaunis. Jokainen voi olla myös julkisessa tilassa sellaisessa lain sallimassa asussa, jonka kokee miellyttävän itseään. Yhtään ketään muuta sen ei tarvitse miellyttää. Kohteliaisuus taas - ymmärrän, että tämä on vaikea sana, mutta väännetään rautalangasta: se tarkoittaa sitä, että pidät suusi kiinni jos näet jotain mistä et tykkää, tai avaat sen puhuaksesi nätisti jos näet jotain mikä viehättää.

Koska huutelu, ilkeä kommentointi ja hiljainen paheksunta on niin yleistä, rajoitamme itse itseämme ja samalla muita. Mitä enemmän puhumme siitä, kuinka säärien pitää kestää katseet ja siitä, mikä on soveliasta pukeutumista missäkin koossa ja iässä, sitä enemmän sääntöjä rakentuu.

Lopeta sen miettiminen, oletko oikean ikäinen ja oikean muotoinen. Pukeudu kuten haluat. Ei tässä maassa ehdi yhden elämän aikana riittävästi hellehepeniä pitää, joten kisko päällesi miten pientä ja kittanaa kuin ikinä haluat aina kun on mahdollisuus. Jos haluat. Jos haluat pukeutua jotenkin toisin, pukeudu. Aivan sama mitä jotkut naurettavat säännöt siihen sanovat.

Jos taas mielesi tekee huudella ihmisille netissä tai kadulla (tai vaikka itsellesi) mutku läski on rumaa ja epäterveellistä ja kyllä sunkin kannattais laihduttaa näyttää hirveeltä ton kokoisella, niin pistä vastaisuuden varalle mieleesi tämä vastaus kommenttiisi: Hölölöö ei kiinnosta. V*ttu ketään.

Ja Ping-kollegat: Me bloggaajat, instaajat ja tubettajat olemme monesti lisäämässä ihmisten ulkonäköpaineita, vaikka emme sitä tarkoittaisikaan. Osaamme olla kuvissa mahdollisimman mairittelevasti, osaamme korostaa hyviä ja häivyttää huonoja puoliamme niin meikatessamme kuin kertoessamme elämästämme. Nyt kun kokoonnumme yhteen, mitä ilmeisimmin muodostamme Suomen kameratiheimmän tilan. Muodostetaan siitä myös kehopositiivisin. Lyödään läskit tiskiin, pukeudutaan miten halutaan ja julkaistaan kuvia muutakin kuin siitä parhaasta kulmasta. Mitä enemmän näytämme epätäydellisyyttä ja aitoa elämää, sitä vähemmän pönkitämme turhia sääntöjä ja ruokimme vielä turhempaa ahdistusta.

 

P.S. Otsikko ja tekstissä toistuva "läski"-termi ei ole yhtään kiva, tässä se on käytössä puhtaasti huomiotarkoituksessa.

Kommentit (18)

poppis | pikkuliten

Kiitos <3 

Sulla on ihanat reidet. Niissä on paljon samaa kuin omissa asfalttiviilettäjissäni.

Pitääpä käydä jossain vaiheessa hankkimassa lyhyemmät juoksutrikoot. 

Vierailija

Ja miehiähän 25-kolmikanta ei _tietenkään_ koske. Oh the irony, kun joku möhömaha paidattomana öyhöttää terdellä naisten läskeistä.

Norppa

Täällä se paksureisinen kollega hei! Olen itse jossain määrin se kehopositiivisuuden airut. Läskeineni alasti netissä ja toinen toistaan "epäsopivammissa" vaatteissa liikkeellä.

Olen vaan saanut tänä(kin) vuonna ihan käsittämättömän määrän sontaa niskaani kehoni vuoksi ja nyt tuli sellainen olo, etten vain jaksaisi PINGissä tapella tuulimyllyjä vastaan. Odotan kuitenkin tapahtumaa kovasti.

Toivotaan että saataisiin todellakin kehopositiivinen meininki tapahtumaan eikä oikeanlaisia kesäkehoja olisi esillä vain yhtä tai kahta sorttia!

P.S. Ihanat kesäreidet!

http://ilmansinuaolenlyijya.blogikoti.fi/2016/05/se-raskaampi-kuriositee...

leinikki

Aivan todella ikävää kuulla, että saat tuollaisia kommentteja, koska olet aina ollut minusta niin kaunis omana itsenäsi!

Hölmöt kommentoijat kannattaa useimmiten jättää omaan arvoonsa: jos toisten ihmisten kehoja joutuu jatkuvasti arvostelemaan negatiivisesti, millainenhan mahtaa olla se sisäinen dialogi omaa kehoaan ja elämäänsä kohtaan, tuskin kovin terve ja myönteinen?

Aurinkoa kaikkien kesään! Jos toisten kehot häiritsee, mitä jos vaikka rupeaisitte vapaaehtoistoimintaan ylimääräisellä energiallanne. Pus!

Vierailija

Älä turhaan FF ota kierroksia mokomasta onhan onneksi kuitenkin jotain vielä pahempaakin  ja se on lumen alta keväisin paljastuva koirankakka...

JennaO

"Hölölöö ei kiinnosta. V*ttu ketään." on tästä lähtien vakiovastaukseni kaikelle turhasta ölinälle. Kiitos ^__^

Nuk

"Aika herkät silmät sinulla, kantsii peittää ne" on myös hyvä vastaus niille jotka sanoo et "noi läskisi sattuu silmiin, peitä ne"-kommentoijille silloin kun ei jaksa olla ystävällinen.

Vierailija

Paras! Mulle tulee tosi kiva ja huoleton olo aina shortseissa. Sen fiiliksen välillä vaan pilaa sitten turha jäykistely/häpeily, jos joutuu katseiden kohteeksi. Juttusi kannustaa lunastamaan oman ilon ja fiiliksen! Muuten sit vaan ihan evvk toisten ajatukset! Jesh, girlpowa!

Gisette
Liittynyt18.3.2016

Hallelujah! Nyt ollaan asian ytimessä :) Mitä pienempi kaupunki tai mitä kylmempi maa, niin sitä enemmän ihmiset arvostelevat toistensa vartaloita ja ujostelevat omaa kroppaansa..tällaisen seikan olen siis pistänyt joskus merkille.  Ehkä jos täälläkin olisi +30 pykälää varjossa koko ajan , niin mekin alkaisimme helpommin lyömään lihaa näytille ja tottuisimme näkemään erilaisia kehoja, niitä sen kummemmin noteeraamatta :)

Tt

Ihan loistava artikkeli! Kiitos siitä että uskallat olla oma itsesi ilman blogikuviin siloiteltua pintaa :)

Viime aikoina useampikin ihminen on kommentoinut minulle, että sosiaalisen median perusteella näytän olevan koko ajan menossa ja tekemässä. Vastaan no some on some.

En voi väittää, etten rakentaisi someimagoa tietoisesti tai tiedostamatta, jokainen siellä roikkuja tekee niin. Imagonrakennus on pahasta vasta silloin, kun yrittää olla jotain mitä ei ole. Tai jos pönkittää käsityksiä siitä, millainen muka pitäisi olla.

Jälkimmäinen kahvinjuontitilanne on realistisempi, mutta kummassakin tilanteessa on yhtä lailla pysähdytty ottamaan kuvaa.

Kaikki somessa jaettu kuitenkin muokkaa näitä käsityksiämme, joten sillä on yleistä merkitystä, kuinka aitoa ja rehellistä sisältöä jaetaan. Mutta missä menee raja, jonka toisella puolen sisältö muuttuu vääristellyksi?

Vietän edelleen pitkiä aikoja vain sängyssä lojuen. En koe olevani tuottelias. Väsyn vähästä enkä jaksa raskasta liikuntaa. Teen silti niin paljon kivoja juttuja kuin mahdollista. Ja kun teen, kerron siitä somessa. Sen sijaan en jaa joka päivä makaan tässä sängyllä -kuvaa jaloistani. Mielestäni tämä on tolkullinen rajanveto. Mitä nähtävää jaloissani olisi, päivä toisensa jälkeen? Karkkikulhojen piilottamista tarjoilupöydästä ennen kuvien ottoa taas en tajua, olen vain seurannut sitä kummissani vierestä. Kun niitä kuitenkin syö, miksi ne pitää poistaa kuvista?

Oli somepreesenssin muokkaaminen tietyn näkökulman korostamista tai suoranaista vääristelyä, koko kuva ei koskaan somessa näy. Ja sekin kuva mikä näkyy, voi riippuu paljon siitä miten se esitetään. Mitä kuvataan? Missä valossa, millaisilla varjoilla, missä asussa ja millaisessa asennossa?

Sillä on älytön merkitys. Katso vaikka:

Liikaa aikaa + "jäätävä haalari" sovituskopissa = pari aika erinäköistä otosta. Jälkimmäisen kuvan piti olla käytännönpila, mutta en sitten raatsinut!

P.S. Aktiviteetteja ja makaamista löytyy instatililtäni @fitnessfuhrer!

***

It's still all smoke & mirrors. Well, not all of it, but a lot.

Kommentit (3)

AnnaR

Nyt alkoi houkuttaa sellaisen blogin perustaminen, jossa julkaisisi ainoastaan näitä tylsimpiä hetkiä elämässä. Taiteellista!

Sinulla on jalat oikein poikkeuksellisen tukevasti maassa, ja pidän itseironian tajustasi. Tämä on fiksujen naisten fitness-blogi. ;)

Haba muuten näyttää isommalta jälkimmäisessä kuvassa.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Itse asiassa se voisi olla aika rauhoittavaa seurattavaa!
Kiva kuulla että pidät :)
Noo niinhän sitä sanotaan, että mitä isompi maha, sitä isompi haba :D :D