Kirjoitukset avainsanalla juoksu

Selvisin jo toista kertaa Marrasputkesta. Homman idea on siis juosta marraskuussa joka päivä, vähintään 25 minuutin ajan.

Se kuulostaa mahdottomalta, enkä kummallakaan kerralla ole uskonut selviäväni siitä. Vika saattaa tosin myös olla näissä elämäni kahdessa viimeisimmässä marraskuussa, jotka ovat suoraan sanottuna olleet painajaismaisia.

No, ehkä ensi vuoden ei ole. Sillä tokihan sillonkin pitää putkeen lähteä: saadaan putki näistä putkistakin!

Mikä on sitten lopputulema tällä kertaa?

- Lenkkejä kertyi tietty 30. Suurin osa minimiminuuteilla, pari kertaa meni tunnin verran, pitkistä en juossut kertaakaan. 

- Vauhdeista ei ole tietoa, kenties jotain 7 minuutin kilsoja pääasiassa. Varmasti hitaampiakin. Myöskään kilsamäärää en tiedä, eikä kiinnostakaan.

- Juoksin lähes kaikki lenkit Keskuspuistossa, ja lähes 1/3 poluilla. Kuun aikana ehti olla lunta ja pakkasta, sataa vettä ja räntää ja paistaa aurinko.

Marrasputki, kirjaimellisesti.

- Juoksu kulki hyvin ehkä viidellä kerralla. Seuraa sain parille lenkille. Muutaman juoksin päivällä, pari yöllä, kahdesti niin tolaltani että lähdin ilman laseja ulos, kerran turhan monen oluen jälkeen.

Viimeksi sanoin, että Marrasputki on ihmisen parasta aikaa. Nyt en pysty, tätä ei väännä parhaaksi ajaksi vaikka mistä suunnasta katsoisi. Mutta silti: kyllä se kannatti, todella. Ei ehkä ihmisen parasta aikaa, mutta monena päivänä parasta mitä saatoin tehdä.

Seuraava putki sitten Kylo Ren -joulukalenterin suklaista. 

Olen suunnitellut jatkavani, mutta huomenna en juokse. Huomenna tanssin Tallinnassa Depeche Mode -baarissa. Koska pleasure, little treasure

Ja hei, nähdään ensi kuussa Teräsmeduusat -sivustolla!

***
On each and every November day I cried. On each and every November day I went for a run. As you see, I just had to.

Kommentit (2)

Katariina

hei Sofia, miten voit? On ikävä sun juttuja. Toivottavasti jatkat vielä bloggaamista jossain vaiheessa! Kevätaurinkoa! :)

Vierailija

Heippa, oletko lopettanut blogin? Toivottavasti et, ja toivottavasti kaikki elämässä hyvin! Tykkään jutuistasi, kirjoitat hyvin.

...niin uskomatonta kuin se onkin.

Kirjoittelin tuossa musiikin kuuntelusta juostessa. Postauksessa kaipasin viime vuoden Marrasputkesta mieleeni jäänyttä kappaletta, ja kuvailin sitä kommenteissa seuraavasti:

Ainoat johtolangat ovat, että se soi marraskuussa 2015 kuun alkupuolella kl 19-20 tienoilla Radio Rockilla, se oli jotain metalia, pitkä, mystillishenkinen intro (ehkä synaa) ja kappaleen nimessä ehkä sana world. Jos joku näillä spekseillä löytää, niin tarjoan kyllä kaljan! Tai pari :D

Aika epätoivoinen yritys vai mitä?

No näin siinä kuulkaa pääsi käymään, että yksi henkilö ehdotti yhden musiikkikappaleen - ja sehän se oli.

Nimimerkki HanKo, olen sinulle kaljan tai pari velkaa! Jos haluat lunastaa oluesi, joudut juomaan ne seurassani (paitsi jos olet joku kriippi hyypiö, jolloin en halua juoda kanssasi. Voin varmaan luottaa siihen, että kerrot rehellisesti oletko omituinen hiippari vai et. Itsehän olen normaali.). Yhteystietoni löytyvät oikeasta sivupalkista!

Ai mikä biisi se sitten on? No tämä:

Toimii. Testattu on, kuluvassakin Marrasputkessa. Ehdottomasti parhaimmillaan pimeässä illassa ja vähäsen sopii luntakin sadella.

***

This world is sacred.

Kommentit (2)

Ninneri

Haha mä mietin jo sillon et toivottavasti joku ottaa tästä onkeensa ja alkaa selvittään mikä biisi on kyseessä :D Mahtavaa!

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo niin on :D Ja hämmentävän helposti se löytyi! Tai siis enhän mä tiedä kauan siihen selvittämiseen meni :D

Se tuntuu kiinnostavan monia. Varsinkin se, mitä tapahtuu fyysisesti, mutta kenties myös henkisesti.

En harrasta vaakaa, mittanauhaa tai ruokavalioita, joten mitään numeraalisia muutoksia tuskin on tapahtunut eikä ainakaan saatavilla.

Fyysisiä muutoksia huomaa lähinnä juoksun sujuvuudessa. Ensimmäinen viikko meni jotenkuten, ja toinen oli pelkästään turhauttavaa ja tuskallista rahjustamista. Kolmannella on jopa kulkenut pariin otteeseen. 

Vauhdeista en niistäkään tiedä, mutta en ole kertakaan yrittänyt juosta edes reippaasti, saati kovaa. Viime vuonnahan nopeuduin marrasputken aikana selvästi: vakkarilenkkiä joutui pidentämään ja pidentämään putken edetessä. Näillä hoodzeilla minulla ei ole vakkarilenkkiä, enkä usko että vauhdilleni on tapahtunut mitään.

No mitä on tapahtunut? Fyysisiä muutoksia on kaksi: isot verisuonet reisissä näkyvät enemmän, ja pohjelihas erottuu selvemmin kun jalan nostaa lavuaarin päälle. Jälkimmäinen voi tosin johtua siitä, että pohkeeni ovat melko lailla juntturassa.

Henkisesti sitten...en olisi ikinä uskonut, että olisi mahdollista joutua vetämään Marrasputki raskaammassa tilanteessa kuin viime vuonna, mutta valitettavasti se on mahdollista. Silti uskoin viime vuonna ja uskon yhä edelleen että putken päässä on valoa - on matkan varrellakin. Joinain päivinä putki on ainoa asia mikä helpottaa.  

Jos pitäisi veikata kuka on nyysinyt tuosta keksin, en todellakaan veikkaisi marrasputkeilijaa.

Kaikesta uskomattominta Marrasputkessa on se, miten helppoa juokseminen on kun on pakko. Olen erittäin etevä luistamaan harjoitusohjelmista ja sovituista treeneistä, mutta putkeen lähden vaikka keskellä yötä. Eniten tässä ilahduttaakin se, että elämäntilanteesta, olosuhteista, säästä ja fiiliksestä riippumatta juoksen joka päivä. 

Ja nautin siitä, viimeistään silloin kun lenkki on ohi.

***
Running every day in November is the best thing I can do just now.

Kommentit (0)

Viime aikoina addiktioni on vienyt kaiken ajan ja mielenkiinnon.

Nyt on viikko mennyt tässä putkessa, kun en vaan voi olla ilman.

Marrasputkea nimittäin.

No eipä se aikaa vie, vähintään 25 minuuttia juoksua päivittäin, ja se on aika vähän. Siksi ei pitäisikään olla tekosyitä, joten Marrasputkessa ollaan.

Yhä edelleen Marrasputki on ihmisen parasta aikaa. Yhä edelleen helpointa on treenata kun ei kelaa, menee vaan. Kun on pakko.

Joskus on ihanaa, että on pakko.

Päivittäinen kevyt lenkki vähentää apeutta ja nuutuneisuutta. Jatkuva harjoite tekee aivoille jotain, ja tulee mietittyä kaikenlaista - ja kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita myös herää.

Marrasputki opettaa priorisoimaan.  Ja huomaamaan tämän kuukauden joka ikisen päivän.

Lisäksi Marrasputkessa tulee nälkä. Luulisi näiden perustelujen riittävän: ihmisen parasta aikaa!

P.S. Kirjoitin tämän tekstin eilen. Tietysti tänään olen sitä mieltä, että Marrasputkeen osallistuminen on typerin mahdollinen idea.

P.P.S. Paitsi ettei ole. Typerin mahdollinen idea on mennä uudelleen uimahyppykurssille. Palaan asiaan.

***

I run every day in November and I love it.

Kommentit (2)

Ninneri

No hitto, 25 minuuttia on niin vähän et mäkin liityn kuukauden putkeen. Josko se juokseminen tästä taas alkais! :)