Työhuoneeni sijaitsee Hämeenlinnassa Wetterhoffintalolla. Tämän vanhan ja historiallisen rakennuksen vintti on todella huikean upea paikka. Valtava vinttitila toimii kylmänä varastona, niin kuin valtaosa vinteistä. Olen aikaisemminkin järjestänyt kuvaukset tuolla Wetterhoffintalon vintillä, silloin minulla ei ollut vielä työhuonetta talossa. Muistin vintin upeat yksityiskohdat ja ajattelin hyödyntää tilaa uudelleen asukuvissa. Tämä vintti vaikuttaisi olevan eräänlaisessa murrosvaiheessa, sillä sitä on viime aikoina tyhjennetty paljon. Olisi hauskaa, jos sille joskus löytyisi jokin uusi käyttötarkoitus, ei välttämättä ympärivuoden toiminnassa olevana, mutta esimerkiksi kesällä tämä eristämätön tila voisi toimia jossain käytössä, kun ei ole kylmä.

Pidän vinteistä todella paljon, siksi otsikossakin on tuo vinttirakkaus sana. Vintit ja ullakot huokuvat salaperäisyyttä ja jonkinlaista mysteeriä. Monesti vanhat ullakot ovat täynnä rojua ja roskaa, mutta seasta saattaa myös löytyä aarteita. Tiloina vanhat vintit ovat huikean upeita. Parhaimmillaan vanhoissa vinteissä on näkyvissä paksut kattoparrut, jotka kertovat entisaikojen rakentamisesta. Täytynee ehkä jatkossakin hyödyntää tuota työhuoneeni yläpuolella olevaa ihanaa vinttiä.

Olen aika pitkälti vältellyt kameran edessä oloa kuin ruttoa, pidän enemmän sen toisella puolella olosta, mutta uusia juttuja on virkistävä kokeilla. Tässäpä ensimmäiset asukuvat tyylistäni. Asu on perjantailta, kun Hämeenlinnassa oli Pimeän kaupan ilta ja Artisan -putiikkimme osallistui tapahtumaan. Häärin päivän putiikilla somistamassa liikettä uudelleen.

Oma tyylini on muuttunut hurjasti farkkuja käyttävästä poikatytöstä mekkotyttöön. Toki edelleenkin farkuilla on paikkansa vaatekaapissani. Eri tilanteisiin täytyy toki pukeutua erilailla. Remontoidessa ja maalatessa ei tietenkään kannata laittaa söpöintä mekkoa päälle. Täällä maalla asuessa talven paras vaatehankinta on ehdottomasti ollut pilkkihaalari. Täytyypä ehkä tehdä pilkkihaalari asupostaus tässä ennen kevään tuloa. Haalari on kyllä ehdottomasti paras asuste täällä maalla asuessa ja ulkohommia tehdessä.

Niin joskos sitä palaisi tähän kuvissa olevaan asuun. Hattu, jos ei oteta lukuun lippiksiä ja pipoja, on ainakin täällä Suomessa aika harvinainen näky. Tämä Millineeri -merkin Laura Peltosen minulle mittatilauksena tekemä huopahattu muutti luokseni pari viikkoa sitten. Hivenen on vielä vaatinut totuttelua sen yhdistely asuihin, mutta kun sen päähäni laitan ja poistun kotoa niin kyllä lierihattu kovin omalta tuntuu. Musta on ehdottomasti turvaväri pukeutumisessani, mutta yritän myös tietoisesti vältellä liiallista mustan käyttöä. Musta on hyvä pohja värikkäille asusteille tai erikoisemmille vaatekappaleille.

-Lierihattu/Millineeri, Korvakorut/Jenni Saksa design, Paita/BikBok, Hame/DIY, Laukku/Cobblerina-

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Cobblerinan työhuoneella -blogi kertoo tarinaa yrittäjän arjesta, tyylistä sekä ajankohtaisista projekteista. Sanna Niskanen on yrittäjä Cobblerina -asustemerkin takana. Blogissa seurataan muun muassa kevään aikana valmistuvan jalkinemalliston syntymistä ja näyttelyn toteutusta.

cobblerina(at)gmail.com

Instagram