"Vähän sitä tietää, ennen kun oppii" on mun elämäni uusi motto. Mulle oli selvää haasteen alusta lähtien, että keilailu tulee olemaan yksi testattavista lajeista "eläkepäivä" (jotka on urheilullisesti siis jo menossa) harrastusten toivossa. Ja kuinka moni meistä onkaan käynyt keilailua kokeilemassa tietämättä lajista juurikaan mitään? Sen verran oon nähny joskus "vähän parempien" keilaajien keilaavan, et tiesin että en osaa keilata. Ja niinhän se oli, että yllättävän vähän tiesin lajista, jota olen muutaman kerran käynyt kuitenkin kokeilemassa. 

 Tiesittekö, että keilaus on yksi maailman suosituimmista (ja vanhimmista) lajeista?

 

Keilailuoppiin pääsin Liikuntakeskus Hutungissa liikuntajohtajan ja keilailun Pro-valmentajan Jukka Poutiaiselle. "Kokeneena" keilaajana osasin sentään kengät ottaa hyllystä itse, mutta siinä olikin kaikki mitä osasin. Pallon valinnan oon aikaisemmin aina tehnyt mutu-tuntumalla, "no tää on varmaan tosi hyvä, ainakin kivan värinen"-tyylisesti, mutta nyt sain siihenkin oppia. Palloja onkin siis eripainoisia (naisille yleensä 10-14) ja otteen koot on luokiteltu S, M ja L-palloihin. Mulle M-oli sopivin niin, että peukalon täytyi pysyä reiässään suht' timakasti kiinni, kun taas keskisormi ja nimetön vaan sopivalla etäisyydellä saavat olla vaikka väljästikin. Oikea pallo löytyi peukaloa eri palloihin sovittamalla. 

 


Sitten askeleet: 

Täh, onko tässä semmosetkin? Kyllä vaan. Lyhyt, lyhyt, pitkä, lyhyt, pitkä. Eli hidas, hidas, nopea, nopea, nopea. Ja näihin pallon saaton ajoittaminen niin, että lopussa kroppa on noin 45 asteen kulmassa ja vasen käsi, sekä oikea jalka tasapainottavat asentoa sivulle. Näitäpä sai jo tankatakin, mutta aina niiden sattuessa kohdilleen huomasi miten rennosti pallo lähtee eteenpäin. Salaisuus pallon irtipäästämiseen oli Jukan mukaan "päästä kissa ulos"-ote. Jos läpäytät pallon (tai kissan) menemään saat kynsistä, mutta pehmeästi saattamalla pallon saa (suurin piirtein) sinne minne haluaa. Kierteisiin en päässyt vielä perehtymään, mutta niissä pitää olla jo selvillä sellaisistakin kuin lattian öljyrajoista. 

Tähtäyspisteet löytyy radan lattiasta ja tosiaan, keskelle ei olekaan järkeä tähdätä vaan oikea kätisellä keskimmäisen 1 keilan ja sen oikealla puolella olevan 5 keilan väliin. MITÄ? No niimpä. Tätä ei kukaan ole kertonut aiemmin. Askeleita ottaessa tulisi pallon kulkea koko ajan suoraa linjaa kohti haluttua pistettä, joten jo lähtöpaikalla ennen askeleita on merkitystä. Jos esimerkiksi kaadat kaikki paitsi nurkkakeilan (mulla kävi noin joka toinen kerta just näin), kannattaa saatto tähdätä ristikkäisestä kulmasta lähteväksi. 

Tässä lajissa, niin kuin monessa muussakin on aivan oma termistönsä, johon Jukan opissa heti törmäsin. On paikko, gutteria, missiä ja montaa muuta aloittelijalle outoa termiä, joiden osaamisesta keilaaja varmaasti tunnistetaan. Keilaamaan oppii keilaamalla ja kisaamaan oppii kisaamalla. Aloittelija voi aloittaa harrastuksen omin päin, mutta jo tunnin valmennuksesta oli itselle ainakin suuri hyöty, sillä ilman neuvoja olisin vaan nakellut palloa yrittäen aina osua tuurilla johonkin. Jos taas haluaa kilpakeilailijaksi kehittyä, tarvitsee valmennusta ja kisoihin pääsee jonkun seuran alaisuudessa.  

Keilailu on helppo oppia ja vaikea hallita, koskaan ei koskaan tule täydelliseksi (Keilailuliitto).

Keilaajat luokitellaan keskiarvo kilpailukierrosten mukaan eri luokkiin. Aloittelijalle jo 100 pisteen ylittäminen on hyvä tavoite ja alin kisaluokka on alle 155 pistettä. Pistelaskunhan hoitaa (onneksi) tietokoneet, mutta ehkä on syytä ymmärtää periaate. Keilailusarjassa on kymmenen ruutua, joista 9 ensimmäisellä on mahdollisuus tehdä kaato tai toisella (paikko) heitolla kaataa ensimmäisen heiton jälkeen pystyyn jääneet keilat. Ensimmäisellä tehdystä kaadosta palkitaan pisteissä enemmän ja viimeisessä ruudussa voit heittää kolmesti jos saat kahdella ensimmäisellä kaikki keilat alas. Ei huolta, en minäkään ymmärtänyt, mutta lisää voit lueskella vaikka täältä. Maksimi pistemäärä ja keilaajien unelma on tehdä 12 peräkkäisen täyskaadon sarja ja saada 300 pistettä. Kisoissa jo se, että et saa kahdella heitolla kaikkia kaatumaan (eli teet missin) on katastrofi. Tää laitto vähän omaa ("no täähän on helppoa") peliä jo perspektiiviin, sillä niitä missejä oli melkein joka ruudussa. 

  • Mitä kehittää: Tasapainoa, rytmiikkaa, keskittymistä ja keskivartalon (ja heittokäden) kestovoimaa. Aikansa siinä kuitenkin kahvakuulaan verrattavissa olevaa palloa tulee heiluteltua. 
  • Parasta: Täyskaato ja heti perään paikko. Kisatilanteessa paineen alla omaan parhaansa pystyminen!
  • Pahinta: Keskittymisen häviäminen ja totaaliset "missit". Siinäpä nakkelet sitten loput kierrokset, kun oot jo ekalla feilannut täydellisesti. 
  • Hinta: Keilarata tunniksi maksaa Hutungissa 20/16€ ja kenkien vuokra lisäksi euron. Yksityistuntien hinta olisi 35€ opetuskerralta, johon sisältyy ratavuokra. Sitten kun innostuu, omat pallot maksaa sadasta eurosta ylöspäin kappaleelta ja lisäksi keilailukengät kannattaa olla omat.
  • Kenelle: Kaikille, joiden mielestä kehittyminen on jees. Kilpailu omasta mielestä on parasta, mutta miksei ihan omaa keskiarvo tai huipputulosta olisi hauska kehittää. Kuitenkin keilakisoista maksetaan jopa ihan rahaa voittajille, joten kilpailuhenkiset ja tavoitteelliset keilaajat pystyvät harrastuksen kustannukset kisoja kiertämällä maksamaan. 
  • Oma Ranking: Mulle tää menee yhtä mielenkiintoiselle saralle jousiammunnan kanssa eli yllättävän kärkeen. Musta on vaan todella mielenkiintoista ja kiehtovaa se, miten lajissa mielenhallinta joutuu äärimmäisen koville. 

 

 

Kommentit (2)

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Keilailu on kyllä aika koukuttavaa! Siinäkin melkein pitäisi olla joku porukka minkä mukana kävisi aina keilaamassa, että tulisi säännöllisesti lähdettyä... Oiskohan mahdollista saada sellainen custom-keilapallo, johon poraututtaisi myös pitkille kynsille reiät, kannattaisin :D #onlygirlthings 

Silja

Seuraa 

Blogia kirjoittaa Silja, Jyväskylässä asuva 27-vuotias urheiluhullu opettajaopiskelija, sairaanhoitaja ja entinen salibandynpelaaja. 

 

"Bloggaan sadan erilaisen urheilulajin kokeilusta vuoden 2017 aikana ja esittelen sen tiimoilta muutaman uuden lajin viikossa.  Omana tavoitteena on oppia uutta ja löytää liikuntaharrastus, joka sytyttää eikä riko enää polvea. Lajiesittelyitä, fiiliksiä ja suosituksia lajeista mottona: tosissaan, mutta ei totisesti. "

 

Liikunta on mulle erityisen tärkeä juttu ja sen tuottamaa iloa jaan mielelläni. Jos saan sut osallistumaan haasteeseen tai kokeilemaan jotain uutta lajia, niin oon onnistunut! 

 

"Pidän blogissani lajirankingiä, joka kertoo mitkä lajit koen itselleni sopivimmiksi, ei sitä mikä olisi sinulle paras. Sinä olet erilainen, joten kannustan kokeilemaan kaikkia. Toivottavasti löydät blogistani uusiin lajeihin vinkkejä!"

 

 

LAJIRANKING 

  1. Pikajuoksu
  2. Judo
  3. Keihäänheitto
  4. Tennis
  5. Brasilialainen jiu-jitsu
  6. Kuulantyöntö
  7. Maastopyöräily
  8. Rullaluistelu
  9. Melonta
  10. SUP-lautailu
  11. Kiipeily
  12. Retkeily / Vaellus
  13. Ratsastus
  14. Frisbeegolf
  15. Ultimate
  16. Kiekonheitto
  17. Cheerleading
  18. Aitajuoksu
  19. Telinevoimistelu
  20. CrossFit
  21. Triathlon
  22. Polkujuoksu
  23. Maantiepyöräily
  24. Jousiammunta
  25. Jooga
  26. Kehonpainoharjoittelu
  27. Kirkkovenesoutu
  28. Vapaaottelu
  29. Tanssillinen ryhmäliikunta 
  30. Keilaus
  31. Painonnosto
  32. Enduro
  33. Golf
  34. Umpihankihiihto
  35. Laitesukellus
  36. Laskettelu
  37. Wakeboarding
  38. Agility
  39. Parkour
  40. Sirkus
  41. Spinning
  42. Pyöräily
  43. Paini
  44. Uinti
  45. Paritanssit
  46. Vesijuoksu
  47. Kuntosali
  48. Retkiluistelu
  49. Ampumahiihto
  50. Hiihto
  51. Nyrkkeily
  52. Historiallinen miekkailu
  53. Taiji
  54. Lenkkeily
  55. Kehonhuoltotunnit
  56. Ilma-aseammunta
  57. Kävely
  58. Lumikenkäily
  59. Pilkkiminen
  60. Step-aerobic
  61. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  62. Geokätköily
 
Follow

 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat

Instagram