3 m/s
Kympin tytöt
Teksti:
18.11.2010 09:00
Ne täyttävät lukiot ja yliopistot. Ne viittaavat, kun kysytään ja ovat muutenkin kilttejä. Vai kuinka?
Viime kesänä Helsingin Sanomat tiedusteli älykköraadiltaan, pitäisikö yliopiston pääsykokeet poistaa. Yksi raatilaisista, toimittaja, filosofian maisteri Minna Lindgren lausahti: ”En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi.”
Jos pääsykokeet poistettaisiin, voisi olettaa, että kympin tytöt saisivat palkinnon hyvin suoritetusta lukiosta ja pääsisivät haluamaansa opiskelupaikkaan. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen.
Kasvatustieteen professoria Elina Lahelmaa harmittaa lukea uutisia, joissa ”lukiot naisistuvat”, ”tytöt jyräävät pojat” ja ”naiset valtaavat yliopistot”.
– Lukioissa on ollut 50-luvulta lähtien tyttöenemmistö, eikä se ole siitä suurentunut.
Lukion jälkeen tapahtuu nimittäin jotain omituista. Ne todistuksen kympit, joista tytöt ovat siihen asti saaneet kehuja ja 25 euron stipendejä kevätjuhlassa, muuttuvatkin osoitukseksi aivottomasta ahkeruudesta ja tyttömäisestä tunnollisuudesta. Ainakaan ne eivät kerro mitään oikeasta lahjakkuudesta.
Heti siitä lähtien kun naisia on päästetty opinahjoihin, he ovat menestyneet hyvin opinnoissaan. Sata vuotta sitten ilmiö oli iloinen asia, mutta nykyään se näyttää joitakin pelottavan. Kun naiset ja miehet kilpailevat samoista korkeakoulupaikoista, jonain päivänä saattaa käydä niin, että naisia on yhteiskunnan johtopalleilla yhtä paljon kuin miehiä!
Elina Lahelman mielestä Suomessa ei vielä olla kovin lähellä sitä päivää. Opiskelualat ja ammatit ovat edelleen jakautuneet tiukasti miesten ja naisten puoliskoihin, eikä muutosta näy, vaikka siihen kuinka kannustetaan. Miesten perinteisillä kiinnostuksen kohteilla, teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla, on paremmat palkat ja helpompaa saada opiskelupaikka. Naisten himoitsemalla humanistisella puolella opiskelupaikat ovat tiukemmassa, eivätkä palkatkaan häävejä ole.
Eli edelleen tyttöjen kannattaa menestyä koulussa. Tyttöjen kymppi on vähän kuin poikien kasi.
Olitko kympin tyttö? Millaiseen valoon se on sinut työelämässä asettanut? Osallistu keskusteluun!
- KOMMENTOI
- LÄHETÄ KAVERILLE
- TULOSTA
Näin pääsin töihin
T:luonnontieteilijä (fyysikko)nainen -83
Hain ilmeisesti vääriin paikkoihin, koska en päässyt kirjoitusten jälkeen yliopistoon ollenkaan. Mitään unelma-ammattia ei tosin ollut edes kiikarissa, ja nämä perinteiset hyvin menestyneiden lääkikset ja oikikset eivät kiehtoneet, lähinnä tuskaisen valtavan pääsykoekirjavuoren vuoksi. AMK-tutkinnon jälkeen lähdin vielä tekemään yliopistotutkintoa, mutta työelämä imaisi mukaansa, en ole valmistunut ja tuskin koskaan valmistunkaan yliopistosta.
Minua on kiehtonut aina tavata erilaisia ihmisiä ja olla mukana kaikenlaisissa projekteissa. Tällä hetkellä teen jokseenkin unelmaduuniani, eikä tutkintojen perään ole työelämässä juuri kyselty (jos ei julkiselle puolelle hae töihin, niin minun työkokemuksellani ei enää kysellä, onko maisteri vai ei). Jonkin rekrytoinnin yhteydessä psykologi teki minusta arvion, jonka mukaan minulla on kapasiteettia keskittyä useaan asiaan yhtä aikaa, ja turhaudun jos ei ole haasteita. Tämä pitää kyllä paikkaansa.
