Yhteistyössä

Putoavia enkeleitä jää hahmottomaksi

Teksti: Pasi Nyyssönen Vapaa kirjoittaja

22.12.2008 11:52

Elokuva kahden runoilijan liitosta on kunnianhimoinen yritys.

draama Tommi_Korpela Elena_Leeve

Lauri Viidan ja Aila Meriluodon runoilijaliitossa on aineksia mistä ammentaa. 1940-luvun lopulla he kirjoittivat ylistetyt esikoisteoksensa, Betonimyllärin ja Lasimaalauksen, ja löysivät toisensa.

Viita (Tommi Korpela) eroaa vaimostaan, ja uusi liitto häntä kahdeksan vuotta nuoremman Meriluodon (Elena Leeve) kanssa sykkii karskin miehen luomisvoiman tahtiin. Pian Viidan visiot muuttuivat harhoiksi ja avio-onni peloksi skitsofrenian pahentuessa.

Putoavia enkeleitä perustuu Meriluodon Viita-elämäkertaan. Ohjaaja Heikki Kujanpää lisää tarinaan keksityn tyttären, Helenan, joka ihailee isäänsä sokeasti ja taistelee tämän muistosta äitinsä kanssa.

Tarkoitus on irtautua elämäkertaelokuvien paperinmakuisesta epookista, mutta se ei täysin onnistu. Putoavissa enkeleissä on kunnianhimoa, mutta palaset eivät aivan loksahda paikalleen ja lopputulos jää oudon hahmottomaksi.