Andre Wickström: "En arvannut, että isyys olisi näin hauskaa"

0 kommenttia

1.02.2012 11:50

Kuva Panu Pälviä

Hei kuule, miten tästä hirveästä kaamoksesta voisi vetää huumoria?
No ei se paljon minuakaan naurata. Onneksi meillä koomikoilla on tähän aikaan niin paljon keikkaa, ettei ehdi paljon ulos katsella.

Esiinnyt Uutisvuodosta tutun Stan Saanilan kanssa De tio budorden – Kymmenen käskyä -showssa ensi-iltaan Lilla Teaternissa. Miten raamatullinen teksti taipuu stand upiksi?
Kyllä se taipuu, sillä keksimme ihan omat käskyt. Yritin Stanin kanssa ensin tehdä käsikirjoitusta Raamatun alkuperäisistä käskyistä, mutta niistä oli hauskuus kaukana. Luulen, että pakettimme kiinnostaa sekä pakanoita että kirkonmiehiä.

Minkä lisäyksen haluaisit tehdä kymmeneen käskyyn?
Marisevat keski-ikäiset miehet älkööt ilmaisko mielipiteitään mediassa.

Kerro jokin mehevä paljastus Stan Saanilasta. Lupaan, etten kerro kenellekään...
Oi kauhea, ei sellaista ole! Olen tuntenut Stanin vuodesta 1998 asti, mutta nyt aloin epäillä, että tunnenko sittenkään. Luulen, että hän on kotioloissakin herkkä ja humanistinen koomikko. Lavalla olemme kuin vanha aviopari: tiedän jo eleestä, mitä Stan tarkoittaa.

Mikä on suomenruotsalaisin ominaisuutesi?
Kieli ja mieli. Minulle käy usein niin, etten tajua suomalaisia sketsejä tai vitsejä ollenkaan. Tuntuu kuin eläisin jossain toisessa todellisuudessa: tuijotan typertyneenä, kun muut nauravat kaksinkerroin jollekin jutulle. Voi se johtua siitäkin, että olen tehnyt stand upia kuusitoista vuotta ja tiedän olevani huumorisnobi. Kun joku kertoo vitsin, olen usein kuullut sen jo. Ja mikä pahinta: totean sen ääneen.

Sinusta tuli isä viime syyskuussa. Mihin et osannut varautua?
Kun vielä odotimme vauvaa, kaikki varoittivat, että elämämme muuttuu täysin ja joudumme hyvästelemään sekä ystävät että yöunet. Minä taas tiesin, että viihtyisin isänä, mutten arvannut, että se olisi näin hauskaa. Olen hurahtanut poikaani täysin ja saanut uudenlaisen kontaktin omiin vanhempiinikin. En ollut välillä heidän kanssaan paljon tekemisissä, mutta nyt tulee soiteltua viikoittain.

Julkaisit blogissasi taannoin kuvan sohvasta, johon poikasi oli puklannut. Lähtikö oksennus irti?
No lähti se onneksi, mutta epäilen, että tuo on vasta alkusoittoa ja poika antaa kangassohvallemme kyytiä. Lohdutan itseäni sillä, että lapsiperheen arki on parasta materiaalia tuleville stand up -keikoille.