Meditointi hiljentää mielen hälyn

0 kommenttia

28.05.2009 09:02

Mietiskely rentouttaa ajattelua ja koko kehoa. Kuva: Colourbox.

Työ- ja perhe-elämän vaatimukset, informaatioähky ja taloushuolet stressaavat monen mieltä. Ylikuormittunut mieli aiheuttaa pätkimisen lisäksi päänsärkyä, unettomuutta ja monta muuta vaivaa.

Ei siis ihme, että mielenrauhaan tähtäävät menetelmät kiinnostavat yhä useampaa.

Vielä joitakin vuosia sitten meditointi kuulosti vähän uskonnolliselta touhulta, mutta pikku hiljaa siitä on tullut arkisempi käsite. Meditoinnista ja mietiskelystä puhutaan usein yhtäläisyysmerkein, vaikka sanana mietiskely on hieman harhaanjohtava: se kun tähtää enemmänkin liiallisesta miettimisestä irtautumiseen.

Lääketiedekin kiinnostui

Tietä mietiskelyn suosiolle on raivannut jooga, joka on muuttunut suosituksi terveys- ja kuntoliikunnaksi. Länsimainen lääketiedekin on alkanut kiinnostua mietiskelyn terveysvaikutuksista. Tutkimuksissa sen on havaittu laskevan stressihormonien määrää, parantavan vastustuskykyä ja lieventävän kroonisia kipuja.

Sairauksien hoidossa mietiskelyä on jo hyödynnetty. Yksi tunnetuimmista hoitomenetelmistä on tietoisuustaitojen harjoittelu eli mindfulness-tekniikka. Se yhdistää buddhalaista meditaatiota, mielikuvaharjoittelua ja joogaa.

Yhdysvalloissa menetelmää käytetään pitkäaikaissairaiden kuntouttamisessa. Tietoisuustaitojen harjoittelu sopii kuitenkin kenelle vain, joka kaipaa rentoutusta ja stressinhallintaa, sanoo Suomessa menetelmää opettava kehopsykoterapeutti Leena Pennanen.

– Käytännössä se on itsehoitoa, jota harjoittamalla voi oppia hyväksymään itsensä ja ottamaan asiat sellaisena kuin ne ovat. Kun mieli rauhoittuu, kehokin rentoutuu, Leena Pennanen kertoo.

Mietiskely auttaa suhtautumaan elämään lapsen tavoin: sitä keskittyy vain leikkimään eikä stressaa, miten paljon pitää leikkiä ja meneekö leikki hyvin. Kun oppii olemaan läsnä, oppii myös kohtaamaan vaikeita asioita tyynemmin ja sietokyky kasvaa.

Ankkurina hengitys

Kuinka mietiskelyä voisi opetella? Toisin kuin moni luulee, sitä varten ei tarvitse vääntäytyä lootusasentoon ja tyhjentää väkisin päätä kaikista ajatuksista.

Riittää, kun malttaa pysähtyä ja varata aikaa sille, ettei tee ”mitään”. Ylibuukattujen kalenterien maailmassa tämä tuntuu mahdottomalta, mutta mietiskelyhetkeen riittää vartti. Aluksi voi etsiä hyvän asennon, laittaa silmät kiinni, kuulostella kehoaan ja keskittyä hengitykseensä. Hyvä keskittymiskeino on laskea hengityksiään yhdestä kymmeneen. Kirjoista ja netistä löytyy erilaisia meditointiohjeita.

Jos hiljaa paikallaan istuminen on mahdotonta, kokeile vaihtaa kuntojumppasi muutamaksi viikoksi rauhalliseen joogaan. Vaikka se ei polttaisi lihaksia yhtä kirpeästi, se on silti hyödyllistä liikuntaa ja opettaa samalla pysähtymään.

Rauhoittumaan voi opetella myös perinteisten rentoutusharjoitusten avulla, mutta ne tähtäävät enemmän fyysiseen rentoutumiseen. Mietiskely puolestaan harjoittaa kohtaamaan omat tuntemuksensa tyynesti, mikä rentouttaa ajattelua ja sitä kautta koko kehoa.