Salasuhteestako se oikea?

9 kommenttia

8.10.2009 08:00

Salasuhde voi tuoda onnea, mutta myös raastaa. Kuvitus: Päivi Arenius.

”Kun tapasin 25-vuotiaan Teemun, hän kertoi ensimmäisen minuutin aikana, että on juuri kosinut tyttöystäväänsä ja häät ovat luvassa vuoden sisällä. Minusta oli mahtavaa, että ihmiset ovat valmiita sitoutumaan. Tosin kyseessä ei ollut tuore suhde, sillä Teemu oli alkanut seurustella tyttöystävänsä kanssa 17-vuotiaana.

Muutaman kuukauden päästä tilanne alkoi luisua outoon suuntaan. Olimme opiskelukavereita, ja eräiden juhlien jälkeen luokkatoverimme huomauttelivat, että minä ja Teemu viihdyimme silmiinpistävän hyvin yhdessä. Olin pitänyt tilannetta vain ystävyytenä, mutta huomauttelu avasi silmäni. Jouduin paniikkiin: en voi rikkoa kenenkään parisuhdetta.

Etäisyyden pitäminen osoittautui mahdottomaksi, sillä Teemu teki varsin selväksi, että on ihastunut minuun. Hän halusi tulla luokseni kahville, hän halusi, että menemme yhdessä bileisiin. Pian istuimme sohvallani ja hän kysyi: ’Saanko suudella sua?’ Se oli sitten siinä. Aloitimme suhteen.

Teemu teki helpoksi sen, että minun ei tarvinnut tuntea syyllisyyttä suhteestamme. Hän kertoi jatkuvasti, kuinka surkeasti hänen parisuhteensa voi. Hän sanoi, että on tyttöystävänsä kanssa vain tottumuksesta, heillä ei ole mitään yhteistä ja intohimo puuttuu. Olin onneni kukkuloilla, kun Teemu kertoi, että minä olin hänen elämänsä nainen.

Julkisesti yhdessä

Puhuimme paljon yhteisestä tulevaisuudesta, ja Teemu väläytteli jopa kosintaa. Vanhan parisuhteen päättäminen oli hänelle kuitenkin ylivoimaisen vaikeaa. Katsoin tilannetta aluksi läpi sormien, sillä olin juuri itsekin päättänyt pitkän parisuhteen ja tiesin, että se ei ole helppoa.

Kuljimme julkisesti yhdessä kuin pariskunta, saatoimme esimerkiksi suudella ravintolassa. Kerran Teemu antoi minulle ruusukimpun keskellä Helsingin keskustaa. Mietin, että ehkä hän haluaa jäädä kiinni, koska ei uskalla kertoa tyttöystävälleen totuutta.

Kuukaudet kuitenkin kuluivat. Iltaisin itkin Teemulle, että nyt soitat tyttöystävällesi ja sanot, että haluat erota. Tietenkään hän ei tehnyt niin. Jouduin kuuntelemaan puheluita, joissa tyttöystävä hihkui Teemulle, kuinka hän oli löytänyt hienot tapetit heidän uuteen asuntoonsa. Ajattelin, että voi naisparkaa, hänellä ei ole aavistustakaan siitä, että mies rakastaa toista.

Mutta Teemulla oli aina jokin syy, miksi hän ei voinut jättää naistaan. Oli huono aika, koska he olivat juuri muuttamassa isompaan asuntoon. Oli huono aika, koska tyttöystävällä oli vaikeaa töissä. Ja viimeinen niitti: oli huono aika, koska tyttöystävän äidillä on syöpä. Teemu sanoi, että ehkä esimerkiksi puolen vuoden kuluttua olisi parempi aika. Hän piti tyttöystävänsä perheestä eikä voinut tuottaa heille pettymystä.

Minä olin kuulemma Teemun sielunkumppani, mutta hänellä ei ollut rohkeutta erota. Raivostuin niin paljon, että heitin paketillisen puurohiutaleita lattialle. Alennustilastani kertoo, että paketti lojui lattialla seuraavan vuoden. En vain kyennyt nostamaan sitä pois.

”Satunnainen seksisuhde”

Oli todella raukkamaista, että Teemu ei ollut valmis pistämään välejä poikki kumpaankaan naiseensa. Seksi kyllä kelpasi edelleen.

Lopulta lopetimme myös fyysisen suhteen, sillä Teemu oli päättänyt ruveta kunnolliseksi mieheksi. Itse jouduin käymään monenlaisia tunteita läpi. Jos olin Teemun unelmien nainen, miksi hän halusi valita tylsän puolisonsa? Mietin, olinko ehkä ruma ja etova.

Olin niin sidottu Teemuun, että en pystynyt pistämään välejä poikki. Alennuin jopa menemään opiskelukavereille järjestettyihin bileisiin, joissa juhlittiin Teemun ja hänen avovaimonsa uutta kotia. Nainen ei ollut paikalla, mutta sain hillittömän itkukohtauksen. Päätin, että nyt olen tuon ihmisen kanssa niin vähän tekemisissä kuin mahdollista.

Lopulta Teemu jäi tyttöystävälleen kiinni. Hän onnistui selvittämään tilanteen selittämällä, että kyseessä oli vain ”pari kännipanoa”. Se loukkasi kenties suhteen päättymistäkin enemmän. Teemu oli kertonut minulle ja ystävilleni, että hän haluaa olla kanssani aina, mutta nyt olinkin vain jokin satunnainen seksisuhde.

Jälkeenpäin minua on huvittanut, että kolmansista pyöristä tehdään aina perheen rikkojia ja syyllisiä puolison pettämiseen. Varsinkin tässä tilanteessa varattu mies oli selvästi aloitteellisempi osapuoli.

Luottamus palasi hitaasti

Teemu meni tänä kesänä morsiamensa kanssa naimisiin, reilu vuosi sen jälkeen, kun hän oli jäänyt suhteestamme kiinni. Eniten ärsyttää se, että hän pääsi tilanteesta kuin koira veräjästä ja minä jouduin kärsimään.

En ole Teemun kanssa enää missään tekemisissä. Onneksi jopa yhteiset ystävämme sanoivat, että minun ei tarvitse osoittaa Teemulle minkäänlaista lojaalisuutta eikä minun tarvitse koskaan antaa anteeksi.

Nykyään olen onnellisessa parisuhteessa, jossa luottamus on kohdallaan. Alku oli vaikea, sillä olin varma, että tämäkin mies on pettäjä. Olin nähnyt, kuinka helposti puolisolle voi valehdella, joten olin hysteerinen, jos mies ei vastannut heti puheluihini.

Nyt pystyn jo luottamaan. Sen olen tehnyt selväksi, että pettämistä en hyväksy missään olosuhteissa. Mielestäni suhteen ulkopuolinen suhde ei ole koskaan vahinko, vaan aina merkki oikean suhteen ongelmista.”