Arton kämppiksen Iiriksen mielestä on ehdottoman tärkeää, että kommuunissa on hyvä porukka. ”Meillä on ovet kiinni silloin, kun haluaa, mutta on kiva tulla juttuun ihmisten kanssa, joiden kanssa asuu.” Kuvat: Teemu Kuusimurto ja Piia Arnould

Arto Sivonen perusti kommuunin ja sai elämäänsä lisää luksusta. Seija Kosunen taas valitsi parisuhteessakin yksin asumisen.

Kun avaa oven etelähelsinkiläiseen kommuuniin, edessä avautuu heti valtava eteinen ja sen seitsemän ovea. Yksi ovista vie keittiöön, yksi parvekkeelle ja loput viisi makuuhuoneisiin.

Asunnossa on tilan tuntua myös ylöspäin: huonekorkeus on huimat neljä metriä. Avara tunnelma jatkuu parvekkeella, josta näkee suoraan merelle.

Keittiössä tunnelma on kotoisa kuin Frendit-sarjassa. Lattialle on levitetty elegantti villamatto, ja katossa roikkuu syntymäpäivien jäljiltä mansikkakuvioinen lippuviiri.

– Pieneen vuokrakämppään ei ole enää paluuta. Näin saa elämään paljon enemmän luksusta, sanoo kimppakämpän päävuokralainen Arto Sivonen.

Parisataaneliöisen asunnon jakavat neljä aikuista ja Arton 11-vuotias Liina-tytär. Jokainen asukkaista saisi huoneensa hinnalla myös pienen yksiön, mutta täällä saa tilaa, seuraa, merinäköalan ja kylpyammeen.

Vaikka luksus kuulostaa kadehdittavalta, aikuisten kimppakämpät ovat Suomessa vielä harvinaisia. Sen sijaan yksinasuvien määrä on kasvanut vuodesta toiseen tasaisesti: Tilastokeskuksen mukaan määrä on 1960-luvulta yli viisinkertaistunut ja vuonna 2014 yhden hengen talouksia oli lähes 1,1 miljoonaa.

Monen mielikuvissa kommuunissa elävät vain rahaa säästävät opiskelijat tai vannoutuneet yhteisöasujat. Usein kimppakämppä onkin vain välivaihe ennen omaan rauhaan asettumista. Yhä useampi on kuitenkin alkanut kiinnostua yhteisöasumisesta, ja sen povataan yleistyvän, kun väestö vanhenee, ydinperheen merkitys vähenee, kasvukeskuksissa asuminen on yhä kalliimpaa ja työelämän epävarmuuden takia omistusasuminen pankkilainoineen kiinnostaa yhä harvempia. Samaan aikaan asumiseen kaivataan uusia vaihtoehtoja: yhä yksilöllisempiä ja ekologisempia ratkaisuja. Asenteetkin ovat alkaneet hiljalleen muuttua.

Arto Sivoselle on tärkeää, että koti on avara, eläminen on vaivatonta ja palvelut lähellä.

– Olen keskusta-asuja. Arvostan tosi paljon sitä, että matkaan ei mene aikaa ja voin hetken mielijohteesta käydä vaikka leffassa, kaupassa tai kahvilassa.

Äänet tuovat turvaa

Tämä kommuuni on ollut pystyssä vasta vuoden, mutta ajatus yhdessä asumisesta oli kypsynyt Arton mielessä jo kauan. Edellisestä kodistaan hän alivuokrasi yhtä ylimääräistä huonetta. Se osoittautui hauskaksi, ja kun asunnosta piti lähteä, pieni kämppä ei houkutellut.

Arto alkoi etsiä isoa vuokra-asuntoa ja ihastui nykyiseen kotiinsa ensisilmäyksellä. Se oli isoin ja hienoin kaikista.

Arto päätti vuokrata ison asunnon yksin ja sen jälkeen alivuokrata muita huoneita.

– Totta kai se pelotti. Otin ihan hullun riskin, Arto sanoo.

Riskin siksi, että aikuisten kimppakämpät ovat Suomessa harvinaisia ja moni muuttaa kommuuniin vain, koska haluaa säästää rahaa.

– Ja tämähän ei ole halpa. Moni oli ensin tosi kiinnostunut, mutta kun he kuulivat hinnan, suurin osa pelästyi. Moni mietti, että minähän saan samalla rahalla oman kämpän.

”Se, että on ihmisiä ja ääniä, luo turvallisuutta niin lapselle kuin aikuisellekin.”

Arton mukana kommuuniin muutti hänen tyttärensä. Arto uskoo, että kommuuni voi olla lapselle jopa parempi kuin perinteinen tapa asua.

– Vanhempana mietin tietysti, mikä on lapselle hyväksi. Ehdottomasti se, että hän tapaa erilaisia ihmisiä mahdollisimman paljon. Se, että on ihmisiä ja ääniä, luo turvallisuutta niin lapselle kuin aikuisellekin.

 


11-vuotias Liina on viihtynyt kommuunissa hyvin. ”On kiva, että täällä on vähän enemmän elämää kuin jos asuisi yksin.”

 

Arto uskoo, että kimppakämppä sopii lähes millaiselle ihmiselle tahansa. Ainoa ehto on se, että ihmisiä täytyy sietää.

– Jos haluaa täyshiljaisuutta, ei onnistu. Ei meillä jatkuvia bailuja ole, mutta vieraita voi tulla kylään. Kaikille ihmisille se ei ole mitenkään itsestään selvää, Arto sanoo.

65 hengen kattaus

Jääkaapin ovessa ei näy listaa siivousvuoroista – niitä ei ole. Kun pölyä alkaa kertyä nurkkiin, joku huikkaa kommuunin Facebook-ryhmässä, että voisi muuten siivota. Järjestely toimii, koska kaikki haluavat pitää huolta asunnosta.

Porukalla on vain yksi sääntö: kun kutsuu paljon ihmisiä kylään, on hyvä ilmoittaa etukäteen. Sunnuntaisin keittiössä saattaakin pyöriä viisitoista ihmistä kokkaamassa. Kun vietettiin asunnon tupareita, huoneiden väliovet avattiin ja ruokailutilaan pystytettiin 16 metriä pöytää. Sen ääressä illallisti 65 ihmistä. Jokainen toi yhden ruokalajin, ja nurkassa soitti bändi.

”Minusta on terveellistä opetella elämään erilaisten ihmisten kanssa, vaikka se ei ole kauhean helppoa.”

Artosta sosiaalisuus on yksi kimppakämpän parhaista puolista.

– Kun on iso asunto, on helppo kutsua ja majoittaa ihmisiä. Paljon sosiaalisempaahan tämä on monessa suhteessa.

– Täällä tutustuu myös muiden kavereihin, ja maailma laajenee moninkertaisesti. Minusta on terveellistä opetella elämään erilaisten ihmisten kanssa, vaikka se ei ole kauhean helppoa.

Arto uskoo olevansa itse tavallista sosiaalisempi persoona. Hän on harrastanut sohvasurffausta ja asunnonvaihtoa ja oppinut sietämään erilaisia elämäntapoja.

Yhteiselo ärsyttääkin vain pienissä arkisissa hetkissä. Kun blenderille on aamulla jonoa tai kun joku on jättänyt tavaroita lojumaan.

– Mutta jos tuntuu vaikealta, voi painella omaan huoneeseensa. Elämää helpottaa tosi paljon, että olemme kaikki aika eri puolilla asuntoa ja meillä on tilaa hengittää. Pääsen eristäytymään ihan totaalisesti, jos haluan.

”Odotin, että olisin itse alkanut rähistä enemmän.”

Yhteisasumisessa on yllättänyt lähinnä sen helppous.

– Kyllä minä olisin jotain rähinöitä odottanut. Odotin, että olisin itse alkanut rähistä enemmän, Arto sanoo.

Kämppäkaveri Iirikselle tämä on yksiöiden jälkeen ensimmäinen asunto, jonka hän jakaa jonkun kanssa. Hänestä on ollut hassua huomata, miten samanlaista rytmiä kaikki elävät.

– Kaikki pelottelivat minua etukäteen. Aijai, kimppakämppä, siellä on sitten karvoja suihkussa. Välillä on, mutta niin olisi silloinkin, jos asuisi yksin.

– Olen viihtynyt tosi hyvin. Minusta oli ihanaa muuttaa pois yksiöstä. On kivempi asua porukalla.

Iiris nauttii eniten tilasta ja elämästä. Keittiössä törmätään aamuisin ja iltaisin, juodaan kahvit ja vaihdetaan kuulumisia.

– Niin pysyy itsekin paremmissa fiiliksissä koko ajan.

Vaihtoehto palvelutalolle

Koti on monelle suomalaiselle pyhä asia, ja omasta tilasta pidetään kiinni. Arto uskoo silti, että yhteisöasumisesta tulee yhä suositumpaa. Muutos tapahtuu vain hitaasti.

– Ihmiset ovat kiintyneitä omaan rauhaan ja peloissaan. Ajatellaan, että jos näyttäydyn verkkareissa kaikille, se ei ole kauhean hyvä juttu. Rentous puuttuu.

Hän uskoo, että uusi ikäluokka on erilainen: Nuoremmat eivät enää ajattele, että kaikki pitäisi omistaa itse. Oma auto ei ole välttämätön, ja mökille ei ole pakko päästä joka viikonloppu.

”Ajatellaan, että jos näyttäydyn verkkareissa kaikille, se ei ole kauhean hyvä juttu.”

Arto uskoo, että yhteisöllistä asumista tarvitsisivat erityisesti ikääntyvät. Viime vuonna tilastoihin ilmestyi yli 10 000 yli 65-vuotiasta yksinasujaa lisää.

Yhdessä asuminen voisi helpottaa yksinäisyyttä ja vastata avuntarpeeseen.

– On paljon yksinäisyyttä. Monilla vanhemmilla ihmisillä ei ole perhettä tai perhe asuu kaukana. Vaihtoehto on mennä palvelutaloon, Arto sanoo.

– Näin ihmiset voisivat elää mielekästä elämää loppuun asti. Apuakin voisi yhdistää sen sijaan, että juostaan talosta toiseen.

Arto on miettinyt asiaa siksikin, että hänen oma äitinsä asuu yksin isossa omakotitalossa. Arton mielestä neliöihin mahtuisi pari vuokralaista.

– On aika paljon vanhoja ihmisiä, joilla ei ole ketään suostuttelemassa. On vähän liikaa vaadittu, että he lähtisivät itse someen huutelemaan, että muutatteko minun kanssani yksiin.

Arkistumisen pelko

Seija Kosunen, 67, ei huutele. Hän on asunut yksin suurimman osan aikuiselämästään eikä kaipaa tilanteeseen muutosta.

– Yksin asumiseen liitetään usein yksinäisyys, ja monille se on tottakin. Mutta on paljon ihmisiä, jotka haluavat asua yksin, Seija sanoo.

Seija teki valintansa jo kauan sitten. Hän on ollut kahdesti naimisissa ja asunut yhdessä kummankin aviomiehensä kanssa: ensimmäisen kanssa pari vuotta, toisen reilut neljä. Se riitti.

 


Seija ei muuttanut yhteen poikansa isän kanssa, koska halusi pitää hänet mielenkiintoisena. ”Ja sellaisena hän on pysynyt. Joka vuosi hän tuo minulle mustikat ja rakastaa tekojensa kautta.”

 

Kun Seija päätti myöhemmin hankkia lapsen, hän sanoi tulevalle isälle, ettei mene enää kolmatta kertaa naimisiin. Yksi syy oli se, ettei Seija halunnut arkistaa suhdetta. Kahden päättyneen avioliiton jälkeen hän tunsi myös pelkoa.

– Halusin pitää hänet sellaisena ihanana runomiehenä, mielenkiintoisena. En halunnut haalistaa sitä. Pelkäsin, että yhdessä asuminen johtaisi siihen, että suhde muuttuu vaikeaksi ja päättyy eroon.

Seija teki pojan isän kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Seija oli virallisesti yksinhuoltaja, mutta poikaa kasvatettiin yhdessä. Kun poika oli pieni ja kärsi koliikista, isä kävi pari kertaa viikossa auttamassa pojan hoidossa.

– Kutsuimme sitä yya-sopimukseksi, Seija naurahtaa.

– Hän on suuresti vapautta rakastava mies, ja minä olen suuresti vapautta rakastava nainen. En ymmärrä, miksi ihmiset arvostavat parisuhdetta niin paljon. Minulla on kokemusta siitä, joten voin sanoa, että se ei ole hirveän mielenkiintoista verrattuna vapauteen.

”Halusin pitää hänet sellaisena ihanana runomiehenä, mielenkiintoisena.”

Seijalla on monta selitystä sille, miksi yksin asujien määrä kasvaa koko ajan. Kun elämä on hektistä, oman rauhan tarve lisääntyy. Lisäksi vanhat moraalinormit löystyvät. On muitakin tapoja elää kuin avo- tai avioliitto.

Myös pidentynyt elinikä ja leskeksi jääminen lisäävät yksinasujien määrää.

– Emme ole enää niin paljon kirkon talutusnuorassa kuin aiemmin. Naiset ovat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne on parantunut. Ennen oli pakko mennä naimisiin, jotta sai arvostusta, ja myös taloudellisten syiden vuoksi.

Rauha ajatella

Seija asuu helsinkiläiskolmiossa, jonka hän osti yksin vuonna 1989, kun poika oli kaksivuotias. Vaikka palvelut ovat lähellä, keittiön ikkunasta näkyy mäntymetsä ja laakea kallio.

Seijan eläke riittää neliöiden maksamiseen hyvin, sillä hän ehti maksaa lainan pois jo työelämässä ollessaan. Poika on muuttanut kotoa vuosia sitten, ja nyt Seija nauttii rauhasta. Hän on aina ollut sosiaalinen mutta kaivannut vastapainoksi aikaa olla ja ajatella.

– Jonkun mielestä se on ehkä itsekästä. Minun luonteelleni se sopii. Saan olla niin siisti kuin haluan tai olla olematta.

– Kun asuu toisen kanssa, pitää tehdä kompromisseja ja hyväksyä toisen epämääräinenkin käyttäytyminen.

Seija nauttii myös siitä, että yksin asuessa kotia saa laittaa juuri niin kuin haluaa. Kukaan muu ei ole sotkemassa, jättämässä kaapinovia auki tai huudattamassa televisiota.

– Kun tulen kotiin, kukaan ei melua. Täällä on juuri sellainen rauha kuin haluan, ja voin keskittyä omiin asioihini.

– Maailma on nykyään hirveän meluisa ja stressaava. Kaikki pitäisi tehdä nopeasti ja tehokkaasti. Ihminen väsyy siihen. On helpompi rentoutua ja kerätä voimia, kun on yksin.

”Kun asuu toisen kanssa, pitää tehdä kompromisseja ja hyväksyä toisen epämääräinenkin käyttäytyminen.”

Seijaa ei harmita yksin asumisessa juuri mikään, mutta hän tietää, että pienituloisilla yksinasujilla on usein tiukkaa. Yksiöt maksavat suhteessa enemmän kuin kaksiot tai kolmiot, ja yhden hengen taloudessa kukaan ei jaa kuluja.

Joskus on tietysti yksinäistäkin. Kun poika oli murrosiän kynnyksellä, Seija toivoi, että kotona olisi ollut mies, joka katsoisi vähän pojan perään.

– Nykyään en näe tässä huonoja puolia, mutta kun vanhenen ja raihnaistun, tilanne voi muuttua.

Seija tietää, ettei yksin asuminen ehkä ole ikuisesti mahdollista. Siksi hän pitää silmällä lähistölle valmistuvan senioritalon rakennustöitä ja on miettinyt, voisiko joskus asua esimerkiksi pari vuotta nuoremman siskonsa kanssa.

– Yksi hoitaja kävisi vaihtamassa vaipat ja tuomassa ruokaa. Molemmilla pitäisi kuitenkin olla oma huone ja mieluummin kaksi vessaa, Seija naurahtaa.

Palvelutalossa asumista hän ei halua vielä murehtia. Jos vanhenemista alkaa liikaa miettiä, se pelottaa vähän.

– Eihän kukaan kaipaa sitä, että oma toimintakyky heikkenee ja joutuu toisten armoille. En minä ainakaan, Seija sanoo.

Kynnys lähteä tästä kodista on korkea. Uudessa pitäisi olla hissi ja vähintään yhtä kaunis maisema kuin nykyisessä.

– Jos en löydä vanhuuden asuntoa, josta näkyy puita ja taivasta, pysyn tässä niin kauan kuin elän ja hengitän. Ja jaksan kiivetä kolmanteen kerrokseen.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Haave omasta tuvasta

Omakotitalo on tavoiteasunto yli puolelle (56 %) suomalaisista, kun todellisuudessa omakotitalossa asuu vajaat 40 prosenttia. Kerrostalossa haluaisi asua noin viidennes ja rivitalossa kuudennes suomalaisista.

Yksin asuminen yleistyy jatkuvasti: jo yli 42 % Suomen kotitalouksista on sinkkujen.

Yli 70 % suomalaisista asuu omistusasunnossa. Vuokra-asunnossa asuu joka neljäs suomalainen. Nuorilla aikuisilla vuokra-asuminen on yleisempää.

Kalleinta asuminen on tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Porvoossa. Halvinta asuminen on Raumalla, Kouvolassa, Kotkassa ja Porissa.

Asumismenojen (muun muassa korjauskulut, korot, öljy, sähkö, vuokrat) ennustetaan nousevan tulevaisuudessakin nopeammin kuin tulojen: keskimäärin 2,8 % vuodessa 2016–2018. Omistusasuminen kerrostalossa nousee vuodessa keskimäärin 3,2 %, vuokra-asuminen 2,7 % ja omakotiasuminen 2,3 %.

Helsingissä 60 neliön omistusasunnossa asuminen vie keskituloisen nettotuloista lähes 60 prosenttia, Raumalla alle 30 prosenttia.

60 neliön vuokra-asunto maksaa Raumalla reilut 600 euroa kuussa, Helsingissä keskimäärin yli 1 000 euroa.

Yli 60 prosenttia vuokralla asuvista suomalaisista saa asumistukea.

Lähteet: Asumismenot 2016 -tutkimus, Pellervon taloustutkimus ja Suomen kiinteistöliitto, Tilastokeskus, Helsingin Sanomat.

Kesäkodin päivitys ei välttämättä vaadi suuria summia tai hankintoja. Poimi tästä vinkit joka kukkarolle!

Raikas sisustus syntyy myös pikkurahalla. Jo yksi tyyny tai uudet pyyhkeet muuttaa kokonaisuuden ilmettä.

Kesätyylissäkin on mistä valita: Rento ja kotoisan rönsyilevä mummolatunnelma syntyy eri tyylejä yhdistelemällä. Kirkkaat ja selkeät muodot taas viehättävät modernin tyylin ystäviä. Luonnonmateriaaleilla ja villisti kuvioiduilla tekstiileillä taas voi luoda trooppisen tunnelman vaikka kaupunkikotiin.

Pikkurahalla: alle 50 €


1. Istuintyynyssä on näppärä kantokahva, 8 €, H&M. 2. Ruusukuvioiset tuoksukynttilät tuovat mummolafiiliksen kuistille, 4 €/3 kpl, Ikea. 3. Paholaisenpunainen pallogrilli on näppärä ottaa mukaan vaikka piknikille, 29,95 €, Clas Ohlson. 4. Herkkä pussilakanasetti on kuin vesiväreillä maalattu, 44,95 €, Hemtex. 5. Viherkasvi pysyy hengissä julisteessa, 34,90 €, Jotex. 6. Hyrrä ilahduttaa kukkapenkissä, 15 €, Royal Design.fi. 7. Kaunis karahvi toimii myös kukkamaljakkona. 22,95 €, Hemtex. 8. Somat astiapyyhkeet ovat myös käytännöllinen mökkituliainen, 6 €/3 kpl, Jysk. Kuvat: valmistajat

 

Satsaa: alle 100 €


1. Ladattavan pallovalaisimen voi ripustaa puunoksaan, 79,95 €, Fatboy. 2. Riipputuoli on lököilijän unelma, 89 €, La Siesta. 3. Pirtsakanpunainen lattiatyyny, 89 €, Marimekko. 4. Istutuspöytä sopii järjestystä rakastavan kotiin, 99,95 €, Clas Ohlson.5. XL-kokoinen kiondokori on valmistettu kenialaisia käsityöperinteitä kunnioittaen, 72 €, Mifuko. 6. Näyttävä kentiapalmu tuo kesäkotiin trooppista tunnelmaa, 69 €/190 cm, Ikea. 7. Lankatuoli kestää hyvin sadetta ja on helppo pitää puhtaana, 59 €, Byggmax. 8. Kesäinen Pikkukellukka-tarjotin, 64 €, Marimekko.

 

Törsää: alle 150 €


1. Panamahatun voi heittää myös seinälle koristeeksi, 129 €, Balmuir. 2. Pellava tuntuu ihanalta ihoa vasten ja näyttää hyvältä ryppyisenäkin, 119 €, Ellos. 3. Koristeellinen rahi rentoon ja boheemiin kesäkotiin, 119 €, Riviera Maison. 4. Lintulauta kutsuu vieraita pihaan, 136 €, Royal Design.fi. 5. Rahissa on pestävä pehmuste, 149 €, Jotex. 6. Lasilyhty luo tunnelmaa iltahämäriin, 135 €, Tinekhome. 7. Vedenpitävä matto sopii myös pihamaalle, 149,95 €, Fatboy. 8. Bambupenkki sopii niin sisä- kuin ulkokäyttöön, 119 €, Lene Bjerre, Ellos.

Tiedustelut: balmuir.com, byggmax.fi, clasohlson.fi, ellos.fi, fatboy.com, hm.com, hemtex.fi, ikea.com, jotex.fi, jysk.fi, k-rauta.fi, lasiesta.com, marimekko.fi, mifuko.fi, rivieramaison.com, royaldesign.fi, tinekhome.com, vepsalainen.

Piinaavatko sinuakin likaiset sälekaihtimet? Testasimme helppoa tee-se-itse -keinoa kaihdinten puhdistamiseksi.

Hämmentääkö sinuakin sälekaihtimien puhdistaminen? Tuntuuko niiden irrottaminen kokonaan liian työläältä ja puhdistaminen muilla keinoin liian aikaa vievältä? Ei huolta, katso videolta nopea ja helppo konsti sälekaihtimien puhdistamiseksi!

3000606
Alina

Sälekaihtimet puhtaaksi nopeasti näppärällä niksillä – katso video!

Eipä toimi oikeasti likaisiin kaihtimiin. Musta tieliikennepöly vaan leviäisi ja aikaa tuhraantuisi hervottoman paljon noita pihtejä vähän väliä putsaillessa. Tehokkain tapa putsata tosi likaiset kaihtimet, on kääntää ne kiinni ja ylhäältä alas pestä Todella märällä rätillä. Lattialle voi laittaa vaikka kylpypyyhkeen suojaksi, niin ylimääräinen vesi ei lainehdi lattialistojen väliin.
Lue kommentti
sisustaja

Sälekaihtimet puhtaaksi nopeasti näppärällä niksillä – katso video!

Alina kirjoitti: Eipä toimi oikeasti likaisiin kaihtimiin. Musta tieliikennepöly vaan leviäisi ja aikaa tuhraantuisi hervottoman paljon noita pihtejä vähän väliä putsaillessa. Tehokkain tapa putsata tosi likaiset kaihtimet, on kääntää ne kiinni ja ylhäältä alas pestä Todella märällä rätillä. Lattialle voi laittaa vaikka kylpypyyhkeen suojaksi, niin ylimääräinen vesi ei lainehdi lattialistojen väliin. Mutta sitten ne narut on ihan mustanharmaat sen jälkeen? Itse käyttäisin pölynimuria.
Lue kommentti

Parvekkeen ja terassin sisustuksen päivittäminen on todella helppoa tänä keväänä.

Tiukasti yhden värin tai tyylin ympärille rakentuvat sisustukset ovat nimittäin menneen kesän heiniä. 

Nyt on lupa revitellä ja yhdistellä tyylejä niin, että lopputulos on värikylläinen ja boheemi. Ulkokalusteiden ei tarvitse olla keskenään samanlaisia, vaan pari kesää sitten hankittujen industrial-henkisten metallijakkaroiden kaveriksi voi yhdistää hyvin vaikkapa nyt niin trendikästä rottinkia.

Jämptien parvekelaatikoiden sijaan myös kesäkukat ja hyötykasvit istutetaan eripariruukkuihin, joista sommitellaan asetelmia. 

Väreistä kesäsisustuksessa nähdään nyt paljon muun muassa oranssin ja vihreän eri sävyjä.

 

 

Ryhdy oman elämäsi MacGyveriksi! Näillä nikseillä selvität, onko paristoissa virtaa, pidennät iPhonen laturin käyttöikää ja kaadat täydestä maitotölkistä niin, ettei maitoa pulppua minne sattuu.

1. Skumppapullo nopeasti kylmäksi

Kuohuviinipullo kylmenee nopeiten, jos kiedot sen kosteaan keittiöpyyhkeeseen ennen kuin panet pakastimeen tai jääkaappiin. Sama pätee olut- ja siideripulloihin. Keittiöpyyhkeen voi korvata myös kostealla talouspaperilla.
Kuohuviinipullo kylmenee nopeiten, jos kiedot sen kosteaan keittiöpyyhkeeseen ennen kuin panet pakastimeen tai jääkaappiin. Sama pätee olut- ja siideripulloihin. Keittiöpyyhkeen voi korvata myös kostealla talouspaperilla.

 

2. Pieni reikä tölkissä helpottaa kaatamista

Täpötäydestä maitotölkistä kaataminen on hankalaa, kun maitoa pulppuaa helposti minne sattuu. Kun tekee veitsellä pienen reiän tölkkiin, tölkki saa ilmaa eikä kaatamiseen ei tarvitse keskittää kaikkea energiaansa. Reikäkikka toimii tietysti myös mehutölkkeihin.
Täpötäydestä maitotölkistä kaataminen on hankalaa, kun maitoa pulppuaa helposti minne sattuu. Kun tekee veitsellä pienen reiän tölkkiin, tölkki saa ilmaa eikä kaatamiseen ei tarvitse keskittää kaikkea energiaansa. Reikäkikka toimii tietysti myös mehutölkkeihin.

 

3. Ikkunanpesulastan vesi ämpäriin, kun ämpäri ei mahdu lavuaariin

Jos pesuämpäri ei mahdu lavuaariin, veden laskeminen onnistuu käyttämällä ikkunanpesulastaa tai vaikkapa lyhytvartista rikkalapiota.
Jos pesuämpäri ei mahdu lavuaariin, veden laskeminen onnistuu käyttämällä ikkunanpesulastaa tai vaikkapa lyhytvartista rikkalapiota.

 

4. Paristojen testaus ilman mittauslaitetta

Laatikon pohjalta löytyvistä paristoista on mahdoton tietää, onko niissä enää virtaa. Onneksi se selviää helposti ilman mittauslaitetta. Pudota paristot parin sentin korkeudelta pöydälle niin, että miinuspuoli on alaspäin.
Laatikon pohjalta löytyvistä paristoista on mahdoton tietää, onko niissä enää virtaa. Onneksi se selviää helposti ilman mittauslaitetta. Pudota paristot parin sentin korkeudelta pöydälle niin, että miinuspuoli on alaspäin.

Jos paristossa on virtaa jäljellä, se jää pystyyn. Jos virtaa ei ole, se menee nurin.
Jos paristossa on virtaa jäljellä, se jää pystyyn. Jos virtaa ei ole, se menee nurin.

 

5. Näppäimistö puhtaaksi post-it-lapulla

Käytetty post-it-lappua ei kannata heittää roskiin ennen kuin tarraosan on hyödyntänyt näppiksen puhdistukseen.
Käytetty post-it-lappua ei kannata heittää roskiin ennen kuin tarraosan on hyödyntänyt näppiksen puhdistukseen.

 

6. Aurinko- tai silmälaseista teline älypuhelimelle

Kännykkää ei aina jaksa kannatella käsissä varsinkin, jos katsoo vaikkapa videoita. Aurinko- tai silmälasit toimivat onneksi telineenä.
Kännykkää ei aina jaksa kannatella käsissä varsinkin, jos katsoo vaikkapa videoita. Aurinko- tai silmälasit toimivat onneksi telineenä.

 

7. Kynänvieteri pidentää laturin tai virtajohdon käyttöikää

Varsinkin Applen laitteiden johdot hajoavat harmittavan helposti. Kynänvieteri ennaltaehkäisee hajoamista ja auttaa ongelmaan myös siinä vaiheessa, jos johto on jo vahingoittunut. Vieteri jäykistää johtoa niin, että sisus on turvassa taittumiselta.
Varsinkin Applen laitteiden johdot hajoavat harmittavan helposti. Kynänvieteri ennaltaehkäisee hajoamista ja auttaa ongelmaan myös siinä vaiheessa, jos johto on jo vahingoittunut. Vieteri jäykistää johtoa niin, että sisus on turvassa taittumiselta.