Kirjaongelma ratkeaa soveltamalla täyden hyllyn -tekniikkaa (kts. selitys jutusta). Kuva: Shutterstock

Arkijärki-bloggaaja Jenni Sarraksen mielestä tavarakaaoksesta selviää ihan vain käyttämällä maalaisjärkeä. Hän antaa uutuuskirjassaan vinkkejä.

Kuulutko siihen joukkoon, jonka mielestä konmaritys menee liian pitkälle? Siis se, että jokaikinen tavara, joka ei tuota iloa, pitäisi heittää menemään. Jenni Sarras ei tätä metodia ymmärrä, ja siksi hän on kirjoittanut kirjan siitä, miten tavarakaaoksen voi taltuttaa ihan vain käyttämällä maalaisjärkeä.

Mistä sitten tietää, pitäisikö hankkiutua jostain tavarasta eroon vai säilyttääkö se? Tämä on ihan oikeasti ongelma ainakin kaikille hamstraamiseen taipuvaisille ja sellaisille, jotka saavat kehitettyä tunnesiteen jopa kuitteihin.

Jenni Sarraksen mielestä asia on helppo ratkaista. Uutuuskirjassaan Tavarataidot – arkijärjellä koti kuntoon (Tammi) hän kertoo pari kysymystä, joilla se selviää.

  1. Onko kodissa tilaa tavaralle? Jos tilaa löytyy, päätös on helppo: tavaran voi säilyttää. ”Jos kaapissa, hyllyssä tai komerossa on väljää, siellä voi säilyttää, mitä itse halua. Raivaamisen tarkoitus on poistaa niin paljon tavaroita, että kaikelle jäljelle jääneelle on kodissa tilaa ja oma paikka”, Sarras neuvoo kirjassa. Testaa esimerkiksi täyden hyllyn -tekniikkaa: jos kirjahyllyyn mahtuu 100 kirjaa, hylly saa olla täynnä. Ei haittaa, vaikkei kaikkia kirjoja lukisikaan kerran vuodessa.
  2. Onko tavaroiden raivaamiseen ylipäätänsä mitään syytä? Helpottaako se esimerkiksi siivooamista tai auttaako se pitämään järjestystä yllä? Jos vastaus on kyllä, raivaaminen ja tavarasta luopuminen kannattaa.

Raivaamisen voi ajoittaa käännekohtiin

Jotkut ammattijärjestävät jauhavat, että kun kerran ottaa projektiksi luopua kaikista turhista tavaroista, koti pysyy ojennuksessa koko loppuelämän. No eihän se tietenkään niin mene.

Sarraksen mielestä raivaamista kannattaakin ajatella projektin sijaan prosessina. Tällä hän tarkoittaa sitä, että parheiten koti pysyy järjestyksessä, kun tavaroita käy läpi silloin tällöin.

Viikottaista tästä ei silti tarvitse tehdä, vaan sen voi tehdä esimerkiksi seuraavina käännekohtina.

  1. Kun elämäntilanne muuttuu, esim. tulee ero, vaihtaa asuntoa, lapsi syntyy tai muuttaa pois kotoa.
  2. Kun vuodenaika vaihtuu – ennen kuin pakkaa esimerkiksi talvikamppeet varastoon, voi miettiä, onko vaate yhä tarpeellinen ja ehjä.
  3. Kun on juhlat tai merkkipäivät – tällöin tulee usein siivottua ja samaan syssyyn on luontevaa arvioida tavaroiden tarpeellisuutta.

Jenni Sarras – Tavarataidot – arkijärjellä koti kuntoon (Tammi) kirjakaupoissa tammikuussa 2017.

Siivoamisessa tärkeintä on aloittaminen.

Onko koti niin sotkuinen, ettet tiedä, mistä aloittaa?

Aloita lattiasta, toimittaja Brittney Morgan kirjoittaa asumiseen keskittyvällä Apartment Therapy -sivustolla. Hänellä on neuvolleen myös hyvät perustelut.

Kiireisenä, stressaantuneena tai vaikka masentuneena voi olla vaikeaa saada kovin paljon aikaiseksi, saati sitten pitää koti järjestyksessä. Jos yrittää panna jonkin kohdan ojennukseen, jokin muu nurkka räjähtää sillä aikaa. Kauttaaltaan siistiä ei tule koskaan.

Lattian siivoaminen sen sijaan toimii täydellisenä tapana aloittaa kaaoksen raivaaminen.

Brittney Morgan selittää, että lattia on yleensä ensimmäinen paikka, johon sotkua kertyy, jos ei ole niitä tyyppejä, jotka osaavat laittaa tavarat aina käytön jälkeen paikoilleen. Mitä enemmän lattialle kertyy tavaraa, sitä sotkuisemmalta se ja koko asunto näyttävät. Kun koko kämppä on kuin pommin jäljiltä, tuntuu vaikealta aloittaa mistään.

Mitä enemmän lattialle kertyy tavaraa, sitä sotkuisemmalta koti näyttää.

Edes koko lattiaa ei tarvitse siivota, sillä pienikin raivaaminen saa aikaan ison eron. Se ei läheskään niin vaivalloista kuin moni muu siivoustoimenpide. Istu alas yhteen kohtaan ja lajittele tavarat järjesteltäviin ja pois heitettäviin.

– Kun lattia on siisti, kaikki muukin alkaa tuntua siistimmältä – sekä vähemmän turhauttavalta, toimittaja kirjoittaa.

Vähitellen tilanne alkaa selkeytyä, ja kun kerran on alkuun päässyt, seuraava siivouskohde saattaa alkaa jo hahmottua. Mutta pelkkä lattian raivaaminenkin on jo edistystä.

Lukaisimme vähän aikaa sitten muutaman kirjan kodin järjestämisestä, se kun on nyt trendikästä. Emme tiedä, pääseekö sotkusta kokonaan täysin eroon, vaikka lukisi kuinka monta kirjaa, mutta tilannetta ainakin auttaa, jos tavaroita on edes vähän vähemmän ja kaikille niille on mietitty omat paikat. Mutta se onkin vähän isompi projekti sitten se. Jos kuitenkin kiinnostaa, näillä ohjeilla pääset alkuun.

Ahdistaako sinuakin muotoonommeltujen lakanoiden viikkaaminen? Katso videolta, miten se onnistuu helpoiten.

Netti on tulvillaan jos jonkinlaisia lakanantaitteluvideoita, mutta silti muotoonommellut lakanat päätyvät yleensä epämääräisiksi mytyiksi kaappien pohjalle. Me valitsimme lukuisten ohjeiden joukosta parhaimman, jota noudattamalla kuka tahansa osaa taitella monimutkaisimmatkin lakanat siistiksi pinoksi. Ja ei kun viikkaamaan!

 

Normi juttu

Onko tässä kaikkien aikojen paras lakanakikka? Näin taittelet muotoonommellun lakanan

Eikö tuo ole ihan itsestään selvä juttu? Noinhan olen aina tehnyt ihan automaattisesti ja samoin olen huomannut muittenkin tekevän. Ei niitä epämääräisiä myttyjä ole tapana laittaa kaapin pohjalle. Kun lakana on taiteltu noin neljään osaan, niin hiukan painelen silitysraudalla päältä ja taitan vielä loputkin neljään osaan ja silitän paketin kummaltakin puolelta ja taitan vielä kerran puoliksi ja laitan kaappiin.
Lue kommentti

Mitä unohtuneita tavaroita sieltä olohuoneen tai kaapin perältä löytyykään?

Samalla kun teknologia ja elämäntyylit muuttuvat, katoaa kodistamme esineitä. Uusia vempaimia tulee tilalle, kun vanhat unohtuvat ensin kaappiin, siirtyvät ehkä joskus kirpparille ja roskikseen ja vähitellen kuolevat sitten sukupuuttoon kokonaan. 

Apartment Therapy listasi asioita, joiden odotetaan katoavan lähivuosina kodeistamme. Löytyykö kodistasi vielä nämä tavarat?

Selvästi katoamassa

1. Kirjahylly

Se joka huushollin sivistyksen merkki. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että massiiviset kirjahyllyt ovat korvautumassa sohvapöydillä, joilla on kätevä pitää kaikenlaista elektroniikkaa.  

2. Piano

Nyt hankkiudutaan kovaa vauhtia eroon pianoista. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, kuinka käytetyt pianot päätyvät jopa roskalavoille, kun ostajia ei ole tarpeeksi.

3. Puhelinluettelo

Viime vuonna painettiin viimeiset.

4. Putkitelevisio

Taitaa aika harvasta kodista löytyä enää metrin paksuinen televisio?

5. Mankeli

Yhä harvempi käyttää mankelia. Sitä paitsi ryppyiset petivaatteet ovat trendikkäät.

6. Vhs-nauhuri

Samaan katoavien joukkoon voi oikeastaan laskea jo dvd-soittiminen. Netflixistä ja muista suoratoistopalveluista käy leffojen ja sarjojen katselu kätevästi.

7. Taskulaskimet

Vaikka tällainen vielä löytyisikin sieltä kodin romulaatikosta, tulee siihen harvoin tartuttua. Puhelimella laskutoimitukset sujuvat nopeasti.

8. Paperiset kartat

Harva suunnistaa uuteen paikkaan enää paperisen kartan kanssa. Puhelimen tai auton navigaattori ajaa asian paremmin. Ulkomailla paperinen kartta on voi olla kätevä, jos netti takkuilee. Tosin moni nettikartta toimii nykyään myös offline-tilassa, jos kartan vain lataa puhelimeen etukäteen.

9. Cd-levyt

Uhkaavalta näyttää. Musiikin saa näppärämmin soimaan vaikka Spotifysta. 

10. Lankapuhelin ja puhelinpöytä

Nämähän tuntuvat jo ihan museokamalta.

Mahdollisesti vaarassa

Seuraavien tavaroiden kuoppaamiseen menee vielä hieman enemmän aikaa, mutta muutos on silti mahdollinen.

1. Suuret ruokapöydät

Koska yhä useampi elää yksin, ei ison perheen ruokapöydille ole enää samanlaista tarvetta.

2. Pyykinkuivaustelineet

Tulevat pyykkikoneet myös kuivaavat pyykin.

3. Valokuva-albumit

Milloin viimeksi sinäkään tilasit paperikuvia?

4. Ompelukoneet

Kangaskauppojen peruspalvelulla saa verhot mittaansa, moni vaateliike tarjoaa muita pikkupalveluja.

5. Herätyskellot

Koska kännykkä.

6. Käteinen raha

Sen määrä on jo vähentynyt Suomessakin.

7. Sanomalehdet

Vanha käyttöliittymä. Uutiset ovat netissä jo.

8. Kirjat

Sähkökirjat keräävät jo yhä uusia lukijoita.

9. Seinäkalenterit

Aika epäkätevää, että pitää mennä johonkin paikkaan seisomaan kalenterin eteen, että näkee, mitä sinne on merkitty.

10. Tulostimet

Kaikkihan on sähköisenä kuitenkin.

Mitä muita tavaroita odottaa mielestäsi välttämätön kuoppaaminen? Ottaisitko jonkin tavaran pois listalta? Jätä kommenttia!

Kodin outo haju jää helposti huomaamatta, kun muut ihmiset eivät kohteliaisuuttaan kehtaa sanoa siitä.

Terveellisen sisäilman ei pitäisi haista miltään. Oma nenä kuitenkin hämääntyy helposti.

Tämän opin vähän sen jälkeen, kun muutin joitakin vuosikymmeniä vanhaan asuntoon. Vaikka ensimmäiset kuukaudet kuluivat uusiin ääniin, hajuihin ja hieman repsottaviin nurkkiin totutellessa, en haistanut asunnossa mitään poikkeavaa ennen kuin tiesin, mitä etsiä.

Se oli suorapuheisen työkaverini ansiota. Hän uskalsi ottaa puheeksi sen, että takkini haisi. Vasta kysyessä kävi ilmi, että moni muu oli huomannut saman, mutta esimerkiksi sukulaiset olivat arastelleet ottaa asiaa puheeksi.

Näyttelijä Sanna Stellan kertoi vähän aikaa sitten Helsingin Sanomille omakotitalonsa mittavasta homeremontista, joka paljastui vasta kolmen vuoden asumisen jälkeen.

– Joku sanoi meille jälkeenpäin, että meidän vaatteistamme haistoi, että talossamme on hometta. Olisivatpa kertoneet sen heti, hän totesi haastattelussa.

Homeasioissa liika kohteliaisuus voi olla haitaksi. Toki jos tietää tuttunsa asuneen kodissaan tyytyväisenä jo kymmenen vuotta, sanominen saattaa olla turhaa ja jopa ärsyttävää. Kotia vaihtava sen sijaan yleensä toivoo, että asunnon mahdolliset virheet paljastuvat jo asumisen alkuvaiheessa. Kyse on terveysriskistä ja monessa tapauksessa myös omaisuudesta.

Homeasioissa liika kohteliaisuus voi olla haitaksi.

Tottumaton nenä ei outoa hajua välttämättä havaitse, varsinkin kun ilmaa haistelee kotona. Edes vaatteisiin tarttunutta hajua ei kotiympäristössä huomaa. Vähän sama ilmiö kuin hajuvettä ostaessa: viimeistään kolmannen nuuhkaisun jälkeen nenä on niin turtunut, ettei eri tuoksujen välillä tunnu olevan mitään eroa.

Kun tavarat sen sijaan pakkaa kassiin ja menee esimerkiksi mökille, kassista avatessa tulvahtavaa ylimääräistä hajua ei voi olla erottamatta. Myös vähän pidemmältä matkalta kotiin palatessa nenä saattaa havaita helpommin kodin ominaishajun. 

Ilta-Sanomien haastattelemat asumisterveyden ja sisäilman asiantuntijat Hannele Rämö ja Mervi Ahola vinkkaavat myös, että hyvä paikka haistella omia tavaroitaan on uimahalli. Miltä kaapissa haisee, kun tulet saunapuhtaana uimasta? Vaatteet tai muut tekstiilit voi myös laittaa muovikassiin, jonka sisältöä käy haistelemassa toisessa sisätilassa.

Myös eri ihmisten hajuaisteissa on eroja, joten sukulaisilta ja tuttavilta kannattaa vaatia rehellisiä vastauksia. Sisäilmaongelmat ovat Suomessa melko yleisiä, eikä häpeän tunne ainakaan edistä sitä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus asua terveellisessä sisäilmassa.