Moni kysyy uudelta ihmiseltä ensimmäiseksi työstä. Työtöntä ”mitä teet työksesi” -keskustelunavaus voi ahdistaa. Kuva: Shutterstock
Moni kysyy uudelta ihmiseltä ensimmäiseksi työstä. Työtöntä ”mitä teet työksesi” -keskustelunavaus voi ahdistaa. Kuva: Shutterstock

Häpeää, selittelyä ja alemmuuden tunteita. Työttömyydestä puhuminen on monille työttömille vaikeaa. 

”Sitä kokee olevansa jotenkin huonompi, kun on ilman töitä, vaikka ei todellakaan ole ainoa”, toteaa 47-vuotias Me Naisten työttömyyskyselyyn vastannut nainen.

Hän ja neljäsosa muista kyselyn vastaajista kertovat, etteivät puhu työttömyydestä mielellään kenellekään. Osa kertoo häpeävänsä omaa tilannettaan, osa kokee joutuvansa selittelemään: miten noin korkeasti koulutettu voi olla työtön?

”Jotenkin häpeän sitä. Olen korkeasti koulutettu työtön. Jotkut ihmiset eivät ymmärrä, miten tradenomi voi olla työtön, ja aina selitän, mistä se johtuu. Tuntuu, että joudun selittämään tilanteeni”, 33-vuotias nainen kertoo.

Vaikka monia hävettää, iso osa vastaajista kokee työttömyydestä puhumisen aivan luonnolliseksi asiaksi – onhan tilanne tuttu niin monelle.

”Yt:t jylläävät kaikilla aloilla, joten työttömyydestä puhuminen ei aiheuta suurempia paineita”, kertoo 52-vuotias nainen.

Näin vastaajat työttömyydestä puhumisen kokivat:

”Työttömyydestä kertominen tuntuu siltä kuin olisin b-luokan kansalainen.” Nainen, 50

”Aluksi koin tarvetta selitellä puolitutuille ja antaa ymmärtää, ettei työttömyys ollut oma valinta.”

”Aluksi koin tarvetta selitellä puolitutuille ja antaa ymmärtää, ettei työttömyys ollut oma valinta. Lopulta halusin vain nähdä reaktiot, jotka totuuden kertominen aiheuttaa. Moni vaikutti kateelliselta, kun ei voi itse moista kokeilla, kun on lainat ja lapset. Toiset pitivät hyppyä oravanpyörästä rohkeana ja toiset varmasti tuomitsivat, mitä itsekin saattaisin tehdä, jos en tietäisi syitä tai taustaa teolle.” Nainen, 27

Lue myös: Tätä mieltä: Älä ikinä kysy uudelta ihmiseltä ensimmäiseksi työstä

”En juuri kertoillut työttömyydestäni. Vaihdoin puheenaihetta, jos tuli kysymys työstä. Yleensä sanottiin, että nythän sinulla on aikaa tehdä vaikka mitä asioita, mutta kun ei ole varaa eikä oikeastaan haluakaan tehdä mitään.” Nainen, 55

”Aluksi työttömyydestä kertominen tuntui tosi kurjalta ja nololta. Moni ihmetteli, miten se voi olla mahdollista. Olin pidetty ja viriili nuori nainen tehtävässäni. Kulissien takaiset tapahtumat vaikuttivat työstä lähtööni.” Nainen, 35

”Minua hävettää kertoa työttömyydestä, koska ihmisillä on ajatus, että näin hyvällä koulutuksella (maisteri) pääsee automaattisesti töihin. Lisäksi pelkään, että työssäkäyvät ja vähemmän koulutusta omaavat ajattelevat vahingoniloisesti, että taisit opiskella ihan turhaan.” Nainen, 36

”Pelkään, että työssäkäyvät ja vähemmän koulutusta omaavat ajattelevat vahingoniloisesti, että taisit opiskella ihan turhaan.”

”Tunsin aiemmin tarvetta selittää, miten olin hakenut työtä, mutta en ollut päässyt edes haastatteluun, tai miten olin päässyt, mutta en saanut paikkaa. Olin myös valmiiksi puolustuskannalla, koska odotin kielteistä suhtautumista, kun kerroin olevani työtön. Kerran tällaisessa tilanteessa huomasin toisen henkilön asenteen muuttuvan silmissä. Yhtäkkiä minua mittailtiin päästä jalkoihin, mikä tuntui todella töykeältä.” Nainen, 50

”Koen, että työttömyys on ihan luonnollinen asia eikä sitä tarvitse hävetä. Ainakaan omalla kohdalla työttömyys ei johdu mitenkään omasta toiminnasta. Esimerkiksi hain ja pääsin opiskelemaan, mutten voinut aloittaa, koska työkkäri kielsi työttömyysturvani käytön opiskelussa. Minulla on vielä vanhaa opintolainaa ja lapsi, joten en todellakaan voinut aloittaa, koska minulla ei olisi ollut mahdollista opiskella työttömyysetuudella. Raha on se syy, miksi työssä käydään.” Nainen, 38

”Nyt perheellisenä olisi suuri halu ansaita elantoa, mutta nuoruuden laiskuuden takia se on vaikeaa.”

”Aika vaikeaa työttömyydestä kertominen olisi, koska juuri kukaan ei sitä ymmärrä, paitsi jos on sen itse kokenut. Aika moni sanoo vain, että työttömät ovat laiskoja, kun eivät tee työtä. Ja se kyllä joidenkin kohdalla pitää paikkansakin, jopa minun kohdallani nuorempana. Nyt perheellisenä olisi suuri halu ansaita elantoa, mutta nuoruuden laiskuuden takia se on vaikeaa.” Mies, 37

”Työttömyydestä kertominen hävettää. Tunnet itsesi muita huonommaksi ihmiseksi, kun olet työtön. Haluaisit töihin, mutta tarjonta ja kysyntä eivät vain kohtaa. Itsekin aloin etsiä töitä yli sadan kilometrin päästä. Olin rohkea ja tein päätöksen muutosta, jos töitä muualta löytyy. Ja niin sitten löytyikin. Muutin yli sadan kilometrin päähän uuteen paikkaan töiden perässä. Sinne jäi vanha elämä ja kotikaupunki, jossa olin 30 vuotta. Eipä tässä paljon vaihtoehtoja ollut, jos aikoo vielä eläkerahoja itselleen kerryttää.” Nainen, 47

Voi hyvät hyssykät sentään

Tältä työttömyydestä kertominen tuntuu: ”Kuin olisin b-luokan kansalainen”

En tajua miten ihmiset häpeeävät normaalia olotilaa? Onnormaalia olla työtön on normaalia olla eläkeläinen, on normaalia että ihmisellä on erilaisia ajanjaksoja elämässään. Ei koko elämä voi olla sitä samaa vuodesa toiseen. Se jos mikä kuluttaa ja tysistyttää ihmistä. Työttömyys ei ole häpeä, Eläkeikä ei ole häpeä. Kotiäitys ei ole häpeä... Asennekysymys. Säälinkerjäämistä ja anteeksi että olen olemassa... Eihän olotilaa pidä hävetä, monen työttömyyskin on hallituksen aiheuttamaa, eikä sille...
Lue kommentti

Lause ”sain työni jo tehtyä tältä päivää” voi kätkeä sisäänsä paljon vaikutteita työpaikan ilmapiiriin.

Työpaikalla kannattaisi valita huolella istumapaikkansa, mikäli uutta tutkimusta on uskominen. The Guardian kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan työpöytäsi sijoittumisella ja pöytää ympäröivillä ihmisillä on merkittävä vaikutus työhösi.

Lue myös: Oletko spontaani, intuitiivinen ja ekstrovertti nainen? Maailma on saattanut menettää sinussa suuren johtajan

Tutkijat Jason Corsello ja Dylan Minor saivat selville, että asettuminen työpaikan tehokkaimpien ja kunnianhimoisimpien lähettyville toimii itsellekin hyvänä piiskurina työskentelemään ahkerammin. Ilmapiirillä on suora vaikutus omaan työmenestykseen.

Tutkijat keräsivät dataa kahden vuoden ajan 2000 työntekijältä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ihminen kerää ilmapiiristä vaikutteita noin kymmenen prosentin verran itseensä – niin hyvässä kuin pahassakin.

”Tehokas työntekijä hidastuu muiden lusmuillessa työpaikalla.”

Hidas työntekijä saa puhtia työhönsä ahkerilta. Tehokas ihminen taas hidastuu muiden lusmuillessa työpaikalla. Kollegat inspiroituvat tiedostamattaan tai painostavat toisiaan suoriutumaan paremmin.

Samalla tavoin ilmapiiriin vaikuttavat myös ”myrkylliset” ihmiset. Myrkyllisillä ihmisillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka joutuvat helposti ongelmiin työpaikallaan tai edistävät huonoa ilmapiiriä.

 

”Ai tämä vanha rätti? Tämähän on ollut minulla jo kauan!” Parisuhteessa olevat naiset paljastavat, milloin omista ostoksista tulee kerrottua kumppanille valkoinen valhe.

Hinnan pyöristelyä

”Maksoin juuri 70 euroa sohvapöydästä, jonka löysin vintagekaupasta. Kun mies kysyi sen hintaa, puolitin sen. Tämä siksi, että itseänikin vähän kadutti pöydän hinta, enkä halunnut kuulla asiasta kettuilua. Varsinkin, kun huomasin kotona, että pöydän pinnassa oli naarmu.” Nainen, 28, Tampere

”Halusin nokitella autokauppialle, joten ostin lopulta auton, joka oli aivan liian kallis.”

”Ostin heräteostoksena auton. Olin ajelemassa väsähtäneenä vanhalla rutkullamme kotiin ja kaipasin piristystä. Niinpä läksin hatarilla tiedoilla autokaupoille vähän katselemaan. Ensimmäinen myyjä väitti juuri lähtevänsä kotiin, mutta ottikin miesasiakkaan palveltavakseen. Suivaannuin ja päätin, että ilman autoa en kotiin lähde. Halusin nokitella autokauppialle, joten ostin lopulta auton, joka oli aivan liian kallis.

Kotona ei onneksi tullut sanomista, koska mieheni oli loppujen lopuksi autoon ihan tyytyväinen. Valehtelin tosin auton hinnan 2000 euroa alaspäin. Mutta omilla rahoillani sen ostin, joten samapa tuo.” Nainen, 33, Helsinki

”Olin kertonut miehelleni tilanneeni netistä itselleni mekon. Kun paketti tuli ja avasin sen, siellä olikin kaksi mekkoa. Hups! Meitä molempia lähinnä nauratti. Kovin pitkälle valkoinen valhe ei olisi tosin kantanut, kun meinasin sen mekon päällenikin joskus laittaa.” Nainen, 36, Vantaa

Selittelyn makua

”Meillä ei ole isot tulot, mutta talous on yhteinen, joten kränää rahasta tulee helposti. Olenkin vältellyt kertomasta ostoksistani tai vain korostanut, että alennusmyynnistähän tämä. Joskus suustani on lipsahtanut myös se perinteinen: Ai tämä? Tämähän on ollut minulla jo kauan!” Nainen, 29, Vantaa

”Vauvalle tarkoitettu uusi kantoliina maksoi liki 200 euroa, joten sen hinnan kerroin kuiskaamalla.”

”Usein selittelen ostoksiani, kuten lapsille ostettuja merkkivaatteita. Vauvalle tarkoitettu uusi kantoliina maksoi liki 200 euroa, joten sen hinnan kerroin kuiskaamalla, sillä minulla on niitä jo ennestään monta. Mutta se oli ihana ja käytännöllinen!

Itse motkotan miehelleni ostoksista ruokakaupassa, sillä 'kyllä minä nämä hillosipulit muistan syödä' -ostokset joudun kuitenkin heittämään puolen vuoden päästä roskiin.” Nainen, 31, Oulu

Se oli alennettu

”Myönnän joskus jättäväni kertomatta joitain pikkuostoksia. Joskus myös saatan vastata hinnaksi halpa tai alennuksessa. Yleensä aviomieheni ei ole lainkaan kiinnostunut löydöistäni, mikä on tylsää. Ostan paljon kirppiksiltä ja alennusmyynneistä ja olen bongauksistani ylpeä.” Nainen, 28, Tampere

”En ole tehnyt muuta kuin pyöristänyt hintoja puheeseen käyväksi. Esimerkiksi 27,50 euroa pyöristyy 30 euroon tai 22,75 euroa 20 euroon. Maksamme mieheni kanssa molemmat omat harrastuksemme, isompia yhteisiä ostoja katsomme yhdessä tilanteen mukaan.” Nainen, 28, Jyväskylä