Tuoreessa blogikirjoituksessaan Veera ihasteli vaatekaupan kevätuutuuksia. Kuva: Veera Korhosen Tyyliä metsästämässä -blogi
Tuoreessa blogikirjoituksessaan Veera ihasteli vaatekaupan kevätuutuuksia. Kuva: Veera Korhosen Tyyliä metsästämässä -blogi

Tyyliä metsästämässä -blogin Veera Korhonen käyttää kymmenen prosenttia tuloistaan pukeutumiseen. Tarvittaessa summasta pystyy myös tinkimään.

Suomalaiset ovat maltillisia vaateshoppailijoita, Helsingin Sanomat uutisoi eilen. Tuoreiden tilastojen mukaan vaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin kuluu keskimäärin 660 euroa vuodessa per henkilö. Käytettävissä oleviin tuloihin nähden se on vähän.

Kyse on kuitenkin vain keskiarvosta. Jotkut eivät osta ollenkaan, ja sitten on niitä, jotka shoppailevat muidenkin edestä. Me Naisten muotibloggaaja Veera Korhonen on pitänyt jo parin vuoden ajan kirjaa pukeutumismenoistaan. Hän kertoo käyttävänsä vaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin noin kymmenen prosenttia tuloistaan.

– Tiedän, että se on hirveän paljon, mutta olen aina ollut rättifriikki. Toisaalta lapsettomana ja autottomana ihmisenä minulla on myös monta asiaa, joihin en kuluta rahaa, Veera kertoo.

– En esimerkiksi sisusta tai käy kolmen viikon Thaimaan-lomilla, koska pelkään käärmeitä.

”Lapsettomana ja autottomana minulla on myös monta asiaa, joihin en kuluta.”

Freelancerina Veeran tulot saattavat vaihdella vuositasolla paljonkin, mutta vaatemenojen osuus summasta on pysynyt suunnilleen samana. Vaatteet olivat hänelle tärkeitä jo pienituloisena opiskelijana, silloin rahaa vain oli käytettävissä vähemmän.

Viime vuoden alussa Veera kertoi myös blogissaan rahankäyttöseurantansa tuloksista. Vuonna 2015 pukeutumiseen meni yhteensä noin 3 500 euroa. Yllätyksenä vaatteisiin kuluva rahamäärä ei Veeralle tullut.

– Sillä tavalla se herätti, että nyt tiedostan, mistä pystyn tinkimään ja säästämään, kun rahaa ei ole käytettävissä niin paljon.

Alusvaatteita ja akupunktiota

Veera sanoo pitäneensä kirjaa merkitsemällä heti ostamisen jälkeen kännykkään, mitä osti ja kuinka paljon se maksoi. Esimerkiksi ”H&M:n sininen bomberi, 39,99 €”. Vuoden lopuksi tiedostoa on helppo tarkastella.

– Halusin myös saada selville, mitkä olivat hyviä ja mitkä huonompia ostoksia. Jospa se jalostaisi minua myös shoppailijana, kun pidän asiasta kirjaa useamman vuoden.

Pelkästään alusvaatteisiin Veera kertoo käyttävänsä tällä hetkellä noin 500 euroa vuodessa. Vuonna 2015 summa oli 420 euroa.

– Se ei ole edes paljon, kun yhdet isorintaiselle sopivat liivit maksavat sata euroa. Minulle ne ovat älyttömän tärkeä osa pukeutumista. En voisi kuvitellakaan, että kulkisin joissain neljä vuotta vanhoissa venyneissä ja vanuneissa kamaluuksissa. Siitähän suomalaisnaisia aina parjataan, etteivät he panosta alusvaatteisiin, Veera muistuttaa.

Veera käyttää alusvaatteisiin 500 euroa vuodessa.

Laskelmissa ovat tietenkin mukana myös kaikki urheilu- ja työvaatteet – valokuvaajan työssä Veera tarvitsee esimerkiksi kunnollista ulkoilutakkia. Pakolliset hankinnat eivät kuitenkaan tuota samanlaista tyydytystä kuin tyylimielessä tehdyt ostokset.

Viimeisen vuoden aikana Veerasta on esimerkiksi tuntunut siltä, että hän on muuttunut ihmisenä ja haluaa pukeutua enemmän väreihin. Samalla vaatekaapin sisältöäkin on tullut uusittua.

– Siksi kirjoitan blogiakin, että rätit kiinnostaa, Veera heittää humoristiseen tyyliinsä.

– Totta kai kun ihminen ostaa yhtä paljon kuin minä, kaikki vaatteet eivät ole aktiivisessa käytössä. Mutta en vain osaisi elää niin, että minulla on yksi pikkumusta, jota käytän kaikissa juhlissa. Siksi omistan esimerkiksi monta juhlamekkoa.

”En osaisi elää niin, että minulla on yksi pikkumusta, jota käytän kaikissa juhlissa.”

Veera tukisi rahoillaan mielellään myös kotimaista vaateteollisuutta, mutta isot koot ovat hänen mukaansa harvassa.

– Siis jos haluan käyttää muutakin kuin trikootunikoita ja leggingssejä. Ostan ketjuliikkeistä, mutta pyrin etsimään myös laatua ja suosimaan luonnonmateriaaleja.

Veera on sitä mieltä, että raha kuuluu kiertoon, eikä kaikkea kannata hillota sukanvarteen. Hänkin on kuitenkin miettinyt, että jos pitää valita, osan pukeutumiseen kuluvasta rahasta hän käyttäisi mieluummin paikallisten yrittäjien palveluihin.

– Tänä vuonna se tulee varmaan myös menemään näin, koska tuloni jäävät pienemmiksi kuin viime vuonna. En halua luopua esimerkiksi jännityspäänsärkyni hoitamisesta akupunktiolla.

Lause ”sain työni jo tehtyä tältä päivää” voi kätkeä sisäänsä paljon vaikutteita työpaikan ilmapiiriin.

Työpaikalla kannattaisi valita huolella istumapaikkansa, mikäli uutta tutkimusta on uskominen. The Guardian kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan työpöytäsi sijoittumisella ja pöytää ympäröivillä ihmisillä on merkittävä vaikutus työhösi.

Lue myös: Oletko spontaani, intuitiivinen ja ekstrovertti nainen? Maailma on saattanut menettää sinussa suuren johtajan

Tutkijat Jason Corsello ja Dylan Minor saivat selville, että asettuminen työpaikan tehokkaimpien ja kunnianhimoisimpien lähettyville toimii itsellekin hyvänä piiskurina työskentelemään ahkerammin. Ilmapiirillä on suora vaikutus omaan työmenestykseen.

Tutkijat keräsivät dataa kahden vuoden ajan 2000 työntekijältä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ihminen kerää ilmapiiristä vaikutteita noin kymmenen prosentin verran itseensä – niin hyvässä kuin pahassakin.

”Tehokas työntekijä hidastuu muiden lusmuillessa työpaikalla.”

Hidas työntekijä saa puhtia työhönsä ahkerilta. Tehokas ihminen taas hidastuu muiden lusmuillessa työpaikalla. Kollegat inspiroituvat tiedostamattaan tai painostavat toisiaan suoriutumaan paremmin.

Samalla tavoin ilmapiiriin vaikuttavat myös ”myrkylliset” ihmiset. Myrkyllisillä ihmisillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka joutuvat helposti ongelmiin työpaikallaan tai edistävät huonoa ilmapiiriä.

 

”Ai tämä vanha rätti? Tämähän on ollut minulla jo kauan!” Parisuhteessa olevat naiset paljastavat, milloin omista ostoksista tulee kerrottua kumppanille valkoinen valhe.

Hinnan pyöristelyä

”Maksoin juuri 70 euroa sohvapöydästä, jonka löysin vintagekaupasta. Kun mies kysyi sen hintaa, puolitin sen. Tämä siksi, että itseänikin vähän kadutti pöydän hinta, enkä halunnut kuulla asiasta kettuilua. Varsinkin, kun huomasin kotona, että pöydän pinnassa oli naarmu.” Nainen, 28, Tampere

”Halusin nokitella autokauppialle, joten ostin lopulta auton, joka oli aivan liian kallis.”

”Ostin heräteostoksena auton. Olin ajelemassa väsähtäneenä vanhalla rutkullamme kotiin ja kaipasin piristystä. Niinpä läksin hatarilla tiedoilla autokaupoille vähän katselemaan. Ensimmäinen myyjä väitti juuri lähtevänsä kotiin, mutta ottikin miesasiakkaan palveltavakseen. Suivaannuin ja päätin, että ilman autoa en kotiin lähde. Halusin nokitella autokauppialle, joten ostin lopulta auton, joka oli aivan liian kallis.

Kotona ei onneksi tullut sanomista, koska mieheni oli loppujen lopuksi autoon ihan tyytyväinen. Valehtelin tosin auton hinnan 2000 euroa alaspäin. Mutta omilla rahoillani sen ostin, joten samapa tuo.” Nainen, 33, Helsinki

”Olin kertonut miehelleni tilanneeni netistä itselleni mekon. Kun paketti tuli ja avasin sen, siellä olikin kaksi mekkoa. Hups! Meitä molempia lähinnä nauratti. Kovin pitkälle valkoinen valhe ei olisi tosin kantanut, kun meinasin sen mekon päällenikin joskus laittaa.” Nainen, 36, Vantaa

Selittelyn makua

”Meillä ei ole isot tulot, mutta talous on yhteinen, joten kränää rahasta tulee helposti. Olenkin vältellyt kertomasta ostoksistani tai vain korostanut, että alennusmyynnistähän tämä. Joskus suustani on lipsahtanut myös se perinteinen: Ai tämä? Tämähän on ollut minulla jo kauan!” Nainen, 29, Vantaa

”Vauvalle tarkoitettu uusi kantoliina maksoi liki 200 euroa, joten sen hinnan kerroin kuiskaamalla.”

”Usein selittelen ostoksiani, kuten lapsille ostettuja merkkivaatteita. Vauvalle tarkoitettu uusi kantoliina maksoi liki 200 euroa, joten sen hinnan kerroin kuiskaamalla, sillä minulla on niitä jo ennestään monta. Mutta se oli ihana ja käytännöllinen!

Itse motkotan miehelleni ostoksista ruokakaupassa, sillä 'kyllä minä nämä hillosipulit muistan syödä' -ostokset joudun kuitenkin heittämään puolen vuoden päästä roskiin.” Nainen, 31, Oulu

Se oli alennettu

”Myönnän joskus jättäväni kertomatta joitain pikkuostoksia. Joskus myös saatan vastata hinnaksi halpa tai alennuksessa. Yleensä aviomieheni ei ole lainkaan kiinnostunut löydöistäni, mikä on tylsää. Ostan paljon kirppiksiltä ja alennusmyynneistä ja olen bongauksistani ylpeä.” Nainen, 28, Tampere

”En ole tehnyt muuta kuin pyöristänyt hintoja puheeseen käyväksi. Esimerkiksi 27,50 euroa pyöristyy 30 euroon tai 22,75 euroa 20 euroon. Maksamme mieheni kanssa molemmat omat harrastuksemme, isompia yhteisiä ostoja katsomme yhdessä tilanteen mukaan.” Nainen, 28, Jyväskylä