Tai tunnistatko kenties itsesi?

Kysyimme kuntosalilla kävijöiltä, millainen käytös saa heidän pinnansa kireälle.

1. Teatraalinen ähisijä

"On normaaleja puhisijoita ja sitten näitä draamaähkijöitä, jotka ihan selvästi ääntelevät ihan ääntelemisen vuoksi. Tsemppaako se sitten heitä parempaan suoritukseen vai vahvistaako heidän miehisyyttään (ovat poikkeuksetta miehiä), tiedä häntä, mutta sietämätöntä kuultavaa! Pahimmat kuulostavat pornoelokuvan tai luontoelokuvan ääniraidalta. Olen ihan varma, että se rauta nousisi pienemmälläkin älämölöllä." Sari, 46

2. Laitteessa makoilija

"Viihtyy vähän liiankin kauan yhdessä vekottimessa, jolloin muut joutuvat odottamaan. Hän hengailee, jorisee kaverinsa kanssa tai näprää puhelintaan, eikä ota muita lainkaan huomioon." Liisa, 40

3. Täydennys-personal trainer (vrt. täydennyspoliisi)

"Hän on ihan tavallinen kuntoilija, joka on innokkaana neuvomassa muita kuntoilijoita. Tarkoittaa hyvää, mutta jonka taidot epäilyttävät ja tunkeilevuus raivostuttaa." Tiina, 44

4. Oman elämänsä personal trainer

"Hän tulee kertomaan (yleensä naisille), miten jokin liike oikeasti kannattaisi tehdä niin, että 'saisi paremmin tehot irti'. Monesti selvästi mielessä pokaaminen, mutta besserwissersävy on ärsyttävä. Yleensä oman elämänsä personal trainerit pesiytyvät saleille, joissa käy paljon nuoria ja nättejä naisia." Minttu, 40

"Uudelle salille meneminen on aina vähän jännittävää, vaikka olisikin käynyt salilla aiemmin. Varsinkin kun oma ulkomuoto näyttää vähemmän sporttiselta, niin ärsyttävän usein saa kuulla 'opastuksia' – ilman, että niitä pyytää. Ilman, että tekisi jotain väärin. Tai kommentteja tyyliin, että 'kyllä se sinäkin saat kovalla treenillä joskus 150 kiloa siihen jalkaprässiin'. No, totta kai saan, koska vedän nyt 130 kilon painoilla!" Salisissi, 38

5. Sottapytty

"Omien hikiplänttien pyyhkiminen on hänelle mahdoton tehtävä – siitäkin huolimatta, että jokaisella salilla on puhdistusvälineet. Yleensä sottapytty ei jaksa myöskään poistaa painokiekkoja tai muita lisäosia, joita on laitteeseen lastannut. Sottapytylle ei tietenkään ole tullut ikinä edes mieleen oman pyyhkeen käyttäminen." Maria, 39

"Ärsyttävää on istua soutulaitteeseen, jonka penkki on märkä hiestä. Tai siirrellä laitteesta irtopainoja, joita on ladattu kone täyteen. Ainakin omat eritteet tulisi pyyhkiä pois kädensijoista ja penkeiltä! Useimmiten asian huomaa vasta sitten, kun kävijä on lähtenyt, eikä tästä voi hänelle enää sanoa." Salisissi, 38

6. Euroopanomistaja

"Käyttäytyy kuin koko sali olisi vain häntä varten. Hän esimerkiksi varaa itselleen useita laitteita kerralla kiertoharjoitteluaan varten. Ja tietysti hän olettaa, että kaikki muut mukautuvat hänen suunnitelmiinsa. Hän ei ymmärrä, että LAITTEITA EI VOI VARATA. Jos joku on erehtynyt istumaan 'hänen' laitteeseensa, hän tulee 30 sentin päähän, ottaa leveän haara-asennon, siirtää kädet lanteilleen ja kyttää siinä niin kauan, että laitteeseen kajonnut ymmärtää väistää." Jenni, 34

7. Peilailija

"Hän ei todellakaan hyödynnä peilejä liikeratojensa tarkasteluun, vaan palvoo niistä ulkonäköään. Hän on tietoinen myös muiden kuntoilijoiden rasvaprosenteista ja nyrpistelee jokaiselle uudelle salillakävijälle, mikäli tällä on piukemmat pakarat kuin hänellä itsellään." Jutta, 28

8. Pienet painot -nainen

"Naiskuntoilija, joka heiluttelee antaumuksella pienen pieniä painoja vuodesta toiseen, koska pelkää kuollakseen suuria lihaksia. Vaikka oikeasti niiden eteen pitää nähdä helkkaristi vaivaa. Ei hikoa eikä hengästy." Saija, 39

9. Musiikkiterroristi

"Hän luukuttaa vuotavista kuulokkeistaan täysillä huonoa musaa, josta 90 prosenttia raikaa muiden kuntoilijoiden iloksi." Merja, 43

10. Haisuli

"Salilla saa – ja on suotavaakin – hikoilla, mutta haisulilla ei ole tapana pestä treenivaatteitaan kuin ehkä kerran kuussa. Vaatteisiin on pinttynyt niin pistävä hiki, että se haisee naapurikuntaan asti." Liisa, 40

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

suomalainen 1958

Tässä ovat kuntosalin ärsyttävimmät ihmistyypit! Käyvätkö he sinunkin hermoillesi?

Kyllä nämä tarinat on hauskaa luettavaa:) Tällä hetkellä en itse käy salilla, mutta nuo kuvailut ovat niin selkeitä, että ne kertovat paljon sekä näistä arvostelijoista että ilmapiiristä saleilla ylipäänsä:) Voin hyvin visualisoida mielessäni, kuinka tiukkaa touhua siellä harrastetaan. Kannattaisiko ottaa vähän huumoria ja positiivista mieltä mukaan?
Lue kommentti

Perheen yhteinen aika, jutteleminen, työpaikkaruokalan feta-pinaattipiirakka ja hienot arkikengät –  kun tarkasti ajattelee, löytää arjesta monta ihanaa pientä asiaa!

Psykoterapeutti Maaret Kallio kertoi MTV:n haastattelussa, että tavallista arkea ei arvosteta nykyään riittävästi. Sosiaalisen median perusteella moni tuntuu viettävän täydellistä elämää, ja moni hehkuttaa vain arjen yläpuolelle nousevia kohokohtia.

Arkea aletaan arvostamaan vastoinkäymisten myötä.

– Kun siihen tulee joku uhka, mitä elämä saattaa tuoda kuten onnettomus, sairaus tai jotain muita kriisejä, niin kyllähän se arkinen, tavallinen elämä näyttäytyy silloin ihan kullanarvoisena, Kallio kertoi MTV:lle.

Me Naiset kysyi viideltä naiselta, miksi se aivan tavallinen arki on ihanaa.

1. PERHE JA KAUNIS KOTI

”On ihanaa olla 9- ja 13-vuotiaiden lasten äiti. Heidän jutuilleen saa nauraa joka päivä. Heidän kanssaan on hauska katsella leffoja, jutella, käydä kävelyillä, istua samassa ruokapöydässä päivän kuulumisia vaihtamassa.

”Tavallisena arki-iltanakin voi laittaa kynttilöitä ja katsella ikkunasta, miten ilta tummuu.”

Tykkään myös kovasti kodistamme, jonka olemme vuosien mittaan remontoineet mieleiseksi. Jokaiseen nurkkaan ja kulmaan liittyy onnellisia muistoja, joka päivä on ihana tulla töistä kotiin. Parasta on, jos puoliso on laittanut ruokaa niin, että koko talo tuoksuu. Tavallisena arki-iltanakin voi laittaa kynttilöitä ja katsella ikkunasta, miten ilta tummuu.”

2. OMA AIKA

”Parasta on, kun voin pelata työmatkat sekä mennessä että palatessa Pokemon Go:ta kenenkään häiritsemättä.” 

3. RUOKA JA KAUNIIT TAVARAT

”Arjessa parasta on rakas puolisoni ja meidän ihana pieni kissa. Joka kerta kun silitän kissaa, oikein tunnen, miten stressitaso ja verenpaine laskevat.

”Käytän arkisinkin kauneimpia astioita, jotka omistan, ja iloitsen niiden kauneudesta.” 

Sitten on myös pienempiä arjen ihanuuksia, kuten Hesarin Torstai-liite, josta iloitsen joka torstaiaamu. Työpaikkaruokalassa ilahdun joka kerta hirveästi, kun on feta-pinaattipiirakkaa, joka on lempiruokaani lounasravintoloiden valikoimasta. Muutenkin syöminen ilahduttaa jatkuvasti: rauhassa syödyt aamiaiset, oikein rasvainen kermajuusto leivän päällä, vadelmat suoraan pakastimesta ja vesimeloni. Myös hyvä sää on aina ihana juttu.

Arkisista tavaroistakin koen hyvää mieltä. Käytän arkisinkin kauneimpia astioita, jotka omistan, ja iloitsen niiden kauneudesta. Minulla on muutamat omasta mielestäni tosi hienot arkikengät, joiden jalkaan vetäminen on aina vähintään pienen sisäisen hymyn paikka. Jos onnistun valitsemaan kivat vaatteet töihin tai laittamaan hiukset erityisen kivasti, tai huulipuna mätsää asuun, siitä saan hyvän mielen.”

4. PIENET, OHIKIITÄVÄT HETKET

”Ne ovat niitä pieniä, ohikiitäviä hetkiä: kun höpsöttelemme sohvalla lapsen kanssa ja hän nauraa katketakseen, tai kun mies kuiskaa korvaan, että olen hänelle tärkein kaikista. Ei sitä lämmintä läikähdystä rinnassa tarvitse kauempaa etsiä.”

”Kun tarkemmin ajattelee, arkiset asiat ovat ylellisiä ja etuoikeutettuja.”

5. TOISTEN ILAHDUTTAMINEN

”Myönnetään, en oikein tykkää sanoista arki ja tavallinen. Joka päivä tapahtuu niin paljon pieniä ihania asioita, enkä haluaisi ottaa niitä itsestäänselvyytenä ja sanoa tavallisiksi. Ei ole itsestäänselvää, että perhe on terve, asut omassa kodissa ja jääkaapissa ruokaa – kun tarkemmin ajattelee, arkiset asiat ovat ylellisiä ja etuoikeutettuja.

Jos nyt en jostain erityisesti arjessani tykkää, niin rehellisesti sanoen ruuanlaitto ja siivoaminen ovat toisinaan tylsää puuhaa. Silti nämäkin pienet arkirutiinit tuovat turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta elämään.

”Hän pyöräili juuri työpaikkani ohi vain siksi, että halusi tuoda keksejä ja antaa pusun.”

Arkipäivissä parasta on esimerkiksi perheen tapaaminen, lemmikkien kanssa leikkiminen, uiminen ja poikaystävän kanssa hengailu. Meille on poikaystävän kanssa kehittynyt huomaamatta tapa ilahduttaa toisiamme pienillä jutuilla: minä saatan kerätä hänelle mustikoita tai viedä yllätykseksi vaikka balettiin. Hän pyöräili juuri työpaikkani ohi vain siksi, että halusi tuoda keksejä ja antaa pusun.

Pidän myös töiden tekemisestä, sillä opin työssäni jatkuvasti uusia asioita, tapaan kiinnostavia tyyppejä ja saan käyttää luovuuttani.”

kotitonttu

5 naista kertoo, miksi tavallinen arki on aivan parasta!

Juuri näin on, arkisia asioita osataan usein arvostaa vasta, kun ne on menetetty. Voi tulla erilaisia vaikeuksia, työttömyyttä, yllättäviä rahamenoja, jokin vakava sairaus tai jopa kuolemantapaus. Itse osaan arvostaa ihan kotona oloa, ei minun tarvitse lähteä minnekään matkoille. Nautin, kun vanha koirani pystyy vielä liikkumaan aika hyvin, joka päivä mennään ulos luontoon. Katselen puita ja eläimiä, juttelen usein muutaman sanan vanhempien ihmisten kanssa, huomaan kuinka se piristää heitä...
Lue kommentti
”Voi jehna, taas sillä naapurin Mirkulla on asiat niin paljon paremmin...” Kuva: Shutterstock

Kateudesta voi päästä eroon monella tavalla. Huonoin tapa on viitata sille tyystin kintaalla.

Laulaja Antti Tuisku kertoi viime viikon Me Naisissa kärsineensä tuntemastaan kateudesta niin pahasti, että haki siihen apua terapiasta. Haastattelussa Antti muistelee vuoden 2011 Emma Gaalaa, jossa Jenni Vartiainen voitti runsaasti palkintoja. Pettymys oli Antille kova.

– Olin ihan paskana, etten taaskaan ollut voittanut mitään. Vielä enemmän olin paskana siitä, että en osannut olla onnellinen rakkaan ystäväni puolesta. Kävin sotaa pääni sisällä. En halunnut olla kateellinen, mutta olin. Minun oli pakko pureutua tunteeseen syvemmin: miksi tunnen näin? Antti kertoi.

Kateus voi olla pahimmillaan haitallinen kierre, joka ajaa syvään katkeruuteen ja kuluttaa omia voimia. Mutta ei kateus ole läpikotaisin haitallinen tunne, se voi auttaakin: asiantuntijoiden mukaan kateus saattaa avata silmät ymmärtämään paremmin esimerkiksi sitä, mitä oikeasti haluaa elämältään.

Kysyimme lukijoiltamme, millaisista asioista he ovat olleet kateellisia ja miten kateus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Lisäksi pyysimme heitä kertomaan, mikä on auttanut käsittelemään omaa kateutta.

Kokosimme kyselyn perusteella viisi toimivaa vinkkiä, joiden avulla kateudesta voi yrittää päästä yli.

1. Tunnusta, että olet kateellinen.

”Olen ollut kateellinen paremmasta koulutuksesta monille ihmisille ja myös paremmista ansioista. Koulutuskateus on vaikuttanut minuun niin, että lähdin aikuisiällä opiskelemaan ja nyt haen jatko-opiskelijaksi. Palkkaan liittyvää kateutta en ole saanut nujerrettua, ja se syö kyllä, kun huomaan, etten voi iloita toisen paremmasta työpaikasta. Inhoan itsessäni sitä, että olen kateellinen.

”Koulutuskateus on vaikuttanut minuun niin, että lähdin aikuisiällä opiskelemaan ja nyt haen jatko-opiskelijaksi.”

Helpotusta on kuitenkin tuonut se, että olen pakottanut tunnustamaan asian itselleni. Tuntemani kateus on tunne. Siitä voi päästä yli.”

2. Tarkastele omaa elämääsi kateellisena.

”Tunnen kateutta ystäviäni kohtaan. Heillä on hyvä tukiverkosto ympärillä, ja lapset voi laittaa aina halutessa ja tarvittaessa hoitoon. Meillä lapset ovat olleet kodin ulkopuolella hoidossa tänä vuonna kerran. Yhteinen parisuhdeaika on jäänyt melko vähiin.

”Kateuteen ei ole pakko jumittua.”

Minua kateuden käsittelyssä on auttanut se, että ajattelen sen olevan ohimenevä tunne. Kateuteen ei ole pakko jumittua. Ei ole ystävien vika, jos heillä joku asia on helpompaa kuin itsellä. Usein auttaa myös se, että tunnistaa omasta elämästä niitä asioita, joista joku muu voi olla kateellinen. Ajattelen, että jokaisella on joku asia paremmin tai huonommin kuin muilla.”

3. Yritä olla vertaamatta itseäsi muihin.

”Olen aina ollut serkulleni kateellinen hänen kauneudestaan ja urheilullisuudestaan. Olen kova vertaamaan itseäni muihin, mistä tulee helposti paha mieli. Ainoa asia, mikä auttaa, on vertailun lopettaminen. Jos vertaan itseäni muihin, tulen heti kateelliseksi. Siksi nykyään yritän olla vertaamatta itseäni toisiin ja pyrin vain olemaan oma itseni.”

4. Mieti, miten voisit kehittää itseäsi.

”Eniten kateutta olen kokenut urheiluharrastuksessa. Aina tuntuu, että joku on minua voimakkaampi ja nopeampi. Kateudesta voi päästä eroon parhaiten niin, että tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Silloin on helpompaa kehittää itseään ja voi omaksua kadehtimiaan piirteitä toisilta. Pelkkä kateus ei johda mihinkään, mutta sen avulla voi löytää itsestään paljon voimavaroja toteuttaa itseään.”

”Pelkkä kateus ei johda mihinkään, mutta sen avulla voi löytää itsestään paljon voimavaroja toteuttaa itseään.”

5. Puhu siitä, harmittele ja unohda.

”Olen ollut kateellinen ihmisille monista asioista – usein turhaan. Tämän tajuaminen on auttanut ymmärtämään, ettei kateus ruoki elämässäni mitään erityistä. Sanon aina suoraan, jos olen kateellinen. Ei sillä kannata leukaperiä kiristää tai alkaa kapinoimaan. Paras tapa päästä siitä eroon on puhua siitä ääneen. Silloin kateus muuttuu ensin pikkuhiljaa vain pelkäksi harmitukseksi – ja lopulta se hälvenee kuin itsestään.”