Sanna Stellan on huomannut ähisevänsä puuhastellessa samalla tavalla kuin hänen äitinsä. Missä asiassa sinusta on tullut samanlainen kuin äitisi tai isäsi?

Minusta ei ainakaan tule samanlaista! Näinhän me usein vannomme, kunnes pikkuhiljaa huomaamme itsestämme yhä enemmän samoja piirteitä kuin äideissämme tai iseissämme. Tästä on tehty myös teatteriesitys Kaikki äitini, kaikki tyttäreni, jonka pääosissa ovat Miitta Sorvali, Pirjo Heikkilä ja Sanna Stellan. Näyttelijät ovat huomanneet myös itsessään samoja piirteitä kuin äideissään.

2897206
Näyttelijät imitoivat videolla äitejään. Video: Radio Aalto

Miitta Sorvali kertoi Radio Aallon haastattelussa, että hänen äitinsä pelkäsi aina kaikki mahdollisia teknisiä laitteita, kuten leivänpaahdinta ja radiota. Sittemmin Miitta Sorvali on huomannut, että on itse jopa avuttomampi kuin äitinsä.

”Olen tietokoneiden kanssa vauvatasolla.”

– Olen tietokoneiden kanssa vauvatasolla. Kerran aikuiset lapseni yrittävät opettaa minulle netin käyttöä. He sanoivat, että äiti ota se hiiri. Mä säikähdin niin hirveästi, että juoksin pois.

Sanna Stellan on huomannut, että hänen äidillään on erikoinen tapa ähistä ja ponnistella, kun tämä puuhastelee, pyyhkii esimeriksi tiskipöytää.

”Äiti tekee kaikesta hirveän numeron, demonstroi sitä omaa ahkeruuttaan.”

– Se on karmeaa. Äiti tekee kaikesta hirveän numeron, ikään kuin demonstroi sitä omaa ahkeruuttaan ja uutteruuttaan. Mutta minä teen ihan samaa.

Pirjo Heikkilän mukaan hänen äitinsä ei osaa sanoa normaalisti ei kiitos, jos tälle tarjotaan vaikkapa kahvia.

– Siihen voisi sanoa ihan vain ei kiitos, mutta alan hokea, että en mä, en mä, en mä. Ja siihen päälle pitää latoa vielä hirveät selitykset tyyliin, kato en mä, en mä, kun oon kato juonut jo niin paljon. Tämä tulee äitiltäni.

Kysyimme teiltä pari viikkoa sitten, miten te muistutatte omia äitejänne tai isiänne. Näin te vastasitte.

”Äitini katse sivaltaa kuin piiska.”

Erikoiset eleet ja äännähtelyt

”Äidilläni on katse, joka saa kenen tahansa veret seisahtumaan. Oikein sellainen tulikivenkatkuinen tuijotus, joka sivaltaa kuin piiska. Yleensä tähän yhdistetään sellainen kielen napsautus "tsihtsit" joka oikein korostaa sitä, jos on toiminut väärin. Itselläni tuo kuoleman katse on vielä hakusessa, mutta kielen napsuttelu on jo hallinnassa. Ärsyttää, kun teen sitä huomaamattani esimerkiksi kassajonossa, kun jono ei muka liiku tarpeeksi nopeasti.” Tuleva tuijottelija, 40

”Kun olen kotona omissa ajatuksissani, huokailen äitini tapaan hum-huh-hum. Olen myös yhtä hajamielinen kuin äitini: astun huoneeseen ja unohdan, minne olin menossa. Teininä huusin äidilleni aina HALOO, kun äiti oli omissa maailmoissaan. Nyt haluan itsekin pitkän työpäivän jälkeen vaipua tuohon rauhaisaan olotilaan, missä voin unohtaa, mitä olin tekemässä.” Väsy, 40

”Aivastus, yskä ja kasvot ovat yhä enemmän saman oloiset kuin äidilläni. Huokailen ja elehdin myös samalla tavalla.” Nainen, 42

”Muutun autonratissa huutavaksi rekkamieheksi.”

Rattiraivo, työmoraali ja järjestelmällisyys periytyneet isiltä

”Isä on tehnyt elämäntyönsä teollisuudessa, ja sinne minäkin hakeuduin. Olen huomannut, että työmoraalini ja sitoutuminen firmaan ovat samanlaisia kuin isällä. Ei ole olemassa käsitettä liikaa töitä, ja työporukka on kuin toinen perhe. Äiti inhosi sitä aina valtavasti. Toivon kovasti, ettei meillä käy puolison kanssa samoin.” Duunari, 34

”Muutun autonratissa huutavaksi rekkamieheksi.”

”Olen huomannut, että varsinkin autonratissa olen samanlainen kuin isäni. Kirosanoja lipsahtelee, ja kommentoin kärkkäästi muiden ajoa. Joskus on kaverinikin on pelästynyt, kun minä – muuten aina niin rauhallinen ihminen – muutun autonratissa kiroilevaksi ja huutavaksi rekkamieheksi.” Nainen, 20

”Isällä on aina kaikki tavarat järjestyksessä, kuten työkalut seinällä niille piirretyillä paikoilla. Ja niin on minullakin. Lusikatkin pitää olla laatikossa kaikki samoin päin, jokaiselle astialle on oma paikkansa ja kaapeissa tavarat ovat tarkalleen niin, että silmät ummessakin löydän sieltä tarvitsemani. Isänisä oli kuulemani mukaan samanlainen.” Pilkku-Iita, 51

Samat nalkutuslauseet ja räyhärituaalit

”Minusta on vanhemmiten tullut samanlainen stressaaja kuin äidistäni. Lisäksi minä myös näytän äidiltäni. Usein meiltä kysytäänkin, olemmeko sisaruksia, vaikka äitini on viisi- ja minä kolmekymppinen. Lisäksi lasten kanssa käytän samoja ärsyttäviä nalkutuslauseita kuin äitini ja minustakin kuoriutuu kunnon marttyyri silloin, kun kukaan muu ei muka tee kotona tee mitään paitsi minä. Huh. Tyttäreni alkaa myös kovasti muistuttaa eleiltään ja tavoiltaan yhä enemmän minua. Niin se pyörä pyörii.” Kevät2017, 31

”Olen maailman leppoisin ihminen, kun kaikki on ok. Mutta kun olen väsynyt tai kun hoidettavia asioita kertyy liikaa, minusta tulee isäni kopio. Räyhään ja melskaan jostain olemattomasta asiasta, kävelen edestakaisin ja kovasti muka touhuan jotain.”  Äitee -76, 41

Rohkeudella ja huumorilla pääsee Tinderissä pitkälle.

Olisiko aika lopettaa jankutus deittailun vaikeudesta? Tinderissä voi tietysti mokailla monin tavoin, mutta muutamalla niksillä on helppo loistaa deittiprofiiliviidakossa.

Tällaisia ovat Tinderin miehet – tunnistatko tyypit?

Kokosimme vinkit, joilla varmistat menestyksesi deittipalvelussa. Ei se nyt niin hankalaa ole!

1. Täydellinen profiilikuva? Anna ystävän valita!

Nettideittailussa kuvilla on äärimmäisen iso merkitys, joten valitse profiiliisi selkeät ja hyvät kuvat itsestäsi. Ole realistinen, eli muista olla kuvissa oma itsesi. Älä lisää kuvia, joissa on muitakin, aurinkolasit piilottavat naamasi tai joissa olet yläasteella. Vähäpukeiset kuvat kannattaa myös jättää pois, ellet etsi seksiseuraa, sillä moni kavahtaa alastonkuvia julkisessa profiilissa. Hyvässä profiilissa on myös useampi kuva. Omaa nassua on itse vaikea arvioida, joten ulkoista reippaasti kuvavalinnat parhaalle ystävällesi! Erään tutkimuksen mukaan kuvaa ei tosiaan kannata valita itse, sillä kaveri tekee sen paremmin.

Tästä vinkin täydelliseen profiilikuvaan!

2. Tee itse aloite

Aloitteen tekeminen ei ole vain miesten tehtävä, joten tee rohkeasti aloite. Myös vastakkainen osapuoli varmasti arvostaa aloitetta. Hyvä keskustelunavaus on myös peliliike: käytä luovuutta ja tee välitön vaikutus. Jos sinulla ei muuta sanottavaa kuin ”moi”, kannattaa vielä hioa lähestymisstrategia uusiksi. Parempi on kuitenkin sanoa edes jotain kuin jättää sanomatta.

 

A post shared by Tinderin Parhaat (@tinderinparhaat) on

3. Pyydä pian ulos

Pyydä matchisi nopeasti ulos. Tinderissä viestitellessä on riski, että keskustelu lopahtaa nopeasti ja mielenkiinto katoaa. Jos juttu ei kanna hyvin viestiboksissa, keskustelukumppani ei luultavasti jaksa vastailla pitkään. Jotkut eivät myöskään ole parhaimmillaan viestitellessään. Kun näet tyypin livenä, saat välittömästi paljon enemmän irti. Saat heti selville, onko teissä kahdessa potentiaalia vai kannattaako jatkaa selailua. Et ole kuitenkaan etsimässä kirjekaveria, joten treffeille siitä! Kannattaa miettiä kiinnostavampiakin vaihtoehtoja kuin perinteiset kahvit/kaljat.

Intiimi yöuinti + 5 muuta vinkkiä ihaniin kesätreffeihin

4. Panosta esittelyyn – olet kiinnostava!

Kirjoita itsestäsi kiinnostava esittely, jolla erottaudut joukosta. Parhaat esittelyt ovat lyhyitä, nokkelia ja herättävät uteliaisuutta. Älä tuomitse muita profiilissasi kirjoittamalla ”jos et ole 170 cm tai et urheile, voit swaipata vasemmalle”. Mieti myös, kannattaako kertoa, että pidät ruuasta, urheilusta tai matkustamisesta. Niin pitävät kaikki muutkin. Tarjoa jotain, mihin matchisi on helppo tarttua. 

5. Älä odota liikoja – pettymykset kuuluvat asiaan

Nettipalveluissa ihmiset etsivät seuraa erilaisin tarkoitusperin. Jos Tinder-juttusi kosahtaa, lannistumisen sijaan kannattaa jatkaa etsintää. Tinder-kokemukset voivat olla myös vähemmän upeita, joten suhtaudu deittailuun kevyellä mielellä. Rakkauden löytyminen on lopulta tuurista kiinni – ja yrittämisestä!

Uskoton voi olla muullakin tavoin kuin hyppäämällä toisen ihmisen kanssa sänkyyn.

Uskottomuus on kova paikka kahden ihmisen rakkaudelle. Mutta seksisuhde toisen ihmisen kanssa ei ole todellakaan ainoa asia, joka voi satuttaa ja pahimmillaan tuhota suhteen.

Lue myös: 4 asiaa, jotka ovat yhtä pahoja kuin pettäminen – tai jopa pahempia

Myös henkinen pettäminen, eli voimakkaan tunnesiteen solmiminen toiseen ihmiseen, voi olla voimakas isku rakkauteen. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä pitää henkistä pettämistä pahempana kuin fyysistä hairahdusta. Tutkimuksen mukaan henkinen pettäminen on kova paikka erityisesti naisille.

Henkinen pettäminen on kova paikka erityisesti naisille.

Myös näyttelijä Seela Sella on kertonut pitävänsä henkistä pettämistä pahempana asiana parisuhteelle kuin fyysistä seksisuhdetta.

– Jos petät henkisesti, kaikkoat omasta parista ja haet semmoista henkistä yhteyttä. Fyysinen seksisuhde on ehdottomasti lievempi, ja siihen voi ajautua. Mutta jos kahden ihmisen välillä on kaikin puolin hyvä yhteys, niin ei siihen kukaan oikeasti tule väliin, hän on kertonut.

Mutta mitä henkinen pettäminen oikeastaan edes on?

Fyysinen pettäminen on usein helppo määritellä. Siihen liittyy yleensä kehollista toimintaa, eli esimerkiksi seksiä tai suutelua.

Vaikka henkiseen pettämiseen ajautunut ei olisi fyysisesti pettänyt kumppaniaan, hän saattaa haaveilla siitä aktiivisesti.

Henkinen pettäminen on mutkikkaampi juttu. Pääpiirteiltään sitä voisi kuvailla voimakkaaksi ihastumiseksi. Vaikka henkiseen pettämiseen ajautunut ei olisi fyysisesti pettänyt kumppaniaan, hän saattaa haaveilla siitä aktiivisesti. Lisäksi mukana voi olla voimakkaita kiintymyksen tunteita.

Epäiletkö, että olet menossa tunnetasolla liian pitkälle jonkun toisen kanssa?

Listasimme merkit, joista tunnistat henkisen pettämisen:

1. Sinun on huomattavasti helpompi avautua hänelle kuin kumppanillesi. Parisuhteessa saa olla salaisuuksia, eikä kaikesta tarvitse avautua kumppanille, huomautetaan Bussiness Insiderissa. Jos kuitenkin huomaat jatkuvasti kääntyväsi toisen ihmisen puoleen ajatustesi kanssa, jokin saattaa olla vinossa.

Ihastunut ihminen haluaa, että toinen näkee hänet aina parhaassa valossa.

2. Laittaudut häntä varten. Ihastunut ihminen haluaa, että toinen näkee hänet aina parhaassa valossa, todetaan WebMD-sivustolla.

3. Yrität kaikkesi, jotta voitte viettää yhteistä aikaa kaksistaan. Pienikin hetki riittää.

4. Pelkäät hänen seurassaan, että kumppanisi näkee teidät. Et myöskään halua keskustella kolmannesta osapuolesta kumppanisi kanssa. Bussiness Insiderin haastatteleman perheterapeutin mukaan tämä johtuu siitä, että tunnet vähintään tiedostamattomalla tasolla syyllisyyttä tekemisistäsi.

5. Kun olet hänen kanssaan kahdestaan, käyttäydyt eri tavoin kuin kumppanisi ollessa mukana. WebMD-sivuston mukaan yksi merkki henkisestä pettämisestä saattaa olla se, että syleilet kolmatta osapuolta poikkeuksellisen pitkään silloin, kun kumppanisi ei ole lähettyvillä.

6. Et ole kumppanillesi rehellinen, kuinka paljon olette kolmannen osapuolen kanssa yhteyksissä. Yrität pimittää häneltä viestejä ja puheluita. Saatat jopa valehdella siitä, milloin olette näkemässä.

Haluaisit olla hänen kanssaan, kun olet kumppanisi kanssa.

7. Nautit hänen seurastaan enemmän kuin kumppanisi seurasta. Haluaisit olla hänen kanssaan, kun olet kumppanisi kanssa. Yksi merkki henkisestä pettämisestä saattaa olla myös se, että haluat kertoa hänelle isot elämäsi uutiset ensimmäisenä, kertoo Cosmopolitan.

8. Olet seksuaalisesti kiinnostunut hänestä. Jos samaan aikaan tunnet henkistä yhteenkuuluvuutta hänen kanssaan, tilanne on edennyt jo hyvin pitkälle.

9. Mietit, petätkö kumppaniasi. Jos joudut jatkuvasti miettimään sinun ja kolmannen osapuolen suhteen laatua, homma ei mitä luultavimmin ole viattomalla tasolla, huomauttaa WebMD.

Muista: Toiseen ihmiseen rakastuminen ei ole automaattisesti väärin

Joskus rakkaus yksinkertaisesti loppuu. Jos niin käy, asiasta tulisi kuitenkin ehdottomasti olla rehellinen toiselle ihmiselle.

Parhaimmillaan uskottomuus voi olla parisuhteelle jopa hedelmällinen kriisi.

Parhaimmillaan uskottomuus voi olla parisuhteelle jopa hedelmällinen kriisi. Joskus suhde saattaa katua henkiseen pettämiseen, mutta asiasta on mahdollista päästä myös yli – ihan niin kuin fyysisestäkin uskottomuudesta. 

Lue myös: Asiantuntija: ”Uskottomuus voi olla hedelmällinen parisuhdekriisi”

Tulevaisuudestahan ei koskaan tiedä, pohtivat avioehdon tehneet. 

Suomessa solmitaan vuosittain noin 24 000 avioliittoa ja noin 8 000 avioehtoa. Silti avioehto voi olla jollekulle tabu – tai voi olla, ettei avioehdon tekeminen edes tule mieleen. 

– Avioehtoa voi ajatella niinkin päin, että sopimus on osoitus keskinäisestä luottamuksesta ja osoittaa halua mennä naimisiin juuri oman puolison kanssa, ei hänen omaisuutensa, juristi Anni Liukka sanoo.

Liukan mielestä kaikkien kannattaisi harkita avioehdon tekemistä.

– Monesti koetaan, että avioehto on vain rikkaiden asia, mutta myös tavallisten ihmisten kannattaa tehdä se. 

Liukka kertoo esimerkin, jossa kummallakaan puolisolla ei ole juurikaan omaisuutta, mutta toinen perii vanhemmiltaan asunnon. Jos ero tulee eikä avioehtoa ole tehty, asunnon voi joutua myymään, jotta saa tasingon maksettua. Jos taas asunto on suojattu avioehdolla, siitä voi saada katon pään päälle, kun muuttaa pois yhteisestä kodista.

Toisaalta avioehdon takia voi jäädä erossa tiukkaankin taloudelliseen tilanteeseen, jos on esimerkiksi ollut pitkään kotona lasten kanssa toisen vanhemman tehdessä uraa ja elättäessä perhettä.

Lue kolmen suomalaisnaisen kertomukset siitä, miksi he halusivat avioehdon ja tarkista avioehtofaktat jutun lopusta.

Rakkaus ja raha erikseen

”Mielestäni avioliiton tarkoitus on saada elämänkumppaniksi sielunkumppani, jonka kanssa on hyvä olla. Liitossa ollaan puhtaasta rakkaudesta, ja rakkaus ja raha tulee pitää erillään.

”Olisi naiivia luottaa kaikki omaisuus ihmiselle, jota ei todellisuudessa tunne.”

Olemme mieheni kanssa molemmat perheistä, joissa joko vanhemmat tai isovanhemmat ovat luoneet työllään hieman tavallista suuremman omaisuuden. Olemme myös hyvin urakeskeisiä. Siksi oli sanomattakin selvää, että teemme avioehdon.

Avioehdosta tuli kaiken poissulkeva. Halusimme huomioida sopimuksessa, että jos avioliitto päättyy, toisella ei ole oikeutta päästä toisen tienaamaan omaisuuteen tai suvun varoihin.

Olemme olleet naimisissa jo kymmenisen vuotta. Vaikka avioliittoa edeltävinä vuosina oppii tuntemaan seurustelukumppaniaan, niin todelliseen tuntemaan oppimiseen kuluu vuosia. Tulee ruuhkavuosia lasten syntymän myötä sekä nousu- ja laskukausia, ja voi tulla vakavia sairauksia tai työkyvyttömyyttä. Stressitilanteet ovat niin erilaisia kuin seurusteluajan onnen vuodet. Siksi olisi naiivia luottaa kaikki omaisuus ihmiselle, jota ei todellisuudessa tunne.”

Anni Puhakka, 36 

Erotilanteista ei koskaan tiedä

”Avioehto ei ole epäluottamuksen osoitus vaan varautumista tulevaisuuteen, josta ei ikinä tiedä. Molemmat mieheni ovat olleet sitä mieltä, että avioehto on hyvä juttu. Minä taas olen taustaltani taloustieteilijä ja luonteeltani rationaalinen ja looginen. Kun asiat on selkeästi sovittu, se helpottaa tilanteita.

Ex-mieheni oli juristi, joten meille ei kummallekaan ollut epäselvää, että avioehto tehdään. Mietimme yhdessä, mitä avioehtoon laitetaan. Kun ero tuli, ei tarvinnut lähteä tekemään mitään laskelmia. Oli tosi selvää, mikä on mun ja mikä sun. 

”On parempi, ettei tarvitse tunnekuohupäissään alkaa vänkäämään.”

Nykyinen avioehtomme koskee ainoastaan eroa, ei kuolemaa. Minulla on erikseen testamentti – taidan harrastaa näitä sopimuksia. 

Voi olla, että naimisiin mennessä kummallakaan ei ole omaisuutta ja ajatellaan, että avioehtoa ei tarvita. Voi kuitenkin tulla yllättäviä tilanteita, perintöjä ja lahjoja, joita ei ehkä halua jakaa exän kanssa. 

Kun avioehto on tehty, ei joudu erotessa luopumaan mistään omastaan. Erotilanteista ei koskaan tiedä, kuinka likaisia niistä tulee. On parempi, ettei tarvitse tunnekuohupäissään alkaa vänkäämään.”

Nina Pursiainen, 37

Avioehto oli yhteinen päätös

”Avioehto oli yhteinen päätös, ja teimme sen molempien turvaksi. Jos jotakin tapahtuu – vaikka toivottavasti ei tapahdu – on olemassa selkeä paperi, jonka mukaan mennään.

Avioehtomme on sellainen, että molempien mahdolliset perinnöt ja saadut lahjat pysyvät omina, samoin rekisteriin merkityt omaisuudet, kuten autoja harrastavan mieheni ajoneuvot. Koimme, että jos perinnön saa, se on henkilökohtainen. Asuntolainat ja sellaiset meillä on puoliksi. 

Voi tuntua tosi kolkolta ajatukselta, että kun mennään naimisiin, niin ollaan heti avioehtoa tekemässä. Mutta kaikki ovat suhtautuneet asiaan kannustavasti. Mielestäni avioehto on fiksua tehdä, sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.”

Anni Maunu, 31 

Kun solmitaan avioliitto, syntyy oikeus omaisuuteen. Avioeron tai kuoleman tullessa saa periaatteessa puolet omaisuuden yhteenlasketusta arvosta. Avioehdolla voi sulkea pois kaiken omaisuuden tai vain jotakin, kuten esimerkiksi perinnöt tai yrityksen omaisuuden.

Avioehtoa ei ole pakko tehdä ennen häitä. Riittää, että se tehdään ennen kuin ero laitetaan vireille.

Avioehdon voi tehdä eron, kuoleman tai molempien varalle. Voi esimerkiksi sopia, että toisen suvun mökki suojataan avioehdolla, mutta kuolemantapauksessa avioehtoa ei noudateta. Silloin leskeksi jäänyt pääsee mökkeilemään, mutta ex-puoliso ei. 

Jos on paljon omaisuutta tai puolisojen perhetaustat ovat hyvin erilaiset, avioehto on helpointa teettää lakimiehellä. Se maksaa noin 150–250 euroa. Avioehdon voi kuitenkin tehdä itsekin.

Pöytälaatikkoon tehty, rekisteröimätön avioehto ei ole pätevä. Avioehto pitää rekisteröidä maistraatissa, ja siihen tarvitaan kaksi todistajaa, jotka eivät ole kummankaan perheenjäseniä.

Joskus avioehtoa voidaan kohtuullistaa. Klassikkoesimerkki kohtuullistamisen tarpeesta on tilanne, jossa yksi puolisoista on keskittynyt vuosien ajan uraan ja rikastunut, ja toinen on ollut lasten kanssa kanssa kotona hyvin pienillä tuloilla. Kohtuullistamisesta voidaan sopia tai käräjöidä. 

Jos oma asema mietityttää, yksinkin voi ottaa yhteyttä lakimieheen ja kysyä, kannattaako avioehtoon suostua. Avioehdon tekemiseen tarvitaan molemmat puolisot.

Avioehdon sanamuodot voidaan valita parin toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi kirjoittaa, että parilla on tahto olla yhdessä, mutta avioehto tehdään, koska koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu. 

Maija

”Olisi naiivia luottaa ” – kolme naista kertoo painavat syynsä avioehdolle

Itse en tehny avioehtoa, ja eron tullessa exäni vei puolet perinnöstäni. Todellinen luonne tuli eroa tehdessä vasta ilmi,mies oli kateellinen perheeni omaisuudesta ja oli vieläväkivaltainenkin. Jätkä vei puolet perinnöstäni ja osti niillä rahoilla avomersun. Ja vielä kaiken tämän jälkeen etelänmatkalle lähdössä,pyysi isältäni matkalaukkua lainaan.
Lue kommentti

Ei ole tavatonta, että yllättäen herää outo tunne siitä, ettei pidäkään kumppanistaan tippaakaan.

Voi olla ikävä myöntää, mutta melko monelle on jossain vaiheessa elämää tullut tunne, ettei jostain syystä yhtäkkiä pidäkään kumppanistaan. Vaikka olisi tapaillut viikkoja – tai jopa kuukausia – mahtavan tyypin kanssa ja kaikki on sujunut ihanasti, voikin tulla yllättäen seinä vastaan: yhtenä päivänä ihmetteleekin, mitä oikein on nähnyt kumppanissaan. Ei tee mieli tavata, eikä toisesta löydä enää niitä viehättäviä puolia, joihin ihastui päätä pahkaa vain vähän aikaa sitten.

Ilmiötä voi kutsua hylkimisreaktioksi parisuhteessa. Tunne tulee useimmiten tutuiksi niille, jotka ovat seurustelleet vasta suhteellisen vähän aikaa. Kumppani on mitä todennäköisimmin kohtelias, hauska ja hyvää seuraa, mutta yllättäen ajatus hänestä onkin lähinnä vastenmielinen. Silloin on usein myös olo, että tekisi mieli erota välittömästi.

Kuinka tunteet voivat loikata syvästä ihastumisesta siihen, ettei tahdo olla lähelläkään kumppaniaan? Mistä se oikein johtuu? Parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Teija-Liisa Rannan mukaan kyse voi olla sitoutumiskammon kaltaisesta tilanteesta, jossa erilaiset pelot pääsevät valloilleen.

”Hylätyksi tulemisen pelko voi olla todella voimakas tunne, vaikka sitä ei itse tiedosta.”

– Silloin voi iskeä päälle sellaiset pelot, joita parisuhteessa jännittää ja joita ei edes tiedosta. Esimerkiksi hylätyksi tulemisen pelko voi olla todella voimakas tunne, vaikka sitä ei itse tiedosta millään lailla. Silloin tuntuu, että on helpompi lähteä suhteesta itse mieluummin kuin elää sen pelon kanssa, että toinen jättää.

Reaktio ei siis välttämättä johdu ollenkaan siitä, että ajatukset kumppanista muuttuisivat yhtäkkiä. Hylkimisreaktioon vaikuttavat usein oman menneisyyden kokemukset, kuten aiemmat huonot parisuhteet tai epävarmuus itsestä.

– Taustalla voivat olla oman itseen liittyvä arvottomuuden kokemus tai esimerkiksi epäselvyys omasta seksuaalisesta suuntautumisesta. Tuskin kyse on juuri koskaan siitä, että kumppani muuttuisi yhtäkkiä jotenkin vastenmieliseksi, Ranta sanoo.

”Taustalla voi olla oman itseen liittyvä arvottomuuden kokemus.”

Koska syytä voimakkaalle reaktiolle ei usein osaa selittää, voi olo tuntua todella ikävältä ja vaikealta. Suhteesta ei silloin kannata rynnätä pois päätä pahkaa. Ranta kehottaa pysähtymään ja miettimään omia tunteita sekä pohtimaan, mistä ne voisivat johtua.

– Paniikinomaiset tunteet ovat itselle usein hyvin hämmentäviä, varsinkin jos kaikki suhteessa on sujunut hyvin. Jos vastaavia tunteita syntyy useammin, on hyvä pysähtyä miettimään, mistä todella on kysymys. Asiaa voi pohtia kumppanin tai ammattilaisen kanssa. Tunteet siitä, mikä tuntuu turvalliselta ja tutulta, voivat kummuta hyvin kaukaakin – lapsuudesta asti. Välillä turvattomuuskin voi tuntua tutulta ja hyvältä, vaikka pidemmän päälle se ei tietenkään toimi suhteissa.