Kuva: Shutterstock

Ystävyys on kuin leirinuotio, jonka ääreen tullaan ensisijaisesti viihtymään. Syvyydestään huolimatta se on herkkä suhde. Kuuluuko ystävyyden siis olla kepeää ja kehuvaa totuuksien laukomisen sijaan?

Jaahas, taas se suuttui. Ystävä on pohdiskellut minulle ongelmiaan. Olen kertonut mielipiteeni ja antanut vielä muutaman napakan neuvonkin. Mutta ystävä näyttääkin kiitollisen sijasta happamalta, ja äsken vielä kivana kuplinut tunnelma väljähtyy kuin skumppa laseissamme.

Miten tässä nyt näin taas kävi? Olisi kai pitänyt osata olla hiljaa.

Toiset eivät riitaannu ystäviensä kanssa koskaan ja toiset taas... Noh, minulle suutahdellaan tämän tästä. Ajaudun usein väittelemään ja kinaamaan ystäväseurassa. Minusta väittely on hauskaa, mutta monia muita se tuntuu rasittavan.

Teenkö jotakin väärin? Voiko olla, ettei minulta odotetakaan mielipiteitä vaan pikemminkin paijausta ja tukea? Kuuluvatko ristiriidat edes ystävyyteen vai pitääkö kaikesta olla samaa mieltä?

Hallanarka suhde

Psykologi Tuija Matikka ymmärtää hyvin, jos ystävät eivät halua neuvoja tai väittelyitä.

– Ystävyys on kuin leirinuotio, jonka lämmössä on mukava viivähtää. Kumpikin tulee sen ääreen ensisijaisesti viihtymään. Ystävyys on hallanarka suhde. Jos ystävyyteen alkaa tulla ristiriitoja, nuotio sammuu.

Silti tekisi mieli väittää vastaan. Kun annan ystävilleni neuvoja, se on minun tapani välittää. Tuntuu epäreilulta, että sellaisista ihmisistä pidetään enemmän, jotka vain myötäilevät! Kun mietin kaveripiiriäni, huomaan, että eniten ystäviä on empaattisilla jees-jees-tyypeillä, jotka eivät koskaan tuputa mielipiteitään tai tuomitse – ainakaan niin, että sanoisivat sen ääneen.

– Ystävyyteen kuuluu välittömyys, jossa kumpikin hyväksyy toisensa sellaisena kuin on. Ystävyydessä pitää voida jakaa syvimmät tunnot turvallisesti.

Syvyydestään huolimatta ystävyys on helposti särkyvä suhde.

– Jos suhde on lämmin, pieni tilkka ei sitä sammuta, mutta saavillinen saa sen kyllä hiipumaan.

Syvyyden ja haurauden ristiriita tekee Matikan mielestä ystävyydestä juuri erityislaatuisen ihmissuhteen. Kumppanilta – tai jopa työtoverilta – voi vaatia asioita, mutta ystävältä ei.

– Ystävyys on sillä tavalla kepeää, että ystävältä odotetaan ohjeiden tai totuuksien laukomisen sijasta tukea ja sparrausta. Mutta sekään ei ole hyvä, jos toisesta alkaa tuntua, että täytyy varoa sanojaan. Sekin tuo suhteeseen hallaa.

Parisuhde ja työtoveruus voivat sisältää enemmän ristiriitoja kuin ystävyys. Matikka antaa esimerkin: jos kumppani notkuu illat netissä eikä huomioi, huomiota on oikeus vaatia. Mutta jos ystävälle esittää saman vaatimuksen, ystävyys muuttuu helposti taakaksi.

– Puolisolta voi vaatia asioita vaikka kaulimen kanssa, koska parisuhteen luonteeseen kuuluu, että siinä sitoutetaan ja rengastetaan. Mutta ystävyys on kuin lintu, jota ei voi pitää kädessä. Ystävyyttä ei saa pakottaa, vaan sen pitää perustua haluun ja tunteeseen siitä, että kumpikin saa siitä jotakin itselleen.

Ystävyyttä yli puoluerajojen

Annika Saarikko (vasemmalla) ja Aino-Kaisa Pekonen (oikealla) ovat ystäviä yli puoluerajojen.

Vaadin vielä toisen mielipiteen! Uskon näet, että ystävälle suuttuminen voi olla myös osoitus luottamuksesta. Tämä ystävyys on niin vahvaa, että se kestää myös erimielisyydet.

Kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Annika Saarikko (kesk) ovat hyviä ystäviä, vaikka Aino-Kaisa on hämäläinen vassari ja Annika varsinaissuomalainen kepulainen. Heidän suhteessaan on pakko olla ristiriitoja ja erimielisyyttä, joten kysytään heiltä.

– Aino-Kaisalla on välillä sairaan ärsyttäviä mielipiteitä, mutta turha minun on niistä alkaa vängätä, koska tiedän, etten voi kääntää hänen päätään, Annika Saarikko myöntää.

Aino-Kaisa voisi sanoa samaa Annikasta ja monista hänen näkökannoistaan.

– Siksi meillä onkin sellainen sanaton sopimus, että tiettyjä asioita ei oteta edes esille vaan puhumme mieluummin jostain muusta. Mutta ei minusta ystävien tarvitsekaan olla samaa mieltä. Ystävyyteen kuuluu, että toisen hyväksyy sellaisena kuin hän on, mielipiteineen päivineen, Aino-Kaisa miettii.

Kumpikin vakuuttaa, että hyvä ystävyys kestää myös ristiriidat.

– Ja olen kyllä sitä mieltä, että oikea ystävä sanoo suoraan ja rehellisesti – ainakin silloin, kun häneltä neuvoa kysytään, Aino-Kaisa lisää.

Viimeksi Aino-Kaisa muistaa kysyneensä Annikalta neuvoa miettiessään, asettuisiko ehdolle puolueensa varapuheenjohtajaksi. Annika on oman puolueensa varapuheenjohtaja.

– Silloin Annikalta viimeksi tuli napakoita neuvoja, ja hän kannusti minua kovasti asettumaan ehdolle. Eri puolueista on tavallaan hyötyäkin ystävyydessä. Nyt välillämme ei ole kilpailua. Jos olisimme kilpailleet samasta paikasta, asetelma olisi ollut heti eri, Aino-Kaisa kertoo.

– Kerroin A-K:lle suoraan tehtävän hyvistä ja huonoista puolista ja kehotin hommaamaan jonkin täräkän mekon, jossa hänestä tuntuu hyvältä ja itsevarmalta, Annika muistelee.

Neuvomisessakin täytyy kuitenkin muistaa hienotunteisuus ja ymmärtää pitää suunsa myös kiinni. Viimeksi Annika tajusi sen silloin, kun Vasemmistoliitto lähti keväällä yllättäen hallituksesta.

– Minusta homman olisi voinut hoitaa tyylikkäämminkin, mutta en minä siitä alkanut Aino-Kaisalle kuittailla, koska tiesin sen olevan vaikea paikka hänelle muutenkin.

Tosi ystävyyttä?

Aikuisiällä ystävyys päättyy harvoin riitaan, useimmiten ystävät vain kasvavat erilleen. Opiskelukaverin kanssa ystävyys on  perustunut biletykseen, mutta kun toinen alkaa lisääntyä, toinen joutuu etsimään uudet baarikaverit. Hiekkalaatikolla on jaksanut jutella muiden äitien kanssa, mutta kun lapset kasvavat eikä kurahaalareista riitä enää juttua, uusia puheenaiheita mammakavereiden kanssa voi olla vaikea löytää.

Kaikille on varmaan myös käynyt joskus niin, että on huomannut olevansa aktiivisempi osapuoli suhteessa. Toinen ei vain enää ota yhteyttä oma-aloitteisesti, ja tapaamisten sopiminen on yhtäkkiä kamalan vaikeaa.

– Toki toinen voi tulla yhteiselle leirinuotiolle vielä velvollisuudestakin, mutta silloin se ei ole enää aitoa ystävyyttä, Tuija Matikka sanoo.

Silloin kun elämäntilanne ajaa ystävät erilleen, ei psykologin mielestä alun perinkään ole ollut kyse ehkä ystävyydestä, vaan pikemminkin ystävällisestä toveruudesta tai kumppanuudesta, eräänlaisesta aseveljeydestä. On ollut jokin yhdistävä tekijä kuten työ tai samanlainen elämäntilanne.

– Väitän, että on paljon ihmisiä, jotka eivät koko elämänsä aika koe todellista ystävyyttä vaan pikemminkin vain toveruutta tai vertaistukea. Niihinkin voi kyllä sisältyä ystävyyden hetkiä.

No mutta mistä tunnet sä sitten aidon ystävän?

– Ystävyys perustuu syvään kohtaamiseen. Kun niin syvä side on joskus syntynyt, ei haittaa vaikka ystävyydessä olisi taukoja. Kun nuotio jäähtyy, kumpikin poistuu tahoilleen, mutta kun sen ääreen taas vuosien päästä palataan, yhteys löytyy heti uudestaan ja juttu jatkuu siitä, mihin se aikoinaan jäi.

Lue myös:

Ystäväni on tekemässä virheen – pitääkö puuttua vai paijata?

Nyt tulevat miesromanssit eli momanssit

Tunnetko introvertin? Pidä hänestä kiinni

Seksuaaliterapeutin mukaan suudelma kyllä kertoo jotakin ihmisestä, mutta sitä pitää osata tulkita oikein.

Mitä saat selville, jos suutelet jotakuta tuntematonta silmät kiinni? Tietenkin sen, onko hän hyvä pussailija. Hänen tuoksunsa. Sen, onko suudeltavalla viikset tai parta.

Ja rutkasti muuta.

– Suudelmassa saadaan paljon informaatiota siitä, millainen suudeltava tyyppi on, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti, logoterapeutti Elina Tanskanen.

Evoluutiobiologit puhuvat sen puolesta, että parinvalintaan liittyy paljon tiedostamatonta. Vaikka ihmiset eivät yleensä erityisemmin haise, tuoksu, feromonit, geneettiset tekijät, hormonit, terveydentila, kaikki ne välittyvät, vaikkei sitä itse huomaa, Elina kertaa.

Mieti ennen kuin tuomitset

Elinan mukaan erityisen tärkeää on se, miten tulkitsee suudelmasta välittynyttä informaatiota.

– Suudelma ja sen sanaton viestintä kertoo paljon myös ihmisen mielentilasta, vaikka kyseessä olisi lyhytkin hetki. Jos on tosi jännittynyt tai tilanne on latautunut, se voi välittyä suudelmasta, Elina sanoo.

– Silloin ei välttämättä pysty antamaan parasta mahdollista suudelmaa. Jos ensisuudelma ei vie heti jalkoja alta, ihmistä ei kannata täysin tuomita.

”Jos ensisuudelma ei vie heti jalkoja alta, ihmistä ei kannata täysin tuomita.”

Suutelemisen taitoa voi kehittää, ja yhtä lailla se saattaa olla ruosteessa, jos ei ole pitkään aikaan suudellut ketään ja jännittää tilannetta.

– Tietenkin jos suudelman jälkeen tulee kokonaisvaltainen fiilis, ettei missään nimessä, kyllä sitäkin kannattaa kuunnella.

Kannattaako deittikumppaneita siis alkaa pussailla, jotta pääsisi nopeammin selville siitä, voisiko tästä tulla mitään?

Elinan mukaan toisten mielestä suuteleminen on erittäin intiimiä ja toiset taas tekevät sitä mielellään.

– Sen kautta voi saada informaatiota, mutta itseään tai deittikumppaniaan ei saa painostaa edes pussailuun.

Kriteerit mietintään

Normaalisti suudelmassa ovat käytössä kaikki aistit: näet, kosketat, haistat, maistat, kenties kuuletkin toisen ihmisen.

Huomenna Nelosella alkaa uusi Kiss Bang Love -ohjelma, jossa kaksi tuntematonta jättää deittailun alkukiemurat väliin ja ”antautuu kaikkien aistien – paitsi näköaistin – varaan”. He suutelevat toisiaan silmät sidottuna.

Liian tiukat ulkonäkökriteerit saattavat estää löytämästä kumppania.

– Kun blokataan yksi aisti, tilanteeseen joutuu suhtautumaan vähän avoimemmin ja miettimään, mitä mieltä on toisesta ihmisestä, Elina Tanskanen toteaa.

– On hyvä olla tietoinen mieltymyksistään, se vähän helpottaa kumppanin valintaprosessia, mutta jos mieltymykset ovat liian rajoittavia, niitä voi olla hyvä miettiä uudelleen.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Ole kiva. Voiko se olla niin yksinkertaista?

Apua, tuolla on tuo tyyppi! Jos nyt katson poispäin, ehkä hän ei huomaa, eikä minun tarvitse tervehtiä... 

Käykö sinullekin välillä aina näin?

Aika moni tuntee kärsivänsä jonkinasteisesta sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta. Juhliin, joissa on paljon uusia ihmisiä, voi olla jännittävää mennä. Ajatus kevyen läpändeeroksen heittämisestä puolituttujen kanssa voi saada tuskanhien kihoamaan pintaan. Myös syöminen tai puhuminen ryhmässä ovat tyypillisiä tilanteita, jotka saavat monen olon vähintäänkin epämukavaksi.

Ja joskus pelkkä puolitutun näkeminen kauppareissulla saattaa aiheuttaa tunteen, ettei huvittaisi edes tervehtiä.

Pahimmillaan sosiaalisten tilanteiden pelossa on kyse psyykkisestä häiriöstä, joka rajoittaa elämää, mutta jos tilanteesi ei ole ihan niin paha, sosiaalisten tilanteiden jännittävyyttä voi yrittää lieventää melko yksinkertaisella kikalla.

Nimittäin ystävällisyydellä.

Kolme kivaa asiaa

Motivation and Emotion -julkaisu kertoo kokeesta, jossa Brittiläisen Kolumbian yliopiston psykologit kokosivat sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta kärsivistä opiskelijoista testiryhmän.

He jakoivat opiskelijat kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen ryhmä sai tehtäväkseen tehdä kolme kivaa asiaa lähimmäisilleen päivässä.

Harjoitusta piti jatkaa neljän viikon ajan, ja viikossa oli oltava vähintään kaksi päivää, jolloin opiskelijat yrittivät tietoisesti olla ystävällisiä muille. Kivoiksi teoiksi riittivät melko yksinkertaiset asiat: kämppiksen tiskien peseminen, naapurin nurmikon leikkaaminen tai vanhojen vaatteiden vieminen hyväntekeväisyyteen.

Kivoiksi teoiksi riittivät yksinkertaiset asiat: kämppiksen tiskien peseminen tai naapurin nurmikon leikkaaminen.

Toinen ryhmä sai tehtäväkseen altistaa itsensä sosiaalisille tilanteille tuntemattomien tai puolituttujen kanssa seuraavien neljän viikon ajan. Heidän täytyi vaikkapa tervehtiä bussikuskia, jutella kaupan kassalle tai kutsua satunnainen tuttava lounaalle. Ennen kohtaamisia koehenkilöt saivat tehdä hengitysharjoituksia, jotta tilanteet olisivat olleet heille helpompia.

Kolmas ryhmä pääsi helpolla: heidän piti vain pitää päiväkirjaa sosiaalisista tilanteistaan seuraavien viikkojen ajan.

Nättejä sanoja

Neljän viikon jälkeen sosiaalisten ahdistus oli vähentynyt eniten ensimmäisen testiryhmän jäsenillä, jotka olivat ystävällisiä kanssaihmisilleen. Sen lisäksi että sosiaaliset tilanteet ahdistivat heitä vähemmän, he myös pelkäsivät vähemmän tulevansa kohtaamistilanteissa torjutuiksi tai ajautuvansa konflikteihin.

– Ystävällisyys paitsi vahvisti jo olemassaolevia suhteita, mutta myös laajensi testiryhmäläisten sosiaalista verkostoa, kokeen toteuttaneet psykologit Lynn Alden ja Jennifer Trew kirjoittavat.

Ja mikä parasta: testiryhmäläisten ei ollut pitänyt ryhtyä massiivisiksi hyväntekijöiksi, vaan kivoiksi teoiksi olivat riittäneet oven aukaiseminen naapurin mummolle tai muutama nätti sana tuttavalle.

– Aloittaa voi vaikka ihan vain sanasta 'kiitos', psykologit ohjeistavat.

Lasten saamisesta keskusteleminenkin voi tuntua kipeältä, jos haaveet uhkaavat jäädä toteutumatta.

Lasten saaminen ja toisaalta niiden puuttuminen puhuttavat ihmisiä. Helsingin Sanomissa muistutettiin viime viikolla, että jos haluaa varmasti kaksi lasta, naisen pitäisi yrittää tulla raskaaksi viimeistään 31-vuotiaana.

Sen jälkeen moni huomautti, että eihän se ihan niin yksinkertaista ole.

Neuvojat tarkoittavat varmasti hyvää, mutta ärsyttäähän se. Aiheesta keskusteleminen voi tehdä kipeää, jos toiveet uhkaavat syystä tai toisesta jäädä täyttymättä – sopivaa kumppania ei etsimisestä huolimatta löydy tai puoliso arpoo vielä, haluaako edes jälkikasvua. Lastentekoon kehottaminen ja biologisesta kellosta muistuttelu eivät nekään riemastuta, kun ei ole varma, haluaako elämäänsä lapsia.

Kerro meille, miksi sinä olet joutunut lykkäämään lapsihaaveitasi. Teemme aiheesta juttua, johon keräämme kokemuksia. Voit kertoa tarinasi alla olevalla lomakkeella.

Mistä syistä olet lykännyt lasten saamista? Voit valita enintään kolme sopivinta vaihtoehtoa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Whatsapp-niksi helpottaa tuntemattoman numeron selvittämistä.

Whatsapp on pikaviestipalvelu, jonka lähes kaikki suomalaiset tuntevat. Kaikkein aktiivisimmin viestiä käyttävät teinit. Ei siis ole ihme, että parhaimmat käyttövinkit tulevat heiltä.

Oululainen Minna, 16, kertoo uudesta kikasta, jonka harva tietää.

– Kun joku on soittanut tuntemattomasta kännykkänumerosta, voi sen numeron tallentaa puhelimeen ja mennä sen jälkeen Whatsappiin katsomaan, kuka soittaja on. Silloin ei tarvitse maksaa kalliiden numeropalveluiden maksuja.

Kaikki suomalaiset eivät tietenkään ole ladanneet Whatsappia puhelimeensa, joten sataprosenttisen varma niksi tämä ei ole. Suomessa 16–24-vuotiaat ovat kuitenkin ahkerampia whatsappaajia. Heistä jopa 95 prosenttia käyttää jotain pikaviestipalveluja, Tilastokeskus kertoo.

Numeropalveluista saa toki nopeasti tietoon tuntemattoman numeron soittajan nimen ja mahdollisesti osoitteenkin. Mutta ne ovat äärimmäisen hinnakkaita: kalleimmat tekstiviestihaut maksavat jopa lähemmäs viisi euroa.

Suosittelemme! Näin luet Whatsapp-viestit lähettäjän tietämättä

Ja Whatsappin avulla tuntemattomasta soittajasta voi saada irti osoitetta merkittävämpiä tietoja, Minna sanoo. Silloin ei heti tarvitse mennä nettiin etsimään esimerkiksi soittajan kuvaa.

– Näet soittajan kuvan, jos hän on ladannut sellaisen Whatsappiin. Se saattaa olla hyödyllistä, jos kyse on todella tärkeästä tyypistä. Lisäksi jotkut ovat saattaneet kirjoittaa tila-kenttään jotain jännää itsestään, sanoo Minna.

Kuvakikka toimii parhaiten, jos kyseessä on tuttu henkilö tai ihminen, jonka aikoo nähdä lähiaikoina. Whatsapp ei välttämättä myöskään paljasta käyttäjän koko nimeä, sillä jotkut ovat kirjautuneet Whatsapp-käyttäjiksi lempinimellä. Tuntematon kännykkänumero voi olla myös jonkin yrityksen.

Jaahas, tuntemattomalla tyypillä on ilmeisesti komea koira. Mutta mitäänsanomaton vakiolause ”Hey there! I am using Whatsapp” ei hirveästi kerro tästä koiratyypistä. Kuvakaappaus
Jaahas, tuntemattomalla tyypillä on ilmeisesti komea koira. Mutta mitäänsanomaton vakiolause ”Hey there! I am using Whatsapp” ei hirveästi kerro tästä koiratyypistä. Kuvakaappaus

Deittivinkki!

Jos haluat selvittää etukäteen kaiken mahdollisen uudesta treffikumppanistasi, luo hänen numerostaan siis uusi yhteystieto puhelimessasi ja katso sen jälkeen, mitä Whatsapp paljastaa, ellei henkilö ole estänyt tuntemattomilta kontakteilta pääsyä tietoihinsa.

Varo kuitenkin, ettet vahingossa lähetä tuntemattomalle henkilölle viestiä tai soita Whatsapp-puhelua, kun painat nimen kohdalta nähdäksesi lisää tietoa – jos haluat pitää stalkkauksesi salassa.

teinien hömpötyksiä

Helpompaa on kun lataa fonecta caller sovelluksen puhelimeen. Ei tarvi klikkailla mitään ja näet kuka soittaa ja löydät helposti numerotkin. Siihen mitään vatsapissaa tarvi.

Seppo Granlundström

Ei toimi sellaisen numeron kohdalla jonka haltija on Whatsappissa määrittänyt tietonsa vain omille kontakteille näkyviksi.