Ruokakaupan kärryillä voi tehdä kaikenlaista kiusaa.

Siistit kärryrivit, hiljaiset käytävät ja täydellinen jonotuskulttuuri. Jos koskaan on vieraillut Japanissa, tietää hyvin, mitä on sujuva kaupassa asiointi.

Suomessa sen sijaan ruokakauppojen jonot aaltoilevat kuin mustekalanlonkerot ja orpokärryjä on jätetty sinne tänne. Viime päivinä otsikoihin on noussut jopa kassaraivo, joka sai alkunsa liukuhihnan kapulasta. Kenen se kuuluu laittaa paikalleen?

Kauppaärsytyksen voi omalta osaltaan maksimoida menemällä kauppaan kiireessä, väsyneenä työpäivän jälkeen ja parhaimmillaan vielä nälkäisenä ja ilman kauppalistaa. Uskaliaimmat ottavat mukaan joukon lapsia tai muita edesvastuuttomassa tilassa olevia, joiden perään joutuu katsomaan samalla, kun koettaa löytää hyllystä juuri sitä oikeaa ketsuppimerkkiä.

Silloin saa törmätä esimerkiksi näihin ärsyttäviin tyyppeihin:

1. Kärrykaaharit

”Vihaan aidosti kauppareissuja, eikä mikään ärsytä enempää kaupassa kuin se, että ostoskärryillä ajetaan päin toisia asiakkaita. Jos motoriikka ja havainnointikyvyt eivät riitä sen kärryn käsittelyyn, kannattaa ottaa vaikka perässä vedettävä kori.
Ja ’oho’ ei muuten ole sama kuin anteeksi. Aina ei välttämättä kuule edes sitä ohoa.” Miia, 24

2. Villit juoksentelijat

”Miksi lapsia ei ohjeisteta eikä heille opeteta ruokakauppakäyttäytymistä? Usein lasten annetaan käyttää koko kauppaa leikkipaikkanaan ja juosta villinä pitkin käytäviä, eikä se ole heidän vikansa – vaan vanhempien, jotka eivät puutu asioihin. Mihin tämä maailma vielä meneekään, kun uusi sukupolvi alkaa omatoimisesti asioida ruokakaupassa eikä kukaan ole heitä komentanut?” Valma, 33

”Mihin tämä maailma vielä meneekään, kun uusi sukupolvi alkaa omatoimisesti asioida ruokakaupassa?”

3. Niskaan hengittäjät

”Pahimpia ovat ne kassajonon tyypit, jotka seisovat jonossa takanasi koko ajan aivan kosketusetäisyydellä. Hengityksen tuntee niskassa. Vähän yksityisyyttä, kiitos.” Anita, 42

4. Tahmatassut

”Pahassa flunssassa kauppaan tulevat aikuiset ja varsinkin lapset, jota ei valvota, ärsyttävät. Räkäiset tahmatassut koskettelevat värikkäitä hedelmiä ja muita herkkuja. Kerran olisin halunnut ostaa just sen suklaalevyn, johon pieni asiakas kävi pyyhkäisemässä eritteensä kädestään. Olipa hyvä syy jättää karkit kauppaan.” Taru, 39

5. Vaa’an unohtajat

”Miksi ihmiset eivät punnitse hedelmiään? Silloin ottaa kovasti päähän, kun myyjä joutuu juoksemaan toiselle puolelle hypermarkettia tekemään punnituksen ja kassajono pysähtyy täysin. Vaikka merkinnät ovat joskus epäselvät sen suhteen, mitkä vihannekset myydään kappaleittain ja mitkä pitää punnita, voisi niistä kysellä etukäteen hedelmä- ja vihannesosastolla.” Pirkko, 51

6. Pussijemmarit

”Jotkut asiakkaat kuvittelevat säästävänsä muovipusseissa ja sitten he ottavat kassan luota niitä pieniä pusseja, jotka on tarkoitettu pakasteille. Ärsyttävimmät ottavat pusseja joskus montakin kappaletta, jolloin niitä oikeasti tarvitsevat jäävät ilman ja kaupalle tulee turhia kuluja. Kuljettakaa mukana omia kasseja tai ostakaa reilusti muovipussi!” Sanna, 27

7. Viime hetken toimijat

”Eniten ärsyttää se, kun ensin ihmiset lappaavat kaikki ostoksensa hihnalle ja sen jälkeen he lähtevät hakemaan unohtuneita tavaroita. Jono seisoo ja muiden asiakkaiden pinna palaa, puhumattakaan kassan työntekijästä.” Sirpa, 31

”Ensin ihmiset lappaavat kaikki ostoksensa hihnalle ja sen jälkeen he lähtevät hakemaan unohtuneita tavaroita.”

8. Laiskurit

”Kukaan ei piittaa kauppojen ostoskärryistä. Ihmiset eivät selvästikään jaksa kävellä 50 metriä ja viedä niitä takaisin, vaan he jättävät ostoskärryt keskelle käytävää tai parkkipaikkaa. Ja yleensä niitä orpokärryjä löytyy vääristä paikoista aina ruuhka-aikana.” Anne, 30

9. Kassakyttääjät

”Pitkissä jonoissa aina on joku kyttäämässä, josko joku suljettu kassa vapautuisikin. Sen jälkeen nämä raivostuttavat tyypit syöksyvät sinne kuin hullut. Tässä voisi kohteliaasti noudattaa sitä, että päästää pidempään jonottaneet ensin edelle.” Riina, 35

10. Luopujat

”Miksi ihmiset eivät jaksa palauttaa ruokia oikeisiin paikkoihin? Täydellistä tuhlausta on se, kun he luopuvat ja jättävät vaikkapa tuoretuotteita kassan viereen lämpimään. Eihän tunnin seissyttä kalapakettia voi enää viedä muiden ostettavaksi.” Katri, 28

11. Mussuttajat

”Karkkia, pullaa ja roiskeläppäpizzaa. Jotkut vetelevät ruokia kaupassa jo ennen kuin he pääsevät kassalle. Yksi ystäväni avaa usein jopa limsapullon kaupassa ennen kuin on maksanut sen. Hän tekee tämän tietenkin vain, koska hän tietää minun vihaavan sitä. Häpeän joka kerta silmät päästäni. Ensin maksetaan ja sitten vasta nautitaan – pitäisi tämän säännön olla kaikkien tiedossa.” Elsa, 21

12. Urakkalottoajat

”Minua pännii urakkatotoajat! Salakavalasti ne seisovat kaupan jonossa yhden tai kahden ostoksen kanssa, jolloin sitä ajattelee, että pian on onneksi oma vuoro. Mutta näillä superlottoajilla on aina sata kuponkia vetämässä ja arpoja tarkistettavana, joten jonossa saa odottaa ikuisuuden, että pelihommat on hoidettu.” Julia, 47

”Superlottoajilla on aina sata kuponkia vetämässä ja arpoja tarkistettavana.”

13. Turhasta tuhisijat

”Tiedän: saatan ostaa välillä paljon ruokaa, mutta sen ei pitäisi olla kenenkään ongelma. Osaan käyttäytyä kaupassa, mutta kaikki eivät: viimeksi kaupassa käydessäni joku setä tuhisi takanani kamalan paljon. Häntä ärsytti ilmeisesti se, kun olin laittanut täpötäyden korini siihen korikasan päällimmäiseksi, josta purin tavarat hihnalle. Kuitenkin olin häntä ennen, niin ei hän omaansa siihen olisi voinut laittaa kuitenkaan, ennen kuin sain oman korini tyhjäksi. Niskaan tuhissut mies teki selväksi, että hänen ostoksensa maksoivat seitsemän euroa. Minä ostin perheelle kolme kassillista ruokaa.” Veera, 34

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Hidas hämäläinen

Lähditkö taas nälkäisenä kauppaan? Silloin tunnet varmasti tahmatassut, kassakyttääjät ja 11 muuta ärsyttävintä asiakasta

Minä en ole koskaan törmännyt kaupassa kassaraivoon en kärryjen kanssa enkä kassakapulan kanssa. Minä asunkin Tampereella ja täällä kai ovat hitaat ja rauhalliset hämäläiset kaupassa ja asiointi sujuu kaikilla hyvin ja toiset huomioon ottaen. Media yrittää vaan lietsoa taas jotain järjetöntä raivoa ihmisten välille
Lue kommentti

Aina treffit eivät mene putkeen – vaan esimerkiksi näin: ”Mies pyysi minut baariin, oli aivan kännissä paikalla ja alkoi suoraan kähmiä.”

Oletko joskus ollut todella, todella karmeilla treffeillä? Ei hätää, sitä sattuu kaikille. Kun kysyimme Me Naisten lukijoilta huonoimmista treffikokemuksista, saimme lukuisia kylmää hikeä aiheuttavia muisteloita. 

Selvisi, että treffit voivat mennä pieleen monella tavalla. Vaikka kumppani olisi ihana, treffipaikka voi latistaa deitit. Moni muistelee elokuvatreffejä epäonnistumisena, sillä leffateatterin hämyssä tutustuminen on vaikeaa. Toisaalta kauhunsekaisia tunteita herättävät myös jutusteluun perustuvat kahvilatreffit, joilla toisen kanssa ei synkkaa, eikä mitään juteltavaa ole. 

Huono paikanvalinta on kuitenkin pientä verrattuna öykkäröivään seuralaiseen. Treffitörppöjä on moneen junaan, mutta joitakin yhdistäviä piirteitä epäonnisissa treffeissä silti kyselyvastausten perusteella on. Varma epäonnistuminen syntyy esimerkiksi tällä reseptillä: runsaasti alkoholia, itsekehu pääasiallisena puheenaiheena, seksiehdotukset ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ja haluttomuus ymmärtää, mitä EI tarkoittaa.

Vertaistueksi karmeille treffeille joutuneille, järkyttävien treffien top 15:

Numero 15: Yksisanainen kahvittelija

”Huonoimmat treffit ovat olleet perus kahvit, joilla mies ei saanut suustaan muuta kuin 'ai jaa' ja 'hmm'. Ja vastasi kysymyksiin yhdellä sanalla. Eipä siinä oikein yksin saanut keskustelua aikaiseksi.” Treffailtu on jo tarpeeksi

Numero 14: Suuruudenhullu

”Liian suureelliset: käytännössä täysin tuntematon ihminen haluaa heti käyttäytyä kuin oltaisi pari, ja kaikesta (ne ruusut, samppanjat ja limusiinit) olisi pitänyt vaikuttua ja ihastella viehkosti.” Nimetön

Tyyppi puhui koko treffien ajan itsestään.”

Numero 13: Parturoitu pihistelijä

”Olen ollut treffeillä, jos treffiseuralainen oli ensin 45 minuttia myöhässä, koska oli ollut parturissa. Tätä hän ei pyydellyt edes anteeksi. Istuimme ravintolassa, jossa seuralainen ei edes kysynyt, haluanko syödä tai juoda jotain. Istuimme baarissa, juttelimme syömättä ja juomatta, kumpikaan ei tilannut mitään.” Evelyn

Numero 12: Leuhka mansplainaaja

”Rahalla leuhkiva henkilö, joka ei meinannut kestää ajatusta, että minä maksan oman osuuteni treffeistä. Sain muutenkin kuulla mansplainaamista ja esimerkkejä siitä millainen on kunnollinen nainen ja kuinka sellainen käyttäytyy. Ei jatkoon.” Pau

Numero 11: Saldokerskailija

”Ihminen kerskaili varallisuudellaan ja rahoillaan. Muuta puhuttavaa tällä komistuksella ei ollutkaan. Olisi mielellään esitellyt saldojaan eri tileillä josta mainitsi moneen kertaan. Oli maininnut lukevansa kirjoja. Yritin ottaa sen puheeksi, ja kävi ilmi, että hän oli lukenut pätkiä vain sieltä täältä! Huh huh.” Ikäneito uudelleen

Numero 10: Itserakas haukkuja

”Tyyppi puhui koko treffien ajan itsestään. Ei kysynyt mitään minusta, ja kun kerroin jotain itsestäni, hän ohitti sen kokonaan. Päätin lopulta, etten sano itsestäni mitään, vaan utelin hänestä lisää. Hän vain innostui. Haukkui myös pomonsa ja työpaikkansa ja valitti, ettei tiedä mitä elämässään tekisi. Lapsellista käytöstä, vaikka mies oli yli 30-vuotias.” Treffeillä87

Hän oli todella humalassa ja pilvessä ja vakuutti rakastavansa minua.”

Numero 9: Tunnekylmä keskeyttäjä

”Mies sanoi minulle kesken lauseeni, ettei hän tunne mitään, ja eikö olekin hyvä, että hän sanoi sen suoraan.” Nimetön

Numero 8: Rakastunut pilviveikko

”Hän oli todella humalassa ja pilvessä ja vakuutti rakastavansa minua. Ne olivat toiset (ja vikat) treffit kyseisen henkilön kanssa.” Nimetön

Numero 7: Krapulainen arvostelija

”Mies tuli paikalle krapulassa ja hikoilevana. Hän arvosteli avoimesti ulkonäköäni ja olemustani. En lähtenyt aiemmin, koska tilanne oli paikoin niin huvittava, että nauroin ääneen. Puolen tunnin kuluttua sain tarpeekseni ja lähdin.” Hattis

Numero 6: Ruinaaja

”Mies vain katseli vierestä kun join oluen. Sen jälkeen hän ehdotti seksiä, mihin en suostunut. Tämän jälkeen hän pyysi 'edes suihinottoa'.” Greta

Numero 5: Kännikähmijä

”Mies pyysi minut baariin, oli aivan kännissä paikalla ja alkoi suoraan kähmiä. Läksin pois noin kolmen minuutin jälkeen.” Missä on herrasmiehet?

”Mies toi pussikaljaa ja pornofilmejä katseltavaksi. Tsiisus!”

Numero 4: Ansaitsi ghostauksen

”Mies kutsui minut kahville luokseen ensitreffeille. En saanut kahvia vaan tyyppi alkoi heti käpälöidä eikä uskonut kieltoa. Piti valehdella, että minulla on poikaystävä, että pääsin pois. Ainoa kerta, kun olen ghostannut.” RKW

Numero 3: Kaljoitteleva pornonkatsoja

”Mies toi pussikaljaa ja pornofilmejä katseltavaksi. Tsiisus! Heitin pihalle ja sanoin, että katsele kuule keskenäsi!” Niki

Numero 2: Viinaanmenevä moottoripyöräilijä

”Treffikumppani tuli hakemaan moottoripyöräajelulle. Minulta kysymättä ajoi omalle mökilleen monen kymmenen kilometrin päähän. Siellä otti viinapullon esille ja aikoi alkaa ottamaan. Pyysin, että veisitkö minut takaisin heti, kun ei tälläisesta ollut puhetta. Hän suuttui ja ajoi älyttömän lujaa paluumatkan. Minua pelotti tosissaan.

Kotipihassani hän pudotti minut kyydistä, tarttui puhelimeen, soitti jollekin muulle naiselle ja lähti hiekka pöllyten minulle sanaakaan sanomatta menemään.” Mummukka -55

Numero 1: Itkuinen yöpyjä

”Mies tuli toisesta kaupungista kylään ja oli varautunut jäämään yöksi, jos juttu luistaisi. Kävimme yhdessä kaupassa ja hän koko ajan hipelöi minua. Myöhemmin lähdimme elokuviin. Siellä mies tunki väkisin karkkeja suuhuni ja yritti tehdä kaulaani fritsua, vaikka työnsin häntä kauemmas.

Elokuvan jälkeen sanoin hänelle, että juttu ei nyt toimi, ja haluan hänen lähtevän. Mies alkoi itkeä ja väittää vastaan, ja tämän pienen kohtauksen takia ei sitten ehtinyt viimeiseen bussiin. Minun oli vähän pakko majoittaa hänet.

Aamulla mies käyttäytyi kuin olisimme seurustelleet ja hidasteli mahdollisimman pitkään. Tunnin päästä lähdöstään laittoi viestin, jossa kysyi, löysinkö hänen yllätyksensä... Hän oli piilottanut haisevan t-paidan sohvatyynyjeni väliin.” Missä mun prinssi piileskelee?

Onko kohdallesi osunut yhtä kamalia tai vielä pahempia deittejä? Kerro kokemuksesi kommenteissa.

Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström liputtaa riitelemättömyyden puolesta.

”Riitely ei kuulu parisuhteeseen”, sanoo parisuhdekouluttaja Sari Liljeström. Kuulostaa vallankumoukselliselta. Miten niin ei kuulu? Monen pariskunnan ainoa yhteinen harrastus?

–  Riitely on yliarvostettua. Olen kyllästynyt lukemaan siitä, miten riita muka puhdistaa eikä haittaa ketään. Haittaapas,  Liljeström sanoo.

– Kun antaa itselleen luvan riidellä, antaa luvan huutaa, haukkua ja lyödä sanoilla. Jos loukkaa toista pahasti, sanottua ei saa takaisin. Minä tiedän, olen loukannut ja nähnyt, miten toinen pienenee. Entä jos päättäisi, ettei ala riidellä?

Miten sitten ollaan riitelemättä? Ristiriitojen selvittely on Liljeströmin mukaan eri asia kuin riitely. Ideana olisi koettaa selvitellä ongelmia astumatta toisen tontille.

– Ristiriitoja ei saa lakaista maton alle. On erittäin tärkeää selvitellä niitä, vaikka olisi taitamaton ja ajautuisi riitelemäänkin. Parempi sekin kuin hoitaa parisuhdettaan puhumattomuudella: siitä seuraa vain se, että kohta ei ole mitään yhteistä, Liljeström sanoo. 

Nyt ärsyttää

Entäs sitten, kun riitelyttää? Liljeström neuvoo hillitsemään ärtymystään mieluummin kuin ruokkimaan. Siihen saattaa tarvita hiukan pään sisäistä työtä, ehkä jopa pienen tauon tilanteesta. Tunteilleen ei voi mitään, mutta reaktioille voi.

Toki! Pystyyhän siinä olemaan hiljaa, mutta jos hillitsee puolison urpoudesta johtuvan ärtymyksen, kiukku tihkuu läpi ja näkyy naamasta. Lisäksi katkeroittaa. Se ei vissiin ole tarkoitus?

– Pakkohan sitä on vähän päästää ulos: sanoa että nyt ärsyttää ja kovasti. Sanon joskus itse, että ’en oikein tiedä, mihin kiukkuni laittaisin’. Toinen tietysti puolustautuu, jos ei tunne tehneensä mitään, mutta sitten voi vain todeta, että ärsyttää silti. Se pitää saada sanoa.

Entä jos päättäisi, ettei ala riidellä?

Liljeströmin mielestä pitää tiedostaa, että ärtymys kertoo itsestä eikä toisesta. Koska jos miettii rehellisesti, toisena päivänä sellainen käytös ärsyttää, mitä toisena päivänä ei edes huomaa. Iso osa riitelyn estämistyöstä tehdäänkin oman pään sisällä.

Lisäksi olisi Liljeströmin mukaan fiksua puhua läpi se, missä kohdassa selvittely muuttuu riidaksi. Toiset loukkaantuvat jo vääränsävyisestä huokauksesta, toiset kestävät pahempaakin. Liljeströmin omat lapset ovat sitä mieltä, että vanhemmat ovat olleet kovia riitelemään – mutta se, mikä kuulosti riidalta, olikin oikeasti selvittelyä.

– Riitelyn raja menee siinä, astuuko toisen tontille. Saa sanoa, että 'v***u mua hermostuttaa' mutta ei että 'v***n ääliö'.

Saa olla ristiriitoja

Onko parisuhteella toivoa, jos siinä kuitenkin riidellään kauheasti? On! Liljeströmin mukaan ristiriidat eivät tarkoita, että suhde olisi huono. Voisiko jopa olla, että ihminen tiedostamattaan valitsee sellaisen kumppanin, jonka kanssa taistelee eniten?

–  Sitä ei tiedetä, mikä saa ihmisen rakastumaan. Minua kiinnostaa se teoria parinvalinnasta, että kun traumakellot soivat, kuullaankin rakkauskellot. Ihmiseen vetoaa se, mikä on kipeintä. Elämä sellaisen kumppanin kanssa tarjoaa sitten paljon hetkiä, jolloin joutuu kohtaamaan omia pimeitä puoliaan.

Jos hermostuu puolisolle joka kerta samasta aiheesta, kannattaisi taas tehdä vähän töitä itsensä kanssa. Vuorovaikutustaitojen ytimessä on itsetuntemus. Mitä minä oikeasti tarvitsen, mitä vaille tunnun jäävän? Mikä minua niin kovasti tässä loukkaa?

Kolmasosa ristiriidoista on sellaisia, joihin ei ole ratkaisua.

–  Jos jumittaa samassa riidassa, on pakko kokeilla uutta lähestymistapaa. Lähtisikö ratkominen vaikka siitä, että ’nyt en syytä sinua vaan haluan ymmärtää, mikä tässä on taustalla. Tiedätkö, että tämä on minulle iso juttu?’ Voipi olla, että puolisossa herää puolustusreaktio silti, mutta fiksu tulee vastaan.

Ajan kanssa helpottaa...?

Sari Liljeströmin mukaan pariskuntien ongelmista yksi kolmasosa on sellaisia, ettei niihin löydy ratkaisua.  Niiden kanssa on koetettava elää ja keskittää huomio siihen, mikä tyypissä on viehättävää. Mutta huomio! Kaksi kolmasosaa on ratkaistavissa – eikö ole lohdullista? Riidanaiheet myös vähän muuttuvat eri parisuhteen vaiheissa.

– Itsetuntemusta tulee lisää iän myötä. Sehän ei kyllä ole mikään kaunis kuva, mitä sieltä paljastuu. Mutta kun tajuaa, että on itsekin raivostuttava, kestää puolisoa paremmin.

Eli jos jaksaa käyttää vaikka parikymmentä vuotta ristiriitojen selvittelyyn, saa palkinnoksi mukavan seesteisen parisuhteen?

– No ei. Olen itse ollut kohta neljäkymmentä vuotta naimisissa. Luulin nuorena, että kehitymme jatkuvasti molemmat ja jossain vaiheessa suhteemme on kuin taivas maan päällä. Ei käynyt niin, aina tulee uusia pudotuksia.
 

Yorkie

Parisuhdekouluttajalta yllättävä neuvo erimielisyyksiin: Puolison kanssa ei pitäisi riidellä

Sari Liljeström, olen ihan samaa mieltä, riita ei ole koskaan hyvä juttu, asiat täytyy yrittää ratkaista keskustelemalla. Joskus toisella on paha olo jostakin, se vain pitää antaa purkautua ja keneen toinen osapuoli sen purkaa, usein juurikin siihen rakkaaseen ja partneriin, se vain pitää ottaa vastaan ja kuunnella. Meillä ei ole riidelty koskaan, mutta annetaan myötätuntoa ja kuunnellaan toisen osapuolen ongelmia, joskus pahan tuulisuutta ja purkautumista. Mutta ne ovat olleet enemmänkin...
Lue kommentti
Vierailija

Parisuhdekouluttajalta yllättävä neuvo erimielisyyksiin: Puolison kanssa ei pitäisi riidellä

Kiitos! Vihdoinkin joku sanoo riitelyn olevan yliarvostettua ja tarpeetonta. En ole koskaan ymmärtänyt miksi toisille on tärkeätä loukata sanoilla rakastamaansa ihmistä. Se, että korottaa äänensä ei tee sanoja tärkeämmiksi tai paremmin kuulluiksi ja ymmärrettäviksi, se tekee ne paremmin jälkeenpäin muistetuksi. Kun on erimielisyyksiä on rauhoituttava, ei hermostuttava - otetaan aikaa, hengitetään syvään ja ennenkaikkea, yritetään nähdä asiat myös toisen näkökulmasta.
Lue kommentti

Aina kemiat eivät yksinkertaisesti kohtaa. Joskus syy siihen voi olla iso, mutta toisinaan kiinnostus toiseen tyssää varsin pieneen piirteeseen.

Vauva-lehden keskustelupalstalla on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, mikä päällisin puolin vähäpätöinen syy sai kiinnostuksen lopahtamaan miestä kohtaan. Nyt palstalla keskustellaan samasta aiheesta toisesta suunnasta. Keskustelijat ovat jakaneet kokemuksiaan siitä, mikä pieni asia on saanut kiinnostuksen naista kohtaan lopahtamaan.

Kokosimme keskustelusta 20 kieltämättä pikkuruista syytä, jotka koituivat potentiaalisen suhteen kohtaloksi.

  1. ”Kertoi tykkäävänsä suomenruotsalaisista. Lopetin jutun siihen.”
  2. ”Nuorempana yhden naisen hengitys haisi niin pahalle, että ravintolassa sanoin käyväni vessassa, mutta oikeasti häivyin.”
  3. ”Italialainen nainen kertoi, että hänen veljensä on todella suojeleva. Jotenkin tuli mielikuva, että jos teen pienenkin virheen, kohta on joku mafia perässä.”
  4. ”Käytti tennareita.”
  5. ”Kulki aina liukuportaita ja käytti hissiä portaiden sijaan.”
  6. ”Seksin jälkeen söi pizzaa sängyssä. Vaikka kuinka hyvä pano olisikin, niin joku raja sentään.”
  7. ”Tytön kasvonmuodoissa oli todella vahvasti jotain, mikä muistutti omaa parasta kaveriani. Oli vaikea suudella ja kolmansia treffejä ei enää tullut. Syyksi kyllä kerroin jotain muuta.”
  8. ”Suora häpykarvoitus oli minulle liikaa. Näytti siltä, kuin alhaalta olisi ollut pitkätukkainen vauva juuri putoamassa.”
  9. ”Nainen valmisti ruokaa ja laittoi kastikekauhan välillä tiskipöydälle ja sitten takaisin kattilaan huuhtelematta sitä välillä. Yöks!”
  10. ”Olin ihastunut erääseen neitoon useamman kuukauden, mutta 16-vuotiaana olin ujo ja etenin todella hitaasti. Yhden kerran näin hänen varpaansa sandaleissa, ja niiden pituudet olivat minusta väärin. Muistaakseni nimetön varvas oli huomattavan pitkä. Jostain syystä tämä lopetti ihastukseni seinään.”
  11. ”Yhdyssanavirheet. Eivät ne itselläkään aina täysin nappiin mene, mutta jos nainen ei osaa edes ihan perusasioita kuten tietokone ja päiväkoti, niin ei. Kerta kaikkiaan ei.”
  12. ”Piti aina rumia sukkia.”
  13. ”Käytti illallisesti ilmaisua dinneri.”
  14. ”Luuli, että Argentiina on Euroopassa.”
  15. ”Naisella oli tatuointi, jossa luki ’Carpe Diem’. Se oli näkyvällä paikalla ja vielä keskinkertaisesti tehty. Minullakin on tatuointeja, kyse ei ole siitä, etten pitäisi niistä. Kyse on tekstin persoonattomuudesta.”
  16. ”Eräällä naisella oli pitkät paksut hiukset, joita hän viljeli ympäriinsä. Hän oli muuten siisti, mutta irrallisia hiuksiaan ei näyttänyt edes huomaavan. Itseäni ällöttää yksikin hius tyynyllä.”
  17. ”Nainen pieraisi unissaan.”
  18. ”Käytti ensitapaamisen jälkeen tekstiviestissään todella hämmentävää sanavalintaa. Kysyi, ’saanko kosasta sua?’ Jotenkin pelästyin. Olin parikymppinen kloppi ja muutenkin kokematon. Hänen leikkisä viestinsä ampui ohi minun kohdallani.”
  19. ”Iso rako etuhampaiden välissä. Aina kun hän puhui, katseeni hakeutui väkisin hampaisiin.”
  20. ”Tyttö kertoi saaneensa joskus pahan aivotärähdyksen. Jotenkin kuvittelin, että se oli ehkä aiheuttanut jotain pysyvää. Katsoin paremmaksi olla pyytämättä numeroa, ja juttu jäi yhteen iltaan. Jälkeen päin harmitti.”
Skylla

Näin pienestä kiinnostus naiseen voi lopahtaa: ”Suora häpykarvoitus oli minulle liikaa”

Noissa on aika monia kommentteja, joiden perusteella lapsi voisi lopettaa seuccaamisen, siis sellaisen instajänskäilyn ja et niincu ollaancs sillai. Noin keskenkasvuiset pojat voisi heittää alamittaisina takaisin järveen kasvamaan. Huvittavimpia tai säälittävimpiä nuo varvasjutut tai kastikekauhahomma sekä tennareiden käyttäminen. Itse pitäisin naisesta, joka on kohtalaisen rento eikä pese jokaisen käyttökerran välillä jotain kauhaa. Toki tällaisesta kärsivän poikasen kannattaa pysyä kotonaan...
Lue kommentti

Koira on omistajalleen usein kuin perheenjäsen. Siksi on hyvä varautua muutamaan asiaan, jos suunnittelet treffejä koiraihmisen kanssa.

Toko-treenit. Iltapissat. Raakaruoka. Kun tapailet koiranomistajaa, eteesi tulee monia juttuja, joita et ehkä ole tullut ajatelleeksi.

Olen harrastanut ja omistanut koiria 30 vuotta. Tänä aikana olen kuullut harrastuksestani monenlaisia kommentteja.  

Suurin väärinymmärrys koskee koiran roolia. Harva tajuaa, kuinka tärkeä koira on omistajalleen. Minulle se on perheenjäsen, joka esittelen mieluusti jo ensitreffeillä – jos se vain on mahdollista.

Minulle riittää, että olen itse kaivanut tietoa, kouluttanut koiraani sekä itseäni ja oppinut hyväksymään muutokset, joita koiranomistajuus tuo tullessaan. Kun pentu saapuu kotiin, aikatauluni ja koko elämäni ovat menneet uusiksi. Unelmakoirankaan kanssa ei ole aina kivaa, mutta silti rakastan lemmikkiäni yli kaiken.

”Koira on perheenjäsen, joka esittelen mieluusti jo ensitreffeillä.”

Kenenkään ei tarvitse rakastaa toisen koiraa, mutta rakkaimpien ihmisten olisi syytä ainakin ymmärtää ja kunnioittaa eläintä. Eteen tulee muitakin uusia asioita, jotka kannattaa hyväksyä, kun hyppää parisuhteeseen koiranomistajan kanssa.

Katso koiranaisen lista asioista, jotka hämmästyttävät usein uusia deittikumppaneita, mutta jotka ovat olennainen osa koiranaisen elämää:

1. ”Emmekö me mene viikonloppuisin enää muualle kuin kävelylle ja koirapuistoon?”

Useimmat ystäväni juoksevat perjantai-iltana after workeille ja menevät kumppaniensa kanssa elokuviin tai dinnereille. Minulle viikonloput tarkoittavat laatuaikaa erityisesti koirani kanssa. Koska olen ollut arkipäivät töissä, haluan viikonloppuna olla mahdollisimman paljon yhdessä koirani kanssa. Saan lenkkeillä rauhassa ja ehdin mennä vielä myöhäänkin illalla koirapuistoon. Sieltä löytyy ainakin koiramyönteistä jutteluseuraa.

Joskus uudet kumppanit ihailevat ja innostuvat aluksi tästä erilaisesta, tervehenkisestä tavasta viettää viikonloppua, mutta yleensä muutaman perjantain jälkeen kuviot alkavat kyllästyttää. Harva jaksaa viettää seitsemää tuntia – hyvä jos paria tuntiakaan – ulkona joka päivä. Eikä tarvitsekaan, mutta olisihan se varsinkin aluksi kivaa saada seuraa ulkoiluun, kun ei malttaisi olla erossa kummastakaan: ei uudesta deitistä eikä omasta koirastaan.

Lue myös! Koirapuistossa on parempi deittionni kuin Tinderissä

2. ”Elät aivan eri rytmissä kuin muut ihmiset”

Koirani pentuaikana totuin heräämään aikaisin ja olemaan vielä myöhään yöllä pissalenkeillä. Kun muut vielä nukkuvat krapulaansa pois sunnuntaiaamuna, kahdeksaan mennessä olen ollut koirani kanssa ulkona jo 1,5 tuntia ja usein mietinkin, miksi kahvilat aukeavat niin myöhään pyhänä.

Varsinkin vuorotyötä tekevillä kumppaneillani on ollut vaikeuksia sopeutua tähän rytmiin. Itselleni ja koiralleni aikaisista aamuherätyksistä on tullut jo sen verran rutiinia, että niistä en luovu. Onneksi yöllisiä pissalenkkejä ei ole ollut enää pentuajan jälkeen, mutta kesäiltoina on kiva mennä auringonlaskun aikaan ulos ja pitkälle lenkille, kun ei ole enää liian kuuma.

On hyvä tietää, että koiranaisen lyhyt piipahdus kaupassa tarkoittaa korkeintaan viittä minuuttia, mutta lyhyt ulkoilu voi venyä usean tunnin mittaiseksi.

Suosittelemme! Käyttäytyykö koirasi oudosti, kun harrastat seksiä? Tästä se johtuu

3. ”Voisiko koiran jättää välillä kotiin?

Otan koirani mukaan mahdollisimman moneen paikkaan ja karsin mielelläni menoistani, että voin olla karvakuononi kanssa. Tiedän, että kaikkiin juttuihin en voi ottaa koiraani mukaan ja teen kyllä poikkeuksiakin ja jätän sen kotiin tarvittaessa, mutta en mielelläni kovin pitkäksi aikaa.

”Karsin mielelläni menoistani, että voin olla koirani kanssa.”

Kumppanini ei tarvitse noudattaa samaa elämäntyyliä, mutta ymmärrystä kannattaa olla. Moneen asiaan. Koirani esimerkiksi nukkuu mieluusti sängyssäni, mutta sen voi kyllä tarvittaessa komentaa alas. Autossakin se istuisi mieluiten etupenkillä, vaikka saa sen kiinnitettyä myös taakse turvavyöllä.

On myös asioita, joista ei tingitä: Ruokaa ei anneta pöydästä. Herkun eteen pitää tehdä temppu. Koirapuistossa ei rähinöidä. Tottelevaisuuskoulutusta eli toko-treeniä ei skipata sen vuoksi, että tekisi mieli viettää elokuvailta kotona.

4. ”Ostat koirallesi raakaruokaa ja herkkuja, mutta pihistelet omissa ostoksissasi”

Vaikka koira saa leipäjuustoa, lohta ja täyslihaa, ei kannata odottaa, että sen omistaja syö ja tarjoilee pelkkää gourmeeruokaa.

Käyn todella harvoin enää ulkona syömässä parinkympin dinnereitä. Sen sijaan maksan helposti useamman kympin koiran hyvinvoinnista ja palkkaan sille päivittäin hoitajan kotiin, ettei sen tarvitse olla yksin.

5. ”Koti on joko täydessä kaaoksessa tai olet koko ajan imuroimassa”

Koirakotini elää kovin vaihtelevassa tilassa. Välillä siellä ovat koiran lelut hujan hajan ja pölypallot näkyvissä, mutta kun ne ärsyttävät tarpeeksi kauan, otan imurin ja mopin esiin. Ja täytyy myöntää, että niin tapahtuu nyt useammin kuin koskaan ennen.

En pidä likaisesta kodista enkä epäjärjestyksestä, mutta joskus kun kaikki vapaa-aika menee koiraharrastuksissa ja ulkona, kodin siisteys jää toissijaiseksi. Siivousintoakin tärkeämpää on kiinnittää huomio koiran hyvinvointiin.

6. ”Koirankarvoja löytyy joka paikasta, jopa työtuolista”

Pienenkin koiran karvat voivat leijailla yllättävän pitkälle. Ex-heilani löysi niitä työtakkinsa hihasta ja penkiltään. Itse en saa niitä pois millään, vaikka kuinka kuivaisin vaatteitani kuivausrummussa ja käytän vaateharjaa. Enkä enää osaa hirveästi kiinnittää huomiota karvoihin. Niitä tulee ja menee niin paljon.

Jos koiran karvat ovat jollekin ongelma, silloin kumppani taitaa olla väärä.