Kuva Colourbox

Taina, 33, shoppailee mieheltään salaa. Kenkien piilottaminen ja kampaamolaskujen peitteleminen painaa kuitenkin omaatuntoa.

"Viime kesän Helsingin-reissulla omatunto alkoi kolkuttaa. Röhnötin yksin hotellin sängyllä ja kävin valmiilla aamiaisella, kun mies ja lapset olivat kotona. Eihän siinä muuten mitään, mutta he luulivat minun yöpyvän tuttavillani eikä 150 euron hotellihuoneessa.

Viikonloppureissujen hotelliyöt eivät ole ainoita menoja, joita salaan mieheltäni. Tilaan netistä kolme neljä kertaa kuussa vaatteita, ja joka toisella kerralla haen paketit postista salaa. Välillä saatan unohtaa mainita myös kynsihoidosta tai kosmetologikäynnistä. Kerran marssin huonona tukkapäivänä suoraan töistä huippukalliille kampaajalle. Lasku hirvitti niin, että laitoin tukan ponnarille ja olin kotona ihan muina naisina.

Vaikka omatunto koliseekin, ostokseni ovat mielestäni ainakin 80-prosenttisesti oikeutettuja. Olin aiemmin parisuhteessa, jossa mies päätti rahankäytöstä. Kaikki vähät rahani menivät arjen pyörittämiseen, enkä saanut ostaa itselleni mitään. Eron jälkeen vannoin, että tästä lähtien suon jotain itsellenikin. Päätin myös, että en ole aikuisena ihmisenä kenellekään tilivelvollinen.

Tienaan enemmän kuin mieheni, ja meille molemmille jää laskujen maksun jälkeen omaa käyttörahaa. Periaatteessa saan käyttää omani niin kuin haluan.

Törsääminen nolottaa minua ehkä siksi, että rahat voisi käyttää järkevämminkin, vaikka eläkesäästämiseen tai remonttiin. Tiedän, että "minulla ei ole mitään päällepantavaa" on huono argumentti, kun kaapissa on vaatteita, joissa roikkuu yhä hintalappu. Laskemme lasten ja asuntolainan takia muutenkin euroja ja venytämme senttiä.

Parempaa kuin seksi

Käyn nettikaupoissa työpaikan koneella ja piilotan paketit kotona komeroon tai sängyn alle. Kerran jäin rysän päältä kiinni ostosteni kanssa. Tunsin itseni keksipurkilta kärähtäneeksi viisivuotiaaksi. Mies ei onneksi sanonut mitään, tuhahti vain ja häipyi myrskyn merkkinä paikalta.

Silloinkin, kun mies tietää ostoksistani, uskottelen, että lähetän puolet vaatteista sovituksen jälkeen takaisin. Sievistelen myös hintoja. Väitän, että sain 70 prosenttia alennusta tai että tavarat tulivat kavereiden kanssa kimpassa tilattuna halvemmiksi. Myös klassinen "tää on jo vanha, en vain ole käyttänyt"-repliikki toimii.

Välillä syyllisyys painaa. Tuntuu tyhmältä salailla jotain, jonka voisi periaatteessa kertoakin. Jokin aika sitten hommasin itselleni luottokortin puolisoni tietämättä. Se tasapainotti taloutta ja mahdollisti ex tempore -mukavuudet ilman, että jouduin tekemään rahanmenosta numeroa. Lopulta tunnustin asian miehelleni. Hän yllättyi, mutta ei onneksi suuttunut.

Shoppailu ja hoidot ovat minun tapani tuntea itseni naiseksi. Kun jalassa on uudet korkokengät, olo on lähes orgastinen. Se naisellisuuden ja voimakkuuden tunne on niin mieletön, että sen rinnalla seksikin jää joskus kakkoseksi."

Raati ehdottaa ratkaisuja

1. Pieni siivu rahastoon

Anna Perho, toimittaja ja elämäntaito-oppaan kirjoittaja:

"Miksi Tainan pitää ylipäätään salailla ostoksiaan? Miksi se olisi kummaltakaan pois, että toinen ostaa omilla rahoillaan mitä haluaa?

On totta, että rahaa voi käyttää järkevämminkin kuin törsäämällä vaatteisiin. Taina voisi ratkaista asian tekemällä esimerkiksi jatkuvan rahastosijoituksen. Silloin hän voisi tuhlata loput huoletta. Ainakin hänen pitäisi käydä miehensä kanssa perusteellinen keskustelu rahankäytöstä: miksi aikuinen ihminen ei saisi päättää siitä itse?

Luksuskampaajalla käyminen on ehkä taloudellisesti järjetöntä, mutta joskus rivi rakennekynsiä tekee mielialalle saman kuin levyllinen Prozacia. En tuomitsisi tällaista kulutusta, jos se ei aiheuta taloudellisia hankaluuksia.”

2. Intohimolenkille

Maija Nyman, varatuomari ja Diili-neuvon-antaja

"Näyttää siltä, että Taina suhtautuu shoppailuun ja ylellisyyteen pakkomielteisesti. Toisaalta hoidot ovat hänelle myös rentouttavaa pakoa arjesta. Toki hemmottelu saakin olla tapa rentoutua, mutta huono omatunto ja yli varojen eläminen aiheuttavat Tainalle ongelmia. Syyllisyydestä pitäisi päästä eroon, sillä se tekee Tainasta ihmisraunion.

Voisiko Taina etsiä uuden tavan tuntea itsensä naiselliseksi ja rentoutuneeksi? Miltä kuulostaisi intohimoshoppailun sijaan intohimolenkkeily? Entä voisiko vaikka tankotanssi tuoda saman seksikkään olon kuin uudet korkokengät? Tanko kattoon kiinni, ja sen jälkeen puuha on ilmaista. Mieskin saattaisi tykätä.

Jos shoppaushimo ei silti taltu, Taina voisi asettaa itselleen rahasumman, jonka saa törsätä kuukaudessa. Jos hän kertoisi naisellisista tarpeistaan miehelle avoimesti, mies saattaisi antaa ostoksille siunauksen."

3. Huomiota aviomieheltä

Teemu Salonen, Salatut elämät -sarjan pääkäsikirjoittaja

"Taina kantaa menneisyydestään taakkaa, jonka entinen, kontrolloiva mies on aiheuttanut. Uudet korkkarit tai hiusstaili antavat Tainalle itsevarmuutta ja ryhtiä. Niiden ansiosta Taina on hetken kuin uusi ihminen.

Tunne karisee pois, kun Taina menee kotiin. Unelmissaan hän haluaisi purjehtia ovesta sisään ja saada kehuja upeasta lookistaan. Niin ei kuitenkaan käy, joten hän on alkanut sulloa ostoksensa piiloon. Mies ei huomaa salailuakaan, vaikka Taina niin haluaisi.

Koska mies ei näe Tainan tunteita, Tainan pitää keksiä uusi tapa saada mieheltään huomiota. Ehkä yhteinen romanttinen illallinen auttaisi Tainaa saamaan puhekanavansa auki. Hän voisi laittaa ylleen vaikka uudet kivat vaatteet ja kertoa miehelleen siitä, että tarvitsee ihailua. Hänen pitäisi puhua epävarmuudestaan avoimesti.

Edessä on valinnan paikka, ennen kuin salailu karkaa käsistä. Muuten Taina saattaa olla matkalla kohti isompia ja synkempiä salaisuuksia. Niitä hän ei ehkä haluaisi miehensä saavan selville."

Kaikista hauskinta on aina silloin, kun jotain kivaa tapahtuu yllättäen. Kuulostaako tutulta?

Mikä on ollut kaikkien aikojen hauskin iltasi? Oliko se silloin, kun eksyit puolituttujen kanssa lasilliselle – ja yllättäen ilta venähti, kun oli niin hauskaa? Vai oliko firman pikkujoulut elämäsi ilta? Suunnittelit kaiken pilkuntarkasti jo monta kuukautta aikaisemmin: asun, meikin, kampauksen, etkojuomat ja niin edelleen.

Kun ihmisiltä kysyy, milloin heillä on ollut kaikista hauskinta, suurin osa vastaa, että silloin, kun jotain kivaa tapahtui aivan yllättäen – odottamatta ja suunnittelematta.

Mistä tämä johtuu?

Yhden selityksen tähän tarjoaa apulaiprofessori Selin Malkoc Ohion osavaltion yliopistosta. Hän on tutkinut asiaa tutkimusryhmänsä kanssa, kertoo Science of Us.

Malkoc tuli tutkimusryhmänsä kanssa sellaiseen tulokseen, että mitä tarkemmin on suunnitellut jonkun asian – olipa se sitten kahvit tai syntymäpäivät – sitä vähemmän ihminen nauttii itse tapahtumasta. Tämä johtuu siitä, että suunnittelu tuntuu vähän kuin työltä – tällöin itse kohokohtaan liittyy paljon odotuksia ja esimerkiksi sellainen tunne kuin velvollisuus. Jos taas ottaa jonkun asian velvollisuutena, kaikki hauskuus kaikkoaa.

Ja vaikkei ottaisikaan suunnittelusta stressiä, usein pelkästään jonkun kivan asian odottaminen on hauskempaa kuin se varsinainen kohokohta.

Tietysti spontaanissa elämäntavassa piilee se vaara, että ei tule tehdyksi ikinä mitään, kun ei kerran pysty sopimaan mistään. Toki se voi olla myös läheisille ja ystäville hieman raskasta. Yksi vaihtoehto on toimia näin:

1. Pyydä spontaanisti jotain ystävääsi vaikka viikonloppuna lasilliselle.

2. Sopikaa asia alustavasti, mutta älkää lyökö sitä vielä lukkoon. Näin molemmilla säilyy tunne vapaudesta ja voitte  tiedustella lähempänä, onko fiilistä lähteä. Tosin ihan viime tippaan ei kannata sopimista jättää – mikään ei nimittäin ole niin ärsyttävää, että kaveri peruu puolentunnin varoitusajalla, eikä itse ehdi keksiä mitään kivaa tilalle.

Kun on satsannut jo niin paljon aikaa, rahaa ja vuosia, eihän sitä millään raaskisi luovuttaa.

Sunk cost fallacy eli suomeksi käännettynä uponneiden kustannusten harhakuvitelma on tuttu juttu esimerkiksi uhkapelien ja sijoittamisen maailmasta.

Sanahirviöllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että pokeripöydässä pelaaja saattaa jatkaa panosten korottamista siitäkin huolimatta, että tietää häviävänsä – koska on jo panostanut niin paljon. Sijoittaja saattaa jatkaa samaan, huonoon kohteeseen sijoittamista sen sijaan, että kärsisi pienen tappion ja vaihtaisi tuottavampaan kohteeseen.

Jo aiheutuneet kustannukset painavat mieltä, ja niistä on vaikeaa päästä yli, kyetä arvioimaan kokonaiskuvaa ja todellisia kustannuksia.

Current Psychologyn julkaisema tuore tutkimus kertoo, että sama pätee myös ihmissuhteisiin – ”uponneet kustannukset” ovat syynä siihen, että ihmiset jäävät onnettomiin parisuhteisiin.

Vuosi vai kymmenen?

Parisuhteissa panoksia on monenlaisia. Yksi merkittävimmistä on aika. Portugalilaisen Minhon yliopiston tutkijat esittivät 951 tutkittavalle kuvitteellisen tilanteen, jossa näiden piti päättää, jatkavatko se kasvavassa määrin seksitöntä, vihamielistä avioliittoa, joka on kestänyt kymmenen vuotta – tai ovatko he valmiita eroamaan.

Kymmenen vuotta on jo pitkä parisuhde ja iso ajallinen panostus. Tutkimuksessa verrattiin kymmenen vuoden suhdetta vuoden kestäneeseen – ja kuinka ollakaan, ihmiset olivat valmiimpia pysymään pidempään suhteessa, joka oli kestänyt kauemmin.

Parisuhteissa panoksia on monenlaisia. Yksi merkittävimmistä on aika.

Myös vaivannäkö parisuhteen eteen ja suhteeseen sijoitettu raha, esimerkiksi yhteinen asunto, saivat ihmiset sinnittelemään todennäköisemmin huonossa suhteessa.

Eroa miettiessä päällimmäisenä mielessä ei siis välttämättä olekaan epävarma tulevaisuus – vaan menneisyys, josta irtautuminen on kaiken panostuksen vuoksi vaikeaa. Sitä paitsi joku pessimisti on joskus varoitellut, ettei se vaihtamalla parane. Entä jos paraneekin?

Oletko etsinyt monta vuotta sitä oikeaa?

”Olen ollut sinkkuna viimeiset viisi vuotta.”

Apua, voiko tällaista kertoa heti ensimmäisillä treffeillä uudelle deittikumppanille? Vai onko se pahin mahdollinen virhe?

Sinkkuna oleminen – ja varsinkin sen myöntäminen ääneen – ei ole kaikille helppo juttu. Moni saattaa ajatella, että pitkään kestänyt sinkkuvaihe kuulostaa epäuskottavalta tai jopa vastenmieliseltä deittimarkkinoilla. Vaikka ihan turhaan.

Useat tutkimukset vahvistavat, kuten olemme tienneetkin aina, että pitkään sinkkuna olleet ihmiset ovat loistavia kumppaneita. Mutta kuinka moni tietää, että sinkut ovat yleensä onnellisempia ja terveempiä verrattuna parisuhteessa eläviin ihmisiin?

Indy 100 on listannut seitsemän syytä, miksi pitkään yksin eläneet ihmiset ovat täydellisiä kumppaneita.

1. SInkut ajattelevat enemmän itseään

Psykologian professori Bella DePaulo on huomannut, että sinkkuuden positiiviset puolet saavat liian harvoin huomiota. Hän kertoo blogissaan, että sinkuilla on muun muassa parempi kyky päättää omista asioistaan kuin heillä, jotka ovat naimissa. Hänen tutkimustensa mukaan sinkut eivät myöskään anna toisten mielipiteiden vaikuttaa omiinsa yhtä vahvasti kuin naimisissa olevat antavat vaikuttaa.

2. Sinkut ovat menestyneempiä

Tutkimukset ovat selvittäneet sinkkujen kokemuksia menestyksestä. Tiede todistaa, että sinkut kehittävät itseään ja kehittyvät enemmän kuin avioliitossa olevat. Bella DePaulo kertoo aineistosta, jonka mukaan sinkut eivät myöskään luovuta yhtä herkästi kuin avioliitossa olevat verrokkinsa.
Eikä kyse ole aina rahasta tai urasta. Katso vinkit: 10 merkkiä siitä, että sinulla menee hyvin – vaikket itse tajua sitä

3. Sinkut kokevat enemmän elämän merkityksellisyyttä

Sosiologi, kirjailija Eric Klinenbergin mukaan sinkkuuden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Yksin asumista tutkiessaan hän on huomannut, että sinkkujen elämänlaatu on todellakin parempi kuin avoliitossa asuvien. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että heillä on aktiivisempi sosiaalinen elämä ja he ovat sitoutuneita verkostoihinsa. Nämä asiat lisäävät tutkitusti elämän merkityksellisyyttä ja täyttymyksen tunnetta.

4. Sinkuilla on läheisemmät ihmissuhteet

Kaikessa on puolensa, niin sinkkuudessa kuin parisuhteessa; sinkut näyttävät kuitenkin olevan seurallisempia ja arvostavan ihmissuhteitaan enemmän kuin pariutuneet. Johtuuko se sitten siitä, että heillä on siihen aikaa vai että, he haluavat imeä läheisyydentunnetta sosiaalisista verkostoistaan? Vuonna 2015 julkaistu tutkimus osoittaa, että sinkut ovat usein läheisiä heidän vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Välit ovat tiiviit myös ystävien, naapureiden ja työkavereiden kanssa sukupuolesta riippumatta.
Lue myös! 8 asiaa, miksi ystävät ovat parasta maailmassa

5–6 Sinkut ovat laihempia ja liikkuvaisempia

Mitä tyytyväisempi pariskunta, sitä jyrkemmin nouseva painokäyrä, osoittavat useat tutkimukset. Mutta toista on sinkuilla: he ovat elämäänsä tyytyväisiä ja hyväkuntoisia. Journal of Marriage and Family -lehdessä julkaistu tutkimus vuodelta 2004 kertoo, että naimattomat harrastavat enemmän liikuntaa, etenkin sinkkumiehet. Ja toki aiheesta on uudempiakin tutkimuksia.

Tutkijat ovat selvittäneet, että sinkkuus laihduttaa ja naimakauppa lihottaa. Tuoreessa tutkimuksessa huomattiin myös se tärkeä seikka, että he, jotka tunsivat itsensä onnellisimmiksi liitoissaan, lihoivat enemmän kuin ne, jotka sinnittelivät yhdessä tyytymättöminä.

Mutta kuinka paljon näillä ulkoisilla seikoilla on loppupeleissä vaikutusta?

7. Sinkut tuntevat olevansa onnellisempia

Rakkautta etsivien ihmisten romanttisia kohtaamisia on jokaisessa elokuvassa ja kirjassa – mutta nämä tarinat voi unohtaa! Reaalimaailmassa onnellisuus lähtee jokaisesta meistä itsestämme. Mitä itsenäisempi ja itsevarmempi sinkku on, sitä tyytyväisempi hän on elämäänsä, sanoo Bella DePaulo. Mutta hän ei suostu arvottamaan, kumman elämäntapa on parempi: sinkkujen vai parisuhteessa olevien.
Jos sinkkuelämä tökkii tästä kaikesta ylistyksestä huolimatta, kannattaa kokeilla vaikkapa kiitoslistaa:
Sinkun kiitollisuuslista! 20 asiaa, joista parisuhteessa elävät ovat sinulle kateellisia

Introvertti ymmärtää, miksi puhelimeen tarttuminen tuntuu joskus ylivoimaiselta.

The Huffington Post listasi syksyllä 10 asiaa, joita introvertit eivät ymmärrä. Jos miellät itsesi introvertiksi, listalla on todennäköisesti monta tuttua juttua, kuten kimppakämpät, avokonttori ja huomion keskipisteenä oleminen. Kokosimme jutun inspiroimina listan asioista, jotka vain introvertit tajuavat.

1. Hyvänä päivänä puhelin ei soi kertaakaan.

Jos introvertti saisi päättää, kaikki asiointi hoidettaisiin sähköpostilla tai tekstiviestillä.

2. Muiden juhlissa on hauskempaa kuin omissa.

Vaikka introvertti pitäisi juhlien järjestämisestä, se voi viedä paljon voimia.

”Muiden juhlissa on poikkeuksetta hauskempaa kuin omissa. Niissä voi sulautua joukkoon ja lähteä, kun väsyttää. Omissa juhlissani vaivaannun huomion keskipisteenä olemisesta ja stressaan liikaa siitä, viihtyvätkö muut. Riehakkaan tunnelman ylläpitäminen, reipas emännöinti ja kaikille jutustelu kun eivät tunnu itselleni yhtään luontevalta”, kertoo 29-vuotias nainen.

”Omissa juhlissani vaivaannun huomion keskipisteenä olemisesta.”

3. Saisinko hetken miettimisaikaa, kiitos.

Introvertit viihtyvät omissa ajatuksissaan ja voivat pohtia pitkään ennen kuin sanovat mietteensä ääneen. Osa saattaa miettiä etukäteen jopa sanamuotoja, joilla asian voisi esittää.

Ekstrovertista hiljainen ajatustyö voi tuntua hassulta.

”Introvertit ovat hellyttävää mutta käsittämätöntä sakkia. Heidän kanssaan on vaikea keskustella, koska he näyttävät kuuntelevan, mutta todellisuudessa ajattelevatkin omiaan muodostaakseen kantansa. Ajatusten ilmaisu myös kestää! Ei puhettakaan, että ideoitaisiin nopeasti ääneen ja korjattaisiin matkan varrella, kuten olisi helpompaa”, sanoo 43-vuotias nainen.

4. On ihan ok skipata juhlat, joista ei tunne ketään.

Introvertistä voi tuntua vaivalloiselta ja turhalta rupatella niitä näitä ihmisille, jotka ovat elämässä tasan sen cocktailpalan mittaisen hetken.

”Pahimpia ovat kokkarit, joissa en tunne ketään ja joissa pitäisi mennä smaltalkaamaan tyhjästä tuntemattomien ihmisten kanssa. Tuntuu raskaalta. Mieluiten jätän menemättä, jos mahdollista”, kertoo 40-vuotias nainen.

”Tuntuu raskaalta. Mieluiten jätän menemättä, jos mahdollista.”

5. …tai ainakin ottaa mukaan turvaihminen.

Introvertti saattaa kokea olonsa mukavammaksi tuntemattomia vilisevissä juhlissa, jos kainalossa on turvaihminen, tuttu ystävä, jonka kanssa voi tarvittaessa hölistä kaksin koko illan. Niin tuntemattomien kohtaaminen tuntuu, jos nyt ei siedettävältä, niin ainakin jotenkin mahdolliselta.

6. Palavereissa on vaikea saada suunvuoroa.

Introvertti voi kokea ekstroverttien kansoittamat palaverit hengästyttäviksi huutokilpailuiksi, joissa suunvuoroa on vaikeaa saada.

”Ekstrovertit usein ajattelevat puhuessaan, toisin sanoen alkavat puhua ennen kuin heillä on mitään kirkasta ajatusta. Täyttävät siis tilan puolivillaisella hölinällä, ja siihen on vaikea päästä sanomaan mitään väliin”, sanoo 40-vuotias nainen.

7. …ja ne väsyttävät!

Introvertti saattaa ajatella ja hermoilla ryhmätilannetta, kuten palaveria, useita päiviä etukäteen. Sosiaalisuus vaatii valmistautumista ja vie paljon energiaa.

”Olen ryhmässä usein tarkkailija, en ensimmäisenä esittämässä mielipiteitäni. Se tulkitaan helposti niin, ettei minulla ole mielipiteitä tai mitään sanottavaa. Oikeasti ilmaisen ajatuksiani luontevammin kahden kesken tai vaikka kirjoittamalla. Usein jopa toivon palavereissa, ettei minulta kysyttäisi mitään. Jos päivän aikana on ollut useita sosiaalista ponnistelua vaativia tilanteita, saatan olla illalla todella väsynyt”, kertoo 29-vuotias nainen.

”Se tulkitaan helposti niin, ettei minulla ole mielipiteitä tai mitään sanottavaa.”

8. Introvertti ei ole epäkohtelias.

Jos introvertti on hiljaa, kun muut hölöttävät, häntä luullaan helposti epäkohteliaaksi. Moni introvertti on joutunut joskus selittämään, ettei ole tyly tai huonolla tuulella, vaan tarkkailee vain mieluummin kuin puhuu.

”Introverttiuteni on tulkittu epäkohteliaaksi käytökseksi niin monta kertaa, että olen alkanut virittäytyä reippaaseen tekohymyyn small talk -tilanteissa, joissa muuten vetäydyn, kun muut puhuvat. Se se vasta raskasta onkin”, sanoo 29-vuotias nainen.

9. …eikä epäsosiaalinen.

Moni olettaa, että introvertti on yhtä kuin ujo ja epäsosiaalinen. Se ei pidä paikkaansa. Kaikki introvertit eivät pelkää sosiaalisia tilanteita, he vain uupuvat niihin helposti ja ovat omimmillaan tarkkaillessaan. Introverttikin tarvitsee muita ihmisiä, mutta juttelee heille mieluummin kahden kesken ja kaipaa aikaa palautuakseen.

Ja sitä paitsi harva on sataprosenttisesti introvertti tai ekstrovertti: useimmissa ihmisissä on sekä introvertin että ekstrovertin piirteitä, ja jotkut ovat yhtä paljon kumpaakin.

Introvertti nainen

Tunnistatko itsesi? 9 asiaa, jotka vain introvertit tajuavat

Olen hyvin introvertti. Päätöksenteko on ihan helppoa ja nopeaa. Kokouksissa, jos on asiaa, saan sen aina sanottua ja isonkin joukon kuullen saan esim. kysymykset kysyttyä. Arka tai avuton en ole. Puhelin on aina äänettömällä enkä vastaa tuntemattomille ollenkaan. Ei kiinnosta kuka siellä on. Oman perheenkin läsnäolo väsyttää liiallisina annoksina ja mielikesälomasta olisi ainakin viikko ihan yksinäistä aikaa. Sinkkuna ollessa oli ihana viettää vaikka joulu avaamatta edes verhoja ja puhumatta...
Lue kommentti
Introvertti mies

Tunnistatko itsesi? 9 asiaa, jotka vain introvertit tajuavat

Totta joka kohta, mutta hieman ekstrovertista näkökulmasta. Introvertti ei tarkoita että vain hukkuu omiin ajatuksiin, vaan itse pidän tärkeänä että asialla pitää olla jokin looginen ja järkevä tarkoitus, ennenkuin tuon sen esille. Ektrovertti tuntuu aina elävän sosiaalisen kaavan mukaan omissa silmissäni ja se ei mielestäni ole loogista ja sillä voi olla vakavatkin seuraukset, kun pienen lipsautuksen perusteella aletaan tekemään päätöksiä. Mieluiten tuon esille pitkän pohdinnan jälkeen hiotun...
Lue kommentti