Rakastunut radiojuontajapari ei ole suuremmin stressannut lähestyvistä häistään. Kuva: Satu Kemppainen

Radio Novan juontaja Elina Viitanen ja Voicen juontaja Lauri Kottonen vihitään heinäkuun puolivälissä. Tuleva aviopari vinkkaa, mitä kannattaa huomioida häitä järjestäessä.

Elina Viitanen ja Lauri Kottonen kihlautuivat viime kesänä. Rakastunut pari on järjestänyt häitään kuluneen vuoden, vailla suurempia mutkia tai stressiä. Nyt he vinkkaavat, miten se onnistuu.

1. Tehkää suunnitelma. Ihan ensimmäisenä on hyvä miettiä, mitä haluatte juhlapäivältänne. Pohtikaa yhteisiä toiveitanne ja odotuksianne: Haluatteko paljon perinteisiä leikkejä vai rentoa yhdessäoloa hyvästä musiikista nauttien?

2. Kunnioittakaa toistenne toiveita. Moni nainen on pienestä pitäen haaveillut prinsessahäistään, ja miestä voi olla hyvä muistuttaa tästä välillä. Jos rouva haluaa panostaa kauniisiin kutsukortteihin, kannattaa sulhasen kunnioittaa tulevan vaimonsa toiveita. Tietysti sama toimii toisin päin: Jos sulho haluaa nähdä vaivaa juhlapaikan valaistuksen ja äänentoiston eteen, antaa hyvä vaimo tilaa miehensä näkemyksille.

3. Aikataulu. On hyvä muistaa, ettei mikään tapahdu tuosta noin, vaan asioiden valikoimiseen ja puntaroimiseen täytyy varata aikaa. Järjestelyt kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin, ainakin vuotta ennen hääpäivää. Vuoden voi aikatauluttaa, jotta pysyy kärryillä, mitä pitää tehdä milloinkin.

4. Rahaa menee. Ajan lisäksi myös rahaa saa kulumaan kiitettävästi. (Tähän kohtaan kukin voi itse määrittää, miten paljon haluaa ja pystyy satsaamaan.)

5. Pyhä kolminaisuus. Kirkko, hääpaikka ja catering ovat to do -listalla ensimmäisinä. Myös bändin hankkimiseen kannattaa käyttää aikaa. Kun peruselementit ovat kunnossa, voi muuta organisointia jatkaa hyvillä mielin.

6. Hääpuvun valinta. Jos häät ovat tulevana kesänä, ei ole ollenkaan liian aikaista aloittaa etsiä mekkoa jo edeltävänä syksynä. Jos mekko täytyy tilata jostain, voi toimituksessa mennä useampi kuukausi. Useasti pukua joutuu myös muokkaamaan itselle sopivaksi, ja sovituksessa täytyy käydä useamman kerran.

7. Virittäytykää tunnelmaan. Katsokaa hääleffoja ja imekää itseenne romanttista tunnelmaa. Etukäteen fiilistely ja ilosta itkeminen anopin kanssa on vain hyvästä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, miksi häitä vietetään.

8. Asennoitukaa oikein. Hyväksykää, ettei hartaudella suunnittelemanne hääpäivä tule menemään juuri niin kuin olette suunnitelleet. Pettyä ei silti tarvitse. Hyvä ohje on: Mihin keskityt, se kasvaa. Eli jos keskityt siihen, että jokin asia meni metsään, kyllähän se siltä tuntuukin.

9. Muistakaa myös läheiset. Juhla on hyvin tärkeä päivä myös monelle läheisellesi. Vaikka hääpari on tietysti juhlan keskipiste, on tapahtuma monelle muullekin kesän tai koko elämän kohokohtia.

10. Nauttikaa. Älkää stressatko liikaa, koska kihlaus ja häiden järjestely ovat ihanaa ja romanttista aikaa, jopa omanlaisensa kuherruskuukausi. Ylirasittuneena morsian ei todellakaan ole hehkeimmillään häissään. Eihän silloin välttämättä edes muista tärkeästä päivästä mitään. Levätkää ja nauttikaa ajasta – jos vain mitenkään pystytte.

Lue lisää:

Hääpari tuhlaa ruokaan ja matkaan – mutta kuka maksaa  juhlat?

Olisinpa tiennyt tämän ennen häitäni

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarien ja sisko Maija Saarinen avautuivat jo. Nyt on sinun vuorosi!

Kateus, itsekkyys ja lapsettomuuden pelko. Muun muassa nämä asiat ovat koetelleet hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen ja hänen kaksossiskonsa Maija Saarisen suhdetta. Kaksikko ei myöskään peittele tunteitaan vaan latoo toisistaan suorat sanat.

– Kaksossisko osaa olla kylmä ja torjuva kuin mannerjää, Aikku kertoo Pekka Holopaisen kirjoittamassa Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot -kirjassa (Teos).

Sisaruus voi olla yksi räiskyvimmistä ihmissuhteista, vaikkei kaksonen olisikaan. Aika usein käy niinkin, että aikuisena alkaa laskeskella, onko vanhempien huomio, aika ja rahat varmasti menneet tasan. Näin ovat Aikku ja Maijakin tehneet kahden isosiskonsa kanssa.

– Vanhemmat ovat Aikun henkilökohtainen huoltojoukko, se on jotenkin ilmiselvää, koska se on aina ollut niin, Maija sanoo kirjassa.

Aikku on eri mieltä.

– Jokainen on varmasti saanut oman 25 prosenttinsa.

Mikä sinua on ärsyttänyt tai ärsyttää siskossasi tai veljessäsi? Avaudu lomakkeessa! Vastauksia voidaan käyttää nimettömänä Me Naisten jutussa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Seksuaaliterapeutin mukaan suudelma kyllä kertoo jotakin ihmisestä, mutta sitä pitää osata tulkita oikein.

Mitä saat selville, jos suutelet jotakuta tuntematonta silmät kiinni? Tietenkin sen, onko hän hyvä pussailija. Hänen tuoksunsa. Sen, onko suudeltavalla viikset tai parta.

Ja rutkasti muuta.

– Suudelmassa saadaan paljon informaatiota siitä, millainen suudeltava tyyppi on, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti, logoterapeutti Elina Tanskanen.

Evoluutiobiologit puhuvat sen puolesta, että parinvalintaan liittyy paljon tiedostamatonta. Vaikka ihmiset eivät yleensä erityisemmin haise, tuoksu, feromonit, geneettiset tekijät, hormonit, terveydentila, kaikki ne välittyvät, vaikkei sitä itse huomaa, Elina kertaa.

Mieti ennen kuin tuomitset

Elinan mukaan erityisen tärkeää on se, miten tulkitsee suudelmasta välittynyttä informaatiota.

– Suudelma ja sen sanaton viestintä kertoo paljon myös ihmisen mielentilasta, vaikka kyseessä olisi lyhytkin hetki. Jos on tosi jännittynyt tai tilanne on latautunut, se voi välittyä suudelmasta, Elina sanoo.

– Silloin ei välttämättä pysty antamaan parasta mahdollista suudelmaa. Jos ensisuudelma ei vie heti jalkoja alta, ihmistä ei kannata täysin tuomita.

”Jos ensisuudelma ei vie heti jalkoja alta, ihmistä ei kannata täysin tuomita.”

Suutelemisen taitoa voi kehittää, ja yhtä lailla se saattaa olla ruosteessa, jos ei ole pitkään aikaan suudellut ketään ja jännittää tilannetta.

– Tietenkin jos suudelman jälkeen tulee kokonaisvaltainen fiilis, ettei missään nimessä, kyllä sitäkin kannattaa kuunnella.

Kannattaako deittikumppaneita siis alkaa pussailla, jotta pääsisi nopeammin selville siitä, voisiko tästä tulla mitään?

Elinan mukaan toisten mielestä suuteleminen on erittäin intiimiä ja toiset taas tekevät sitä mielellään.

– Sen kautta voi saada informaatiota, mutta itseään tai deittikumppaniaan ei saa painostaa edes pussailuun.

Kriteerit mietintään

Normaalisti suudelmassa ovat käytössä kaikki aistit: näet, kosketat, haistat, maistat, kenties kuuletkin toisen ihmisen.

Huomenna Nelosella alkaa uusi Kiss Bang Love -ohjelma, jossa kaksi tuntematonta jättää deittailun alkukiemurat väliin ja ”antautuu kaikkien aistien – paitsi näköaistin – varaan”. He suutelevat toisiaan silmät sidottuna.

Liian tiukat ulkonäkökriteerit saattavat estää löytämästä kumppania.

– Kun blokataan yksi aisti, tilanteeseen joutuu suhtautumaan vähän avoimemmin ja miettimään, mitä mieltä on toisesta ihmisestä, Elina Tanskanen toteaa.

– On hyvä olla tietoinen mieltymyksistään, se vähän helpottaa kumppanin valintaprosessia, mutta jos mieltymykset ovat liian rajoittavia, niitä voi olla hyvä miettiä uudelleen.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Ole kiva. Voiko se olla niin yksinkertaista?

Apua, tuolla on tuo tyyppi! Jos nyt katson poispäin, ehkä hän ei huomaa, eikä minun tarvitse tervehtiä... 

Käykö sinullekin välillä aina näin?

Aika moni tuntee kärsivänsä jonkinasteisesta sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta. Juhliin, joissa on paljon uusia ihmisiä, voi olla jännittävää mennä. Ajatus kevyen läpändeeroksen heittämisestä puolituttujen kanssa voi saada tuskanhien kihoamaan pintaan. Myös syöminen tai puhuminen ryhmässä ovat tyypillisiä tilanteita, jotka saavat monen olon vähintäänkin epämukavaksi.

Ja joskus pelkkä puolitutun näkeminen kauppareissulla saattaa aiheuttaa tunteen, ettei huvittaisi edes tervehtiä.

Pahimmillaan sosiaalisten tilanteiden pelossa on kyse psyykkisestä häiriöstä, joka rajoittaa elämää, mutta jos tilanteesi ei ole ihan niin paha, sosiaalisten tilanteiden jännittävyyttä voi yrittää lieventää melko yksinkertaisella kikalla.

Nimittäin ystävällisyydellä.

Kolme kivaa asiaa

Motivation and Emotion -julkaisu kertoo kokeesta, jossa Brittiläisen Kolumbian yliopiston psykologit kokosivat sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta kärsivistä opiskelijoista testiryhmän.

He jakoivat opiskelijat kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen ryhmä sai tehtäväkseen tehdä kolme kivaa asiaa lähimmäisilleen päivässä.

Harjoitusta piti jatkaa neljän viikon ajan, ja viikossa oli oltava vähintään kaksi päivää, jolloin opiskelijat yrittivät tietoisesti olla ystävällisiä muille. Kivoiksi teoiksi riittivät melko yksinkertaiset asiat: kämppiksen tiskien peseminen, naapurin nurmikon leikkaaminen tai vanhojen vaatteiden vieminen hyväntekeväisyyteen.

Kivoiksi teoiksi riittivät yksinkertaiset asiat: kämppiksen tiskien peseminen tai naapurin nurmikon leikkaaminen.

Toinen ryhmä sai tehtäväkseen altistaa itsensä sosiaalisille tilanteille tuntemattomien tai puolituttujen kanssa seuraavien neljän viikon ajan. Heidän täytyi vaikkapa tervehtiä bussikuskia, jutella kaupan kassalle tai kutsua satunnainen tuttava lounaalle. Ennen kohtaamisia koehenkilöt saivat tehdä hengitysharjoituksia, jotta tilanteet olisivat olleet heille helpompia.

Kolmas ryhmä pääsi helpolla: heidän piti vain pitää päiväkirjaa sosiaalisista tilanteistaan seuraavien viikkojen ajan.

Nättejä sanoja

Neljän viikon jälkeen sosiaalisten ahdistus oli vähentynyt eniten ensimmäisen testiryhmän jäsenillä, jotka olivat ystävällisiä kanssaihmisilleen. Sen lisäksi että sosiaaliset tilanteet ahdistivat heitä vähemmän, he myös pelkäsivät vähemmän tulevansa kohtaamistilanteissa torjutuiksi tai ajautuvansa konflikteihin.

– Ystävällisyys paitsi vahvisti jo olemassaolevia suhteita, mutta myös laajensi testiryhmäläisten sosiaalista verkostoa, kokeen toteuttaneet psykologit Lynn Alden ja Jennifer Trew kirjoittavat.

Ja mikä parasta: testiryhmäläisten ei ollut pitänyt ryhtyä massiivisiksi hyväntekijöiksi, vaan kivoiksi teoiksi olivat riittäneet oven aukaiseminen naapurin mummolle tai muutama nätti sana tuttavalle.

– Aloittaa voi vaikka ihan vain sanasta 'kiitos', psykologit ohjeistavat.

Lasten saamisesta keskusteleminenkin voi tuntua kipeältä, jos haaveet uhkaavat jäädä toteutumatta.

Lasten saaminen ja toisaalta niiden puuttuminen puhuttavat ihmisiä. Helsingin Sanomissa muistutettiin viime viikolla, että jos haluaa varmasti kaksi lasta, naisen pitäisi yrittää tulla raskaaksi viimeistään 31-vuotiaana.

Sen jälkeen moni huomautti, että eihän se ihan niin yksinkertaista ole.

Neuvojat tarkoittavat varmasti hyvää, mutta ärsyttäähän se. Aiheesta keskusteleminen voi tehdä kipeää, jos toiveet uhkaavat syystä tai toisesta jäädä täyttymättä – sopivaa kumppania ei etsimisestä huolimatta löydy tai puoliso arpoo vielä, haluaako edes jälkikasvua. Lastentekoon kehottaminen ja biologisesta kellosta muistuttelu eivät nekään riemastuta, kun ei ole varma, haluaako elämäänsä lapsia.

Kerro meille, miksi sinä olet joutunut lykkäämään lapsihaaveitasi. Teemme aiheesta juttua, johon keräämme kokemuksia. Voit kertoa tarinasi alla olevalla lomakkeella.

Mistä syistä olet lykännyt lasten saamista? Voit valita enintään kolme sopivinta vaihtoehtoa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.