Hellittelynimen keksiminen omalle kumppanille saattaa olla avain onneen.

Hanipöö, puputti, raksupoksu, tupsukka, pörrikkä, lemmenmammutti… Esimerkiksi tällaisilla lempinimillä ihmiset kutsuvat omaa kumppaniaan. Jonkun mielestä niin söpöä, jonkun mielestä vähän noloa. Mutta ei se yhdentekevää ole, millä nimellä puolisoaan kutsuu. Pretty52-sivusto kertoo nimittäin tutkimuksesta, josta voi päätellä, että hellittelynimien käyttäminen todella kannattaa.

Tutkimuksen mukaan pariskunnilla, jotka kutsuvat toisiaan hellittelynimillä menee paremmin kuin niillä, joka tyytyvät puhuttelemaan toista aina vain pelkällä etunimellä. Hellittelynimiä käyttävät kertovat olevansa hyvin tyytyväisiä kumppaniinsa. Lisäksi he ovat läheisiä kumppaninsa kanssa.

Ehkä tässä on kaikkien aikojen helpoin parisuhdeneuvo. Tai ainakin sitä on hauska kokeilla kotona. Ja jos et heti keksi sopivaa nimeä, alla yli 50 vaihtoehtoa. Äänestä myös, mikä on sinusta kaikkien aikojen paras!

Kysely

Mikä on mielestäsi paras hellittelynimi omalle kumppanille?

Psykologi-parisuhdevalmentaja paljastaa oikeat kysymykset ja väärät vastaukset.

Kiitos Tinderin, moni sinkku saa nykyään juosta yhtenään ensitreffeillä. Jos treffailee löytääkseen pidemmänkin suhteen, alkaa ehkä jossakin vaiheessa miettiä, miten ensitreffeistä saisi mahdollisimman onnistuneet – ei siis ainoastaan hauskat, rennot ja romanttiset, vaan myös sellaiset, joiden jälkeen tietää jotakin treffikumppanistaan.

Psykologi ja parisuhdeasiantuntija Monica O'Neal toteaa Marie Clairessa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tutustua toisiin, mutta on vakavaa suhdetta etsivän treffailijan kannattaa kyllä kysellä kysymyksiä, joilla on mahdollista ottaa selvää siitä, onko treffikumppani nappiosuma vai ei. 

Tinder-matchin laittaminen tenttiin heti ensitapaamisella voi tuntua kiusalliselta, mutta O'Nealin mukaan kyselytunti testaa kumppanin sopivuutta muutenkin kuin kysymysten avulla. On hyvä merkki, jos treffiseura uskaltaa kysyä syvällisiä kysymyksiä, kestää vähän kiusallisuutta ja suhtautuu vastauksiin uteliaasti, ei tuomitsevasti. 

Mitä deitiltä sitten pitäisi kysyä? Annetaan Monica O'Nealin kertoa:

  1. Mikä sai sinut lähtemään treffeille kanssani?
    Tämä ei ole kehujen kalastelua vaan treffikumppanin syvällisyyden kartoittamista, O'Neal vakuuttaa. Kyllä, Tinder perustuu kuviin, mutta O'Neal kehottaa kuitenkin tsekkaamaan, että vastaukseksi tulee jotakin muuta kuin ”hyvät tissit”.
  2. Oletko ollut rakastunut aiemmin? Minkä tyyppisiin ihmisiin yleensä rakastut?
    Nyt liikutaan ”vain rohkeille”-osastolla. Nämä kuumottavat kysymykset vaativat raudanlujaa itsetuntoa, sillä niillä voi saada treffikumppaninsa kiemurtelemaan epämukavuudesta. Tarkoitus ei O'Nealin mukaan ole ahdistaa treffikumppania nurkkaan vaan tuoda ilmi, että on tosissaan ja haluaa olla jollekulle se erityinen tyyppi – koska sitähän me kaikki haluamme. Jos ja kun treffikumppani muotoilee jotakin vastaukseksi, hyvä vastakysymys kuuluu: Vaikutanko minä sellaiselta tyypiltä, johon voisit rakastua?

Rakkaus- ja suhdegurujen neuvojen mukaan ensitreffeillä kannattaa tutustua treffikumppanin luonteeseen, ei ulkoisiin seikkoihin. Esimerkiksi rakkausvalmentaja Mia Halonen on todennut, että töistä kyseleminen vie treffit helposti väärille raiteille.

Syvimmät salaisuudet eivät kuulu vielä neljänsille tai kuudensille treffeille.

Seksistä puhuminen ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen ensitreffeillä, mutta aiheen ottaminen esille voi olla fiksu veto. Jos sanaisen arkkunsa avaa seksistä heti aluksi, puhe aiheesta sujunee myöhemminkin.

Lue myös: Kysy nämä 4 paljastavaa kysymystä ensitreffeillä

Jos ensitreffien peliliikkeiden jälkeen on luvassa toiset, kolmannet ja ehkä neljännetkin treffit, on Monica O'Nealin mukaan aika siirtyä kysymään aiemmista suhteista. Menneisyyttä hän suosittelee lähestymään seuraavilla kysymyksillä.

  1. Miten edellinen suhteesi päättyi?
    Kysymyksen voi muotoilla jollakin toisellakin tavalla, kunhan saa informaatiota treffikumppanin aiemmista suhteista. Menneiden suhteiden yksityiskohdilla ei ole väliä eikä niihin kannata kaivautua kovin syvälle. Sen sijaan O'Neal kehottaa kuuntelemaan tarkalla korvalla vastausta siitä, miten suhde päättyi. Hän on nimittäin sitä mieltä, että parisuhde ei koskaan pääty molempien aloitteesta yhteisymmärryksessä. 
    – Sellainen on hevonkukkua. Ero se koskaan tapahdu yhteisymmärryksessä. Jommankumman on painettava liipaisinta, vaikka molemmat olisivat onnettomia suhteessa. 
    Tämä kysymys on siis rehellisyystesti. 
  2. Mistä asiasta sinussa eksäsi ja entiset deittisi ovat valittaneet kaikkein eniten?
    Tähänkin kysymykseen voi vastata väärin, O'Neal tietää. Väärä vastaus on väittää, että mistään ei ole koskaan tullut sanomista. Kun kerran tenttaa treffiseuralaistaan, on syytä varautua vastaamaan kysymyksiin myös itse. Mieti siis etukäteen, mikä piirteesi tai tapasi on saanut eksäsi raivon partaalle. 

Entisistä suhteista voi ja kannattaa puhua, mutta O'Nealin mielestä syvimmät salaisuudet eivät kuulu vielä neljänsille tai kuudensille treffeille. Liian haavoittuvaiseksi ei kannata ryhtyä, ennen kuin toinen on oikeasti osoittautunut luotettavaksi. 

Ei sentään mikään uhanalainen laji, mutta ei heitä joka nurkallakaan tule vastaan. Näin toimii hyvä ystävä.

Tosiystävän seurassa voi olla oma itsensä, ja yhdessäoloon kuuluu yleensä paljon naurua. Listasimme mielestämme 10 tärkeintä tosiystävän tunnusmerkkiä jutussamme.

Mutta mistä ystävyys sitten käytännössä koostuu ja miten hyväksi ystäväksi tullaan? Terapeutti Erin Leyba kertoo Psychology Today -sivustolla tavoista, joista hyvä ystävyys tutkimusten mukaan koostuu.

Hän mainitsee myös, että tutkimuksissa on havaittu niiden, jotka pyrkivät kiintymään ystäviinsä eli syventämään ja rakentamaan läheisimpiä ihmissuhteitaan, olevan onnellisempia, terveempiä ja vähemmän masentuneita kuin ne, jotka pyrkivät hankkimaan mahdollisimman paljon ystäviä.

Näistä merkeistä tunnistat hyvän ystävän. Oletko itse sellainen?

1. Hyvä ystävä viettää aikaa kasvokkain

Puhelut ja pikaviestit eivät vain voita kasvokkain vietettyä aikaa. Se lisää esimerkiksi hyvän olon hormonien endorfiinien tuotantoa elimistössä. Onnellisia ihmisiä tutkineet Ed Diener ja Martin Seligman ovat saaneet selville, että kaikkein onnellisimmilla on läheiset siteet perheeseensä ja he ovat sitoutuneita viettämään aikaa läheistensä kanssa.

2. Hän lähettää positiivisia viestejä

Tämä on helppo! Ystävältä voi kysyä, mitä kuuluu tai vaikka miten koiran koulutus etenee. Myös vanhan kuvan kaivaminen arkistosta ja lähettäminen kivan saatetekstin kera on varma tapa piristää ja olla yhteydessä.

– Ystävyys perustuu vapaaehtoisuuteen ja hauskanpitoon. Se tuo elämään iloa ja voimaa, ystävyystutkija, filosofian tohtori Ira Virtanen kertoi aikaisemmassa jutussamme.

3. Yhteydenpito on säännöllistä

Sanotaan, että vanhan, hyvän ystävän kanssa voi jatkaa siitä, mihin viimeksi tavatessa jäätiin, mutta erään tutkimuksen mukaan kaikkein kestävimmissä ystävyyssuhteissa pidetään yhteyttä 15 päivän välein.

Kaikkein kestävimmissä ystävyyssuhteissa pidetään yhteyttä 15 päivän välein.

4. Hyvä ystävä soittaa takaisin

...yleensä jo vuorokauden sisällä. Kun tutkijat analysoivat kahden miljoonan ihmisen puheluita, yksi kestävien ystävyyksien piirre oli vastavuoroisuus. Se oli myös Me Naisten ystävyyskyselyyn vastanneiden ykköspiirre, kun kysyimme, mikä ystävyydessä on tärkeintä.

5. Vaikeina aikoina hänen olkapäänsä on käytettävissä

Tuen antaminen tarvittaessa on myös yksi ominaisuus, jota ystävältä toivotaan. Luotettu ihminen voi jopa auttaa toipumaan paremmin tai tehdä huonosta kokemuksesta edes vähän siedettävämmän.

Lue myös: Lohduttaja, nämä asiat surullinen ystävä haluaa kuulla

Pieni vaivannäkö takaa sen, että ystävä tuntee olonsa erityiseksi.

6. Hän näkee vaivaa ja lähettää postikortin

Hyvä ystävä osaa ajatella vähän persoonatonta tervehdystä pidemmälle, ja lähettää esimerkiksi lomaltaan kortin perinteisellä etanapostilla! Vielä parempi, jos mukana on jokin henkilökohtainen viesti. Pieni vaivannäkö takaa sen, että vastaanottaja tuntee olonsa erityiseksi, mikä tekee ystävyydestäkin vähän syvemmän.

7. Aihetta juhlaan? Hyvä ystävä on paikalla

Uusi työ, asunto, lapsi... Ystävä on tietenkin mukana elämän tärkeimmissä tapahtumissa. Hän saattaa osallistua joko ostamalla pienen lahjan, kutsumalla syömään tai ihan vain haluamalla tietää kaikki yksityiskohdat, Erin Leyba kirjoittaa.

Kattavaa, tieteellistä testausta jälleen luvassa.

Pennsylvanian yliopistossa tutkittiin, kertooko ihmisen profiilikuvavalinta jotain hänen persoonallisuudestaan. Tutkittavana olivat Big5-persoonallisuuspiirteet eli neuroottisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus, avoimuus kokemuksille ja sovinnollisuus.

Tuloksista kävi ilmi suunnilleen, että profiilikuva saattaa ehkä vähän kertoa jotain persoonallisuudesta tai ehkä ei kerrokaan.

No kertooko se? Testaa itse! Valitse kuvista se, jonka mieluiten valitsisit some-profiilikuvaksesi. Osuuko analyysi oikeaan?

 

Kuuluuko työttömän ottaa isompi vastuu kotona?

Kotityöt kiristävät edelleen pinnaa parisuhteissa. 65 prosenttia Me Naisten viimevuotisen kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että kotityöt jakaantuivat omassa suhteessa epäreilusti. Kinoihin voi olla monta syytä, kuten erilaiset käsitykset siisteydestä tai ajankäytöstä.

Kysyimme tällä viikolla lukijoilta, miten talouden kotityöt kuuluisi jakaa, jos toinen on työelämässä ja toinen työtön. Vastaajilla oli selvä kanta: enemmistö heistä oli sitä mieltä, että työtön tekee suurimman osan tai kaiken kotitöistä. Vastauksia perusteltiin esimerkiksi sillä, että näin jää enemmän yhteistä vapaa-aikaa.

Vain noin 20 prosenttia vastaajista sanoi, että kotityöt pitäisi jakaa tässäkin tilanteessa tasan.

”Mielestäni työtön ottaa omien voimavarojensa mukaan päävastuun kotitöistä. Omat sotkut siivotaan kuitenkin aina. On molempien etujen mukaista, että työssä käyvä voi rentoutua työpäivän jälkeen. Mutta jos työttömyys johtuu uupumuksesta tai muusta henkisestä taakasta, ei kotitöistä saisi tulla uusi rasite. Kun olin itse muutaman kuukauden työttömänä, kotitöiden päävastuu oli minulla, mutta se ei haitannut. Kotityöt toivat päiviin sisältöä”, kertoo Liisa, 23.

Noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työtön hoitaa arkisin kaikki kodin työt.

Ratkaisua perusteltiin esimerkiksi sillä, että työttömällä on enemmän aikaa, mutta vähemmän rahaa yhteiseen kassaan. Osa ajatteli kotitöiden tuovan sisältöä elämään.

”Tietenkin se tekee kotityöt, joka on enemmän kotona, eli työtön. Se on reilua. Kun avovaimoni oli päivät opiskelemassa tai töissä ja minä osa-aikaduunissa tai työttömänä, tiskasin, imuroin, pesin pyykit ja niin edelleen. Parasta oli kuitenkin se, kun oli paljon aikaa kokkailla erilaisia ruokia ja oppia uutta. Pitkät haudutusajat eivät olleet ongelma.” Johannes, 34

”Työtön ei pysty edistämään yhteistä elämää rahallisesti, joten hän voi osallistua muilla tavoin.”

”Olettaen, että puoliso käyttää kaksi tuntia päivässä työnhakuun, jää hänelle vähintään kuusi tuntia aikaa tehdä kotitöitä. Yhteisen elämän eteen on työskenneltävä. Työtön ei pysty edistämään yhteistä elämää rahallisesti, joten hän voi osallistua muilla tavoin. Kotitöiden tullessa tehdyksi päivän aikana parille jää yhteistä aikaa molempien ollessa kotona ja parisuhde voi hyvin. Parisuhde ei toimi ilman molempien panosta.” Muovisiili, 44

”Työtön ottaa päävastuun kodinhoidosta. Työssä oleva joutuu työmatkoineen olemaan päivästä noin yhdeksän tuntia kotoa pois, joten olisi melkoisen kohtuutonta, jos hän tämän jälkeen joutuisi hoitamaan kotityöt, kun toinen on enemmän tai vähemmän makoillut kotona. Tai vaikka hakisikin aktiivisesti töitä, on helppo aina välillä piipahtaa vaikka laittamaan tiskit koneeseen ja koneen päälle. Työssä oleva joutuu myös kustantamaan kotona olevan elämää.

Elän parhaillaan tätä tilannetta. Minä käyn töissä, mies on kotona. Mies siivoaa ja hoitaa kotia kyllä omalla tavallaan. Valitettavasti itse syyllistyn siihen, että tiettyjä hommia teen mieluummin itse, koska tiedän osaavani ne paremmin – mutta en niistä hommista sitten nalkutakaan miehelle.” Maria, 43

Tasajako vai kaksi kolmasosaa?

Toiset 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työtön tekee suurimman osan kotitöistä – mutta ei kaikkia.

Moni painotti, sitä, ettei kodinhoito voi olla yksin yhden ihmisen vastuulla.

”Työtön tekee ehdottomasti kotityöt yksin niinä päivinä, kun töissä käyvä käy töissä. Viikonloppuna hommat puolitetaan töissä käyvän ollessa vapaalla. Näin se on reilua kaikkia kohtaan. Ei tule asetelmaa, että töissä käyvä rupeisi esimerkiksi sättimään työtöntä laiskuudesta.” Reissuleski, 34

”Tuntui, että toinen vain laiskottelee ja odottaa palvelua, kun tulen töistä.”

”Kotona oleva tekee 2/3 ja töissä käyvä 1/3. Kotityöt kuuluvat molemmille, mutta toimettomana oleva voi tehdä suuremman osan, koska hänellä on aikaa. Kun mies oli kotona reilun vuoden, hän katsoi televisiota päivät pitkät ja korkeintaan imuroi (kun käskettiin). Ärsytti koko ajan, kun tuntui, että toinen vain laiskottelee ja odottaa palvelua, kun tulen töistä. Onneksi löysi töitä, ja nyt kotityötkin jakaantuvat tasaisemmin.” Marika, 44

”Se tekee enemmän, joka on kotona, mutta kaikki ei tietenkään kuulu pelkästään kotona olevalle. Ei kotona oleva ole mikään kotiapu. Myös muut asunnossa asuvat ovat vastuussa kotitöistä. Olen itse tällä hetkellä kotona ja hoidan suurimman osan kotitöistä. Ymmärrän, että minulla on suurin vastuu kotitöistä, mutta alkaa välillä ärsyttää, kun roskat eivät löydy roskikseen asti eivätkä pyykit pyykkikoriin. Jos olen päivän aikana siivonnut ja muut tulevat illalla kotiin, ei mene kuin tunti ja asunto on taas ihan sekainen.” Nainen, 27

Noin 20 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työt pitäisi jakaa lähes tasan.

Tasajakoa kannattavat vastaajat muistuttivat, ettei työttömällä automaattisesti ole enemmän aikaa tai voimavaroja.

”Minusta kotityöt tulisi jakaa kaikesta huolimatta lähes puoliksi niin, että kotona oleva tekisi hieman enemmän kotitöitä. Kotona oleva hakee yleensä töitä ja käy haastatteluissa. Työnhaku on melkeinpä työstä käyvää puuhaa, ja siksi kannatan kotitöiden jakamista lähes puoliksi.” Helbe, 29

”Kotityöt pitäisi jakaa melko tasan, kotona oleva toki voi tehdä vähän suuremman osan. Riippuu tietysti myös siitä, millaisia työpäiviä työssäkäyvällä on, onko pitkä työmatka tai matkustamista. Ei se, että on työtön, tarkoita sitä, ettei olisi tekemistä. Päivästähän tulisi suuri osa käyttää työnhakuun. Työnhaku ja työttömänä oleminen on monesti rankempaakin, ainakin henkisesti, kuin työssä käynti. Itse olen työttömänä ja olen samanaikaisesti opiskellut. Aikaa ei ole juuri sen enempää kuin työssä käydessä.” Äiti, 51

”Mitä tapahtuu, kun toinen palaa työelämään? Kuka silloin hoitaa kaiken?”

”Mielestäni kotona oleva voi tehdä enemmän kotitöitä, mutta ei voi vaatia, että hän tekee kaiken. Kyllä töissä käyväkin voi tehdä iltaisin jotain. Miksi minun pitäisi ensin päivällä tehdä kotitöitä ja jatkaa niitä iltaan saakka, kun mies kuitenkin tulee kotiin viettämään vapaa-aikaa? Muu perhe tottuu silloin siihen, että joku hoitaa kaiken. Mitä tapahtuu, kun toinen palaa työelämään? Kuka silloin hoitaa kaiken?

Itse olin kaksi vuotta perhevapaalla, ja kun piti palata töihin, minulle ilmoitettiin, että töitä ei ole. Nämä reilut kaksi vuotta olen tehnyt suurimman osan kotitöistä ja hoitanut lapsen.

Tuntuu epäreilulta, kun itse on ensin päivällä pyykännyt, käynyt kaupassa ja tehnyt ruokaa perheelle, toinen tulee kotiin töistä ja rojahtaa sohvalle odottaen, että minä jatkan kotitöiden tekemistä. Tuntuu, että kukaan ei arvosta tekemääni työtä täällä kotona, kun siitä on tullut itsestäänselvyys.” Annaksi, 43

Lento Pro

Miten kotityöt jaetaan, kun toinen on työtön? Lukijat kertovat: ”Ei kotona oleva ole mikään kotiapu”

Tässä on myös se ulottuvuus, että ihminen voi tehdä elämässään muutakin (hyödyllistä) kuin kotityöt ja palkkatyöt. Hän saattaa esimerkiksi mahdollistaa iäkkään sukulaisen kotona asumisen, olla poliittisesti aktiivinen tai toimia vapaaehtoisena nuorison harrasteohjaajana, kun taas työssäkäyvällä saattaa olla ainoastaan työnsä. Tämän huomioimatta jättäminen kertoo erittäin paljon siitä yhteiskunnasta, missä elämme - hyödyllisinä nähdään ainoastaan palkkatyö ja kodin ja pihapiirin hoito.
Lue kommentti