Puolipaasto panee katselemaan omaa syömistä uudesta vinkkelistä, huomasi puuhaa testannut toimittaja (ei kuvassa). Kuva Shutterstock.

Detox-paasto avasi silmäni mauille ja terveelliselle napostelulle. Miksi ikinä syönkin, teen sen maiskutellen.

Aloitin viime keskiviikkona puolipaaston, joka päättyy pitkänäperjantaina. Odotan pääsyä pääsiäisen makumaailmaan, mausteista lammasta, suklaamunia, lasillista punaviiniä...

Pieneen kaihertavaan nälkään olen jo tottunut, mutta makujen ikävä tuntui varsinkin viikonloppuna sietämättömältä. Silloin oli aikaa kuulostella vatsaansa ja nuuhkia ilmassa väreileviä ruuan tuoksuja.

Olen syönyt raakoja kasvikunnan tuottaita: siemeniä, pähkinöitä, rusinoita, luumuja, porkkanaa, lanttua, salaattia, omenoita, banaaneja... Juomapullossa on ollut tauotta saatavana detox-juomaa. Lisäksi olen litkinyt teetä. Plus nauttinut kananmunan päivässä saadakseni tärkeää proteiinia.

Tuntui mukavalta huomata, että nälän tunnetta sietää, jos siihen asennoituu osana paastopuuhastelua. (Anteeksi sana puuhastelu paaston yhteydessä, mutta oma paastoni on luonteeltaan hyvin maallinen.)

Miltä se tuntui?

Saatoin herätä aamuyöllä siihen, että lihakseni kihelmöivät. Tunne oli outo, se ei tehnyt kipeää, mutta häiritsi vähän aamuyön nukkumista.

Suolen toiminta tuntui loppuvan kokonaan, aivan kuin sisälläni ei liikkuisi mikään.

Ajatukseni karkasivat tuon tuostakin ruokaan, jota näin kaikkialla. Välillä todella suljin silmäni telkan ruokamainosten edessä. En halunnut muistaa makuja, koska niiden kaipaaminen veisi turhaan voimia.

Pariin päivään en lähtenyt jumppaan tai lenkille, koska pelkäsin väsähtäväni kesken puuhan. Sitten lähdin, mutta liikuin puoliteholla. Illalla oli pakko napostella lähes tauotta taateleita, luumuja, banaania, kukkakaalia... Nälkä pääsi yltymään eikä tuntunut laantuvan millään.

Untahan ei nälkäisenä saa. Napostelin lisää luumuja ja päärynöitä.

Eniten puolipaasto on tuntunut päässä. Olen tehnyt muutamia havaintoja elämästä.

Aikaa säästyy

Paaston toisena päivänä meinasin kävellä töistä kotiin mennessä tottumuksesta lähikauppaan. Ei, enhän tarvitsekaan mitään! Olin ostanut ensimmäisenä päivänä moneksi päiväksi hedelmiä ja juureksia.

Aikaa säästyi myös kotona. Ei ruuan valmistusta, ei pienten iltaherkkujen rakentelua, ei sen miettimistä, mitä söisi huomenna tai viikonloppuna. Varsinkin viikonloppuna aikaa tuntui olevan jollekin ihan uudelle! Mitähän tekisi?

Ryhdyin laskemaan, kuinka monta kertaa päivän aikana ajatukseni karkaavat ruokaan. Ehkä satakunta kertaa. Ajattelenko tavallisestikin yhtä usein jotakin, joka liittyy ruokaan, sen hankintaan tai valmistamiseen?

Luultavasti, en vai huomaa sitä. Elämä on itse asiassa paljolti syömistä.

Maut voimistuvat

Kun raakojen kukkakaalin palasten päälle lorauttaa seesaminsiemenöljyä, ne maistuvat... sentään joltakin! Kun sellerin- ja lantunpalaset alkavat kolmantena päivänä kyllästyttää, annan itselleni luvan maustaa niitä oliiviöljyllä.

Sen jälkeen tiedän, että jaksan jatkaa kuuria 10 päivää! Maut tekevät hommasta paljon siedettävämpää. Kaksi tippaa pähkinäistä oliiviöljyä missä tahansa huumaa makunystyrät.

Ehkä jatkuva uusien makuyhdistelmien etsintä ja kokeilu on saanut minut unohtamaan, että yksinkertainen on ruuassakin kaunista.

Päätän koemielessä ostaa seuraavksi kalliimpia luomukasviksia. Sillä, maistuvatko porkkanat kitkeriltä vai makeilta, on äkkiä paljon väliä.

Seuranpito vaatii suunnittelua

Etukäteen ajattelin, että tuntuisi hölmöltä tavata ystäviä ulkona, koska kahvilassa en voisi hörppiä kuin teetä. Sama homma baarissa; viljatuotteet eivät kuulu ruokavalioon, ei myöskään ohrapirtelö eikä alkoholi.

Koska tavoitteena ei ole retriitti, otan riskin ja tapaan ystäviä sekä perjantaina että lauantaina. Anniskelupaikassa on paras olla tarjolla useammanlaisia teelaatuja.

Ravintola Telakan Soul Power -diskossa kengänkorot tuntuvat ensimmäisen biisin aikana tarraavan lankkulattiaan. Ystäväni toteaa, että jostain syystä hänenkin korkonsa luistavat lattialla paremmin kahden oluen jälkeen. Joopa joo.

Mietin, kuinka ne, joilla on ruokarajoituksia tai jotka eivät juo ollenkaan alkoholia, jaksavat noudattaa "dieettiään". Heitä on paljon.

Pilkkominen kannattaa

Viidentenä päivänä pilkon tarkkana ananasta kuutioiksi. Asettelen taateleita, päärynäviipaleita ja salaattia lautaselle tehdäkseni siitä edes kivan näköisen.

Jos vain napsin kaikkea suoraan pussista, syöminen tosiaan on tylsää. Lisäksi on vaikea pitää lukua siitä, kuinka paljon mitäkin on tullut päivän aikana syötyä.

Koska kaipaan nautiskelua, on yritettävä olla nokkela. Miltä tuntuisi kastaa lantunpalasia basilikalla maustettuun öljyyn..?

Tämän jälkeen arvostan ihmisiä, jotka tekevät syömisestä juhlahetken. Panostavat suunnitteluun, valmistavat rakkaudella ja syövät rauhassa.  Kohtuudella sekin ilo tekee pelkästään hyvää.

Mutta juuri nyt olisi hulluutta istua monen menuun ruokapöytään.

Vireystaso ei hypikään!

Ehkä eniten hämmästyttää se, kuinka suuri rooli kahvinjuonnilla on elämässäni. Aluksi on todella ikävää aloittaa aamu ilman mutteripannun sihinää. Ja kuinka jaksaisin ilman kofeiinilisää varsinkin iltapäivän.

Jaksan hyvin!

Kahvinjuonnilla on näet myös ikävät puolensa. Se piristää hetkeksi, kiihdyttää aineenvaihduntaa niin, että kohta on juostava vessassa. Kun piristävä vaikutus loppuu, on sitä saatava lisää.

Ilman tätä kierrettä päivät ovat menneet aika rauhallisen mukavasti.

Ymmärrän entistä paremmin ihmisiä, jotka ovat lopettaneet kokonaan kahvinjuonnin. Itse en aio lopettaa, koska kaipaan nytkin vahvan maitokahvia makua. Mutta turhien kupillisten määrää vähennän.

Korvaan ikävillä automaattikahveilla piristäytymisen paremmilla välipaloilla.

Tahdonvoimaa oppii

Broilerifileiden paloittelu vielä menee, mutta kun kanakeittoon pitää lisätä liemikuutio, itsehillintäni pettää. Nuolaisen liemikuutiosta sormiin jäänyttä makua. Nuolaisen myös lusikkaa, jolla olen tyhjentänyt sulatejuustopakkausken keittoon. Aah!

Lapset saavat nyt syödä.

Pidän kiinni paastodieetistäni, koska haluan kyetä kieltäytymään. Samalla tavalla kuin haluan antaa itselleni mahdollisuuden innostua uusista asioista.

Yksi sellainen oli aikoinaan juokseminen. Onko tylsempää kuntoilumuotoa? Yksinäistä kamppailua hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnottomuutta vastaan. Vuosien kiukuttelun jälkeen lähdin lenkille, mikä tarkoitti parinsadan metrin kävelemistä ja juoksemista vuorotellen. Loppukesästä juoksin saman lenkin tauotta, verkkaisesti, mutta kuitenkin.

Pidin sitä saavutuksena, en aiempaan tapaan enää masokismina. Samaan tapaan suhtaudun nyt minipaastooni. Silmiä avaava kokemus! Ehkä vuoden päästä pääsiäisen kynneksellä uudelleen.

Monelle kuukautiset ovat yhä ällöttävä juttu, josta mieluiten vaietaan. Puhumalla niistä tulisi normaali osa elämää.

Olihan se erikoista. Kiinalainen uimari Fu Yuanhui puhui Brasilian olympialaisissa kuukautisistaan uintisuorituksen jälkeisessä haastattelussa: ”Kuukautiseni alkoivat eilen, joten tunsin oloni normaalia väsyneemmäksi, muttei se ole tekosyy sille, etten uinut tarpeeksi hyvin.”

Moni hätkähti kiinalaisuimarin lausuntoa.

Siinä hätkähti moni meistä länsimaisista, maailman sivistävimmän peruskoulutuksen saaneista naisistakin. Miten se nyt noin meni sanomaan.

Fu Yuanhuin kommentti oli ainutlaatuinen. Kiinassa kuukautiset ovat vielä suurempi tabu, mutta eivätpä meilläkään urheilijat – tai vaikka poliitikot – puhu niistä julkisesti. Se nyt vain ei ole tapana.

Kuukautiset ovat naisen elämässä asia, josta vaietaan tai vaikeillaan. Vaikka moni meistä puhuu menkoistaan ystävilleen ja puolisolleen, kuukautisia pidetään silti vähän ällöttävänä, vaivana.

Se on täysin ymmärrettävää, sillä kuukautisia on vuosisatojen ajan käytetty lyömäaseena naisia vastaan. Monissa yhteisöissä naisten ja tyttöjen elämää rajoitetaan kuukautisten aikaan: heitä pidetään ”likaisina”, eivätkä he saa vaikkapa koskea ruokaan tai mennä kouluun.

Normaalista ruumiintoiminnosta yhä elävä tabu on outo. Puolella maailman ihmisistä on kuukautiset. Niinpä uimari Fu Yuanhui sai kommentistaan maailmanlaajuista kiitosta, ja aiheesta. Kuukautiset normalisoituvat vain, kun niistä puhutaan avoimesti enemmän.

Housuissas on menkkahirviö

Vaikkei meillä enää pidetä naisia kartettavina noitina kuukautisten aikaan, moni olettamus ja ennakkoluulo menstruoivista naisista voi paksusti. ”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut. Mikäli haluaa tulla oikeasti kuulluksi ja vakavasti otetuksi, ei kannata paljon menkoistaan tuuletella, tämänhän me opimme jo varhain.

”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut.

Kuukautisten aikana kuitenkin saa ja voi olla väsynyt, kipeä tai voipunut, niin kuin normaalistikin jokainen ihminen välillä on. Kuukautisoireiden salailu ylläpitää myyttiä karjuvasta menkkahirviöstä. Kuukautiset eivät ole häiriö elämässä, vaan siihen oleellisesti kuuluva asia.

”Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa.”

– Kyllä tieto ja avoimuus ovat kaikki kaikessa, sanoo Lunette-kuukautiskuppeja valmistavan Lune Group Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heli Kurjanen.

Kurjanen on yrityksensä kymmenvuotisen taipaleen aikana huomannut, miten hankala asia kuukautiset vieläkin ovat.

– Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa. Esimerkiksi koulussa kerrotaan asioista edelleen tosi pintapuolisesti.

Hänen mielestään myös pojat tarvitsevat nykyistä enemmän tietoa.

– Ymmärrän, miksi tytöt ja pojat jaetaan eri ryhmiin, kun asiasta puhutaan ensimmäisen kerran, mutta tietoa pitäisi jakaa koulussa usein, ja ottaa pojatkin mukaan. Kun pojille ei kerrota mitään, se ruokkii salailua ja outoa suhtautumista.

Heli Kurjanen sanoo, että myös kuukautissuojien markkinointi ylläpitää piilottelun, häpeän ja salailun kulttuuria.

– Ihan ensimmäisiä kertakäyttösiteitä myytiin Amerikassa niin, että nainen saattoi pudottaa kassalla olevaan laatikkoon kolikon, minkä jälkeen hänelle ojennettiin ruskea paperipussi, ettei koko asiaa tarvinnut mainita sanallakaan.

Annikka Immonen on tutkinut Turun yliopistossa kulttuurihistorian pro gradu -työhönsä vuosina 1959–1977 syntyneiden naisten kuukautiskokemuksia. Hän huomasi, että häpeä lävistää koko naisen elämänkaaren, kun kuukautisista puhutaan.

Jo nuorena opitaan, että kuukautiset ovat nolot.

Tytöt oppivat äideiltään ja ympäristöstään jo nuorina, että kuukautiset ovat nolot, eikä niistä pidä huudella.

”Tyttö tuntee olevansa aikuinen nainen ja itsenäinen toimija vasta, kun hän pystyy toimimaan ruumiinsa kanssa kulttuurisesti oikein. Oikein toimimisen kriteereinä haastateltavat esittävät, että tytön tulee oppia pitämään kuukautisvuoto näkymättömänä”, Annikka Immonen kirjoittaa tutkimuksessa.

Mitä ne menkat olikaan?

Kuukautisista pitää puhua, ettei sukupolvi toisensa jälkeen kasva inhoamaan kuukautisia ja sitä kautta omaa kehoaan.

Mitään rituaalijuhlaa, jossa syödään häpyhuulien muotoon kuorrutettuja kuppikakkuja ja maalataan kuukautisverellä, ei tarvitse järjestää. Normaali puhe normaalista asiasta riittää. Turvonnut vatsa on normaalia, runsas vuoto on normaalia, niukka vuoto on normaalia, kuukautisten päättyminen vaihdevuosi-iässä on normaalia. Jos kuukautisissa on jotain häikkää, sekin on normaalia, ja siihen saa apua.

Hyvä muistutus on myös se, ettei kuukautisveri ole pissaan tai kakkaan verrattava erite, vaan – niin, mitäs se olikaan?

Vastaus: kohdun limakalvoa ja sen mukana verta.

Bloggaaja Maria Nordin postasi Kotitalouskriisi-blogiinsa viime pääsiäisenä kuvan, jossa hän maalasi kananmunia kuukautisverellään. Kuten arvata saattaa, suurin osa piti sitä oksettavana.

Nordin halusi kiinnittää huomiota kuukautisiin liittyvään häpeään.

Postaus on hyvä testi: onko se a) huvittava, b) kantaaottava vai c) ällöttävä. Jos vastaus on c, kannattaa miettiä, miksi.

 

JA MITÄ SITÄ TEKISI

Puhu. Mitä enemmän naiset puhuvat kuukautisistaan, sitä normaalimmaksi suhtautuminen niihin muuttuu.

Lue. Menkoista kirjoittavat avoimesti ainakin Rosa Meriläinen ja Saara Särmä kirjassaan Anna mennä – opas hauskempaan elämään (S&S, 2016) sekä Caitlin Moran kirjoissaan Naisena olemisen taito (S&S 2012) ja Näin minusta tuli tyttö (S&S 2015).

Auta. Monien kehitysmaiden tyttöjen elämä on kuukautisten aikana vaikeaa. Syynä ovat ennakkoluulot ja puutteelliset hygieniaolot. Googlaamalla ’kuukautiset hyväntekeväisyys’ tai ’period charity’ löydät kohteita.

Osallistu. Kansainvälistä kuukautispäivää, Menstrual Hygiene Daytä, vietetään aina 28. toukokuuta. Päivän tempauksista löytyy tietoa hashtagilla #mhd.

Keskustele. Aktivisti Chella Quint on kehittänyt termin #periodpositive, jonka avulla voi edistää positiivista suhtautumista kuukautisiin sosiaalisessa mediassa. ”Jos kuulut niihin, joille tulevat kuukautiset, ne ovat merkki siitä, että kroppasi toimii. Siinä ei ole mitään hävettävää”, hän on sanonut.

Uuden tutkimuksen mukaan ”yksinäisyysgeenin” saaminen vanhemmilta ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Yksinäisyys on merkittävä ongelma niin mielen kuin kehonkin terveydelle – ja se saattaa myös periytyä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan geneettinen periytyvyys ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Nature-sivuston Neuropsychopharmacology-julkaisussa yksinäisyyttä kuvataan vain jossakin määrin periytyväksi. Tutkimuksesta kirjoittaa myös Science of Us.

Tutkijat analysoivat yli 10 000 amerikkalaisen geenejä, ja kävi ilmi, että taipumus yksinäisyyteen on 14–27-prosenttisesti geneettinen. Aiemmissa tutkimuksissa tulokset ovat olleet 37–55 prosentin luokkaa.

Tulokseen päädyttiin, kun tutkittavilta kysyttiin kysymyksiä, jotka paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta. Vain osa tunsi yksinäisyyttä riippumatta siitä, mitä heidän elämässään oli meneillään.

Kysymykset paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta.

Yksinäisyyden tunteesta on voi olla myös hyötyä. Tutkijat vertaavat tunnetta kipuun, joka toimii varoitusmerkkinä keholle. Samalla tavalla yksinäisyyden kipeä tunne kertoo meille, että sosiaalisuutemme on uhattuna. Se saattaa motivoida vaikkapa soittamaan kaverille ja ehdottamaan näkemistä, ettei tunne pahene.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yksinäisyydestä on vaikeaa päästä eroon – kenties lisätutkimuksista löytyy uusia ratkaisuja ongelmaan.

Yskittää. Paleltaa. Aivastuttaa. Kuulostaa siltä, että nyt tarvitaan tehokkaita keinoja flunssan nitistämiseen.

Joka syksy se alkaa piinata: flunssakausi! Mutta ennen kuin sisukas suomalainen kaatuu sängynpohjalle, kokeilee hän useampia keinoja taudin häätämiseen.

Me Naiset kysyi lukijoiltaan sekä verkkosivuilla että Facebookissa, että miten he taltuttavat tavallisen flunssansa. Osa pystyi kertomaan täydelliset vinkkinsä jo siihen, miten tauti pysyy kokonaan poissa. Toiset taas tietävät, miten ensimmäiset oireet taltutetaan ja flunssan kestoa lyhennetään.

Seksi, sauna ja inkivääri. Siinä on tehokolmikko, johon lukijamme luottavat, mutta vastauksissa ilmenee paljon muitakin kikkoja.

Seuraavan kerran, kun räkä alkaa vuotaa tai kurkku karhentua, kokeile näitä testattuja, lääkkeettömiä kotikonsteja:

Sinkkiä kehiin

1. ”Käytän sinkkikapseleita ympäri vuoden, eikä flunssa tule.” Punkero, 62

2. ”Otan heti imeskeltäviä sinkkitabletteja, kun flunssa tekee tuloaan. Ne lyhentävät flunssan kestoa.” Sirkku, 23

Lue myös! Porkkana-inkiväärikeitto ja muut ihanat inkiväärireseptit

Inkivääri taipuu moneksi

3. ”Lepo ja kuuma inkivääri-hunaja-sitruunajuoma. Inkiväärijuoman teon opin isältäni, ja se auttaa kipeään kurkkuun ja tukkoiseen oloon.” Pauliina, 34

4. ”Inkivääri-sitruunajuoma – kylmänä snapsina tai kuumana teenä – parantaa vastustuskykyä ja avaa nopeasti hengitystiet.” Ammu, 50

5. ”Juon päivittäin vihreätä teetä, johon laitan sitruunamehua, hunajaa ja inkiväärinpalasen. Vastustuskyky parantunut niin paljon, etten ole koskaan kipeä.” Annuli, 38

6. ”Juon paljon vettä, kylmänä ja kuumana. Välillä lisään hunajaa ja inkivääriä maun antajiksi.” Mervi, 32

7. ”Illalla toimii parhaiten inkivääri-hunaja-rommitee.” Janne, 25

8. ”Tuore inkivääri on paras. Raasteena ja survoksena sekä juomiin että ruokiin. Se poistaa myös tulehduksia ja kipuja.” Ginger, 44

Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox
Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox

Mummon mehu lievittää kipua

9. ”Nautin hunajalla ja sitruunalla maustettua mustaherukkamehua runsain määrin. Se auttaa tukkoisuuteen.” Maalainen, 62

10. ”Lämmitän mummon mustaherukkamehua ja nautin sitä lempikupistani. Saan samalla paljon C-vitamiinia ja kurkkukipu häipyy.” Marianne, 31

Suolavesi irrottaa limaa

11. ”Kurlaan kurkkuni suolavedellä useita kertoja päivässä. Laitan lasilliseen vettä noin ½ ruokalusikallista hienoa merisuolaan ja kurlaan. Tämä auttaa, eikä flunssa iske isommin päälle. Lisäksi se vähentää kurkun turvotusta, irrottaa limaa ja auttaa näin bakteereja poistumaan kurkusta.” Suolakeksi, 18

Hygienia haltuun

12. ”En koske mihinkään yleisten tilojen kahvoihin ja pintoihin. Oven avaan hanskalla, joskus jopa pipolla, ja vältän koskettamasta esimerkiksi kaupassa turhia tuotteita. Käsidesiä käytän ahkerasti aina, kun tulen kotiin.” Ninna, 30

13. ”En koske omaan nenään suuhun tai silmiin julkisilla paikoilla, jos en ole pessyt käsiäni.” Maija, 28

14. ”En käy apteekeissa, sillä siellä ovat kaikki sairastavat ja heidän pöpönsä.” Teemu, 32

15. ”Vaihdan hammasharjan ja kylpysienen sopivin väliajoin. Heti kun flunssa uhkaa tulla, vaihdan ne myös uusiin.” Milo, 29

16. ”Vältän paikkoja, joissa on paljon ihmisiä tungoksessa, kuten julkisia liikennevälineitä ja tapahtumia.” Terttu, 63

Tiesitkö? Tämän takia miesflunssa leviää niin helposti

Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox
Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox

Sipulia eri tavoin

17. ”Silppuan raakaa sipulia kuumaan maitoon ja juon sen.” Airi, 50

18. ”Laitan pään viereen yöksi halkaistut sipulit kuivattaman juoksevia flunssaeritteitä.” Ninoska, 33

19. ”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.” Anastasi, 38

20. ”Kun tunnen, että flunssa on tulossa, niin syön ensimmäiseksi raakoja valkosipulinkynsiä. Mitä nopeammin toimin, niin sitä pienempi on flunssan todennäköisyys. Valkosipulin kynnet ovat todella tehokkaita, ja olen estänyt niillä monet flunssat.” Heli, 27

”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.”

Apua saunasta

21. ”Kuuma suihku taikka sauna auttaa päästämään liman liikkeelle helpommin. Hengittäminenkin helpottuu sekä tukkoisuus häviää.” Sulo, 23

22. ”Käyn saunassa kaksi kertaa päivässä ja otan kunnon löylyt. Ne poistavat flunssani.” Pekka, 32

Runsaasti vitamiineja

23. ”Otan tuplat C-vitamiinia. Se ei varastoidu elimistöön, koska on vesiliukoinen.” Katjuska, 23

24. ”Käytän paljon paprikaa. Etenkin makeita suippopaprikoita. En ole sairastanut flunssia lainkaan. Paprika sisältää paljon C-vitamiinia.” Aija

25. ”Kotoa peritty flunssantainnuttaja on perinteinen auringonhattu-uute. Yleensä otan runsaasti myös sinkkiä ja C-vitamiinia.” Hellu, 32

26. ”Kaikki hehkuttavat aina C- ja D-vitamiinia. Minä otan flunssan alkaessa paljon B-vitamiinia, ja päivässä olo paranee.” Eija, 26

27. ”Suomalaisille neuvotaan aivan liian pieniä D-vitamiinimääriä. Otan flunssakautena D:tä purkista reilulla kädellä. Eipähän ole tullut viiteen vuoteen lenssua.” Heli, 32

Lue myös! Lääkäri: Sinkki auttaa flunssaan vain, jos imeskelee kymmeniä tabletteja päivässä

Lämmintä päälle

28. ”Kietoudun lämpimän viltin sisään toipumaan ja keräämään voimia.” Matleena, 46

29. ”Jalat eivät saa kylmettyä.  Villasukat ovatkin jalassa päivittäin syyskuusta lähtien.” Sanski, 34

30. ”Kaikkein paras olisi, jos laittaisi heti syksyllä pipon päähän ja pitäisi sitä aina ulkona. Jos kuitenkin flunssa tulee, käytän tiikeribalsamia ja juon lämmintä viinimarjamehua.” Pipokas, 48

Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox
Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox

Viileitä keinoja

31. ”Kun nukkuu ikkuna auki, tulee raikas olo ja on parempi hengittää.” Jussi, 36

32. ”Käyn marraskuusta huhtikuulle avannossa.” Anna, 26

Helliviä höyrykylpyjä

33. ”Höyryn hengittäminen auttaa tukkoisuuteen ja avaa taatusti kaikki röörit. Sekoitan kiehuvaan veteen Vicks-voidetta tai kurkkupastilleja. Pyyhkeen avulla saan höyryn pysymään aisoissa.” Niini, 25

34. ”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.” Raija, 53

”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.”

Sarvikuono kaveriksi

35. ”Sarvikuono on ehdoton. Eli huuhtelen poskiontelot nenäkannulla, yleensä jo paljon ennen flunssan tuloa ja flunssassa joka päivä.” Tiiu, 28

Hyvää ruokaa ja juomaa

36. ”Jos minulla tai avopuolisolla on flunssa, kokkaan normaalia tulisempaa, usein meksikolaistyyppistä ruokaa. Kun nenä on tukossa, niin ei maista juuri mitään, jolloin tulisempi ruoka maistuu edes joltain. Tulinen ruoka laittaa myös veren kiertämään ja saattaa jopa kuumottaa, eli sitten sitä hikoilee taudin pois.” Sontsa, 26

37. ”Kun havaitsen ensimmäiset flunssan oireet, keitän kattilallisen pakuriteetä ja juon sitä pitkin päivää.” Tuuli, 48

38. ”Tumma suklaa, mielellään raakasuklaa, rentouttaa ja samaan aikaan piristää. Siinä on hyvää tekeviä antioksidantteja, ja kenellepä pari palaa laatusuklaata ei maistuisi. Sitten täytyy olla todella kipeä, jos ei maistu.” Kata, 33

39. ”Yskään auttaa lusikallinen hunajaa nautittuna aamuin illoin.” Mimmi, 33

40. ”Syön runsaasti hedelmiä ja vihanneksia muutenkin, mutta lisään niiden käyttöä oireiden alkaessa. Eipähän tarvitse syödä vitamiineja purkista.” Kirsi, 39

Suosittelemme! Tämä yksinkertainen kikka toimii: ei flunssaa yli kymmeneen vuoteen

41. ”Käytän ruuassa paljon yrttejä, kuten salviaa ja rosmariinia. Ne tappavat bakteereja.” Senna, 45

42. ”Kurlaan kurkkuni vodkalla tai rommilla. Joskus saatan nielaista vähän sitä. Puhdas alkoholi tappaa bakteereja. Nautinnon kautta otan rommitotin, joka toimii flunssan alkuvaiheessa.” Mikko, 39

43. ”Syön joka päivä marjoja vähintään 200 grammaa. Kun olo tulee tukkoiseksi ja nuha yrittää iskeä, lisään marjojen syöntiä yhteensä 500 gramman päiväannokseen. Enpä ole kymmeniin vuosiin sairastanut.” Anneli, 54

Ulkoilua lasten tapaan

44. ”Flunssa säikytetään pois liikkumalla syksyllä paljon ulkona, mieluiten avokengissä niin kauan kuin tarkenee.” Tulppaani, 32

45. ”Lapset ovat opettaneet, että pieni flunssa ei haittaa menoa. Vasta kuume on syy jäädä huilaamaan. Ottakaamme oppia lapsilta; nenäliina taskuun ja ulos raittiiseen ilmaan ihmettelemään maailmaa. Ulkoilu parantaa oloa paremmin kuin mikään muu.” Äiree, 24

Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox
Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox

Lepoa ja seksiä

46. ”Ulkoilen ja nukun riittävästi, eli en väsytä itseäni enkä päästä kehoani stressitilaan.” Minttu, 23

47. ”Teen mukavaksi oloni pehmein vaattein ja lepään niin paljon kuin mahdollista, hyvin tuuletetussa huoneessa.” Ruusunen, 51

48. ”Stressin välttäminen on paras terveen olon varmistaja.” Sanna, 28

49. ”Suosikkikirjat ja -leffat antavat muuta ajateltavaa sairauden keskelle. Toisaalta, sairaana ei tarvitsekaan ajatella mitään, joten leffat tyhjentävät pään kivasti ja voi vain lojua sohvalla katsellen hömppää. Sairaus paranee siinä ohessa.” Sady, 38

50. ”Harrastan seksiä riittävän usein ja huolehdin muutenkin ihmissuhteistani. Ne pitävät mielen virkeänä, erittävät hyviä hormoneja ja pysyn kunnossa. Uskon, että siinä on riittävästi syitä, että en ole sairastanut räkätautia yli kymmeneen vuoteen.” Antsa, 35

Ilmianna omasi!

Puuttuuko listasta joku keino, jota sinä käytät flunssan häätämiseen?
Kirjoita oma tehovinkkisi alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Kun olo tuntuu flunssaiselta, laita sankkoon niin tulista vettä kuin hanasta saa ja upota siihen jalkasi pohkeita myöten.
Kun jalat ovat tottuneet tuliseen veteen, alkaa tautinen olotila tulla hikoiluna kehosta ulos. Tepsii joka kerta. Kannattaa tehdä heti kylmettymisoireiden ilmestyttyä.

Jokasyksyinen flunssakausi on alkanut. Siksi haluamme tietää, miten sinä taltutat flunssan parhaiten.

Teetä ja inkivääriä? D-vitamiinia sekä sinkkiä? Mitä keinoja sinä käytät flunssan häätöön?

Osallistu jutuntekoon ja jaa parhaat vinkkisi flunssan hoitoon.

Kerro niksisi alla olevalla lomakkeella.

Jätä myös nimimerkkisi, jota voimme käyttää vinkkisi yhteydessä.

Artikkeliin liittynyt kilpailu on loppunut ja voittajat on arvottu. Paljon onnea Anu Salmén ja Camilla Aurinko.

Yhteystiedot
Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.