Kuva: Viorel Sima / Shutterstock

Kiinalaisen lääketieteen mukaan mieltä voi rentouttaa kehon tiettyjä akupisteitä painelemalla. Testasimme, toimiiko se käytännössä.

Taas yksi arkipäivä takana ja olen selvinnyt ruuhkabussista kauppakassien kanssa suoraan sohvalle. Energiaa riittää juuri ja juuri kaukosäätimen paineluun. Päivän ylikierrokset alkavat vähitellen laantua, mutta olisiko mielen lataamiseen olemassa parempikin tapa?

Jos tämä tapahtuisi Kiinassa, olisin todennäköisesti latautunut painelemalla kaukosäätimen sijaan kehoni rauhoittavia akupisteitä. Selvitin perinteisen kiinalaisen lääketieteen asiantuntijalta Tutteli Hammermannilta, mistä nämä pisteet löytyvät.

Keskity korvanlehtiin

”Kaikille sisäelimille löytyy oma kohtansa korvasta, joten hieromalla korvalehteä ja korvan sisäpintaa tasapainotat koko kehosi”, Hammermann sanoo.

Korvan lisäksi varpaiden välejä kannattaa huomioida, jos stressi painaa päälle. Hammermannin mukaan etenkin akkavarpaan ja isovarpaan välin hierominen rauhoittaa mieltä. Hän neuvoo pyörittelemään jokaista varpaanväliä kevyesti muutaman minuutin ajan.

Mielenrauhaa ei voi koskaan olla liikaa, joten päätän testata molemmat pisteet heti samana iltana. Suljen tv:n, istahdan tyynyn päälle ja aloitan harjoitukset. Alan hieroa molempia korvalehtiäni peukalon ja etusormen välissä. Ensimmäinen havaintoni on, että korvanihan ovat aivan kylmät! Toinen havainto: en ole huomioinut koko korvien olemassaoloa naismuistiin.

Hierominen ei satu, vaan tuntuu oikeastaan mukavalta. Ja palkitsee välittömästi: korvat alkavat lämmitä, jopa kuumottaa ja miellyttävä lämpö leviää koko kehooni. Tunnen rauhoittuvani. Parin minuutin päästä molemmat korvani hehkuvat lämpöä ja ajatukset ovat tyyntyneet.

Rentoutta varpaiden väleistä

Seuraavaksi vedän jalan risti-istuntaan ja käyn käsiksi varpaideni väleihin. Sama havainto: varpaat ovat jääkylmät – mutta eivät pitkään.
Varpaiden välien hierominen tuntuu kieltämättä aluksi oudolta, mutta vaikuttaa tehokkaasti. Se ikään kuin vetää ajatukset päästä pois.

Kun olen saanut hierottua molempien jalkojen varpaiden välit, vedän lämpöiset sukat jalkaan ja istun vielä nauttimaan olostani. Yöllä nukahdan tavallista helpommin ja nukun tavallista sikeämpää unta. Näitä harjoituksia teen jatkossakin.

Lue muita stressinpoistovinkkejä uudesta MeNaiset SPORTista!

Lamaantuiko aivotoimintasi lounaan jälkeen? Siitä voi syyttää puoli kolmen väsymystä.

Ajatus ei kulje, haukottelua ei voi lopettaa. Aina ei kahvikaan auta. Huomaatko olevasi ihan naatti tai muuten vain saamaton aina tiettyyn aikaan iltapäivästä?

Oireet kuuluvat tieteellisesti todistettuun puoli kolmen väsymykseen.

The Telegraphin haastattelema Fiona Kerr selittää tunnetta sillä, että ihmisten vuorokausirytmi on luonnostaan kaksivaiheinen. Noin puoli kolme olisi toisten unien paikka, jotta aivotoiminta ei lamaantuisi.

Stressi vähenee päiväunilla

Ratkaisuksi iltapäiväkoomaa Kerr ehdottaa 15–20 minuutin päiväunia kesken työpäivän. Sillä olisi paljon hyviä vaikutuksia: pikku torkut parantaisivat muun muassa muistia, luovuutta, mielialaa, valppautta ja jaksamista. Pienet iltapäivätorkut myös vähentäisivät stressiä.

Sillä ei ole niinkään merkitystä, vaikka yöllä olisikin nukkunut kahdeksan tunnin unet. Kerr pitääkin 20 minuutin päiväunia tehokkaampana kuin 20 minuuttia pidempiä yöunia.

Älylaitteet ja varsinkin niiden nappikuulokkeet ovat helpottaneet huomattavasti musiikin kuuntelua, jota voi harrastaa nyt missä ja milloin tahansa. Mutta täysin vaaratonta tämäkään hupi ei ole, sanoo korvalääkäri.

Laitatko sinäkin napit korvillesi, kun lähdet lenkille? Tai kuunteletko musiikkia omilla kuulokkeillasi kuntosalilla?

Kehosta erittyvän hien ja kuulokkeiden yhdistelmä ei ole korvalle kaikkein ystävällisin. Tällainen hikoilu voi lisätä tulehduksen riskiä korvakäytävässä, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad.

Tulehdusriskiä voi onneksi välttää puhdistamalla kuulokkeet säännöllisesti.

Hikeäkin vaarallisempaa on Lindbladin mukaan kuulokkeiden tuoma melu ja äänen voimakkuus.

Nappikuulokkeet päästävät musiikin suoraan korvaan, joten ne rasittavat kuuloa enemmän kuin pehmustetut sankakuulokkeet.

– Suurin ongelma on liian kovalla soitettu musiikki ja niiden aiheuttamat meluvammat. Nappikuulokkeista voi saada pysyviä kuulovaurioita, lääkäri sanoo.

Lue myös: Nappikuulokkeet ovat melkoinen bakteeripesä – näin puhdistat ne

Korvakäytävään laitettavat nappikuulokkeet eivät myöskään kaikille sovi fyysisesti. Korvakäytävän anatomia on jokaisella ihmisellä erilainen. Joillakin se voi olla kissansilmän viirumainen käytävä, johon pyöreät kuulokkeet eivät yksinkertaisesti istu, Lindblad mainitsee.

Nappikuulokkeet voivat ahtaassa korvakäytävässä aiheuttaa vahan kertymistä, mutta se ei ole lääkärin mukaan vaarallista, koska vahan voi poistattaa esimerkiksi terveydenhoitajalla.

”Melun aiheuttamaan kuulovikaan ei ole lääke- eikä leikkaushoitoa.”

Jos löytää omalle korvalle sopivat nappikuulokkeet, niiden päivittäiseenkään käyttöön ei ole mitään estettä Lindbladin mielestä – kunhan muistaa kohtuullisen äänenvoimakkuuden.

– Melun aiheuttamaan kuulovikaan ei ole lääke- eikä leikkaushoitoa. Sitä ei voi myöskään korjata varaosalla, vaan kuulonaleneman aiheuttaessa jatkuvaa kuulemisongelmaa tarvitaan kuulolaitetta.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

Käytätkö päivittäin nappikuulokkeita?

Metsään uppoutuminen voisi olla Suomen seuraava matkailuvaltti, sillä meillähän pusikoita riittää.

Me suomalaiset olemme tienneet sen aina: jos haluat lepuuttaa mieltäsi, mene metsään.

Nyt metsää ollaan kuitenkin tuotteistamassa. The Washington Post kirjoittaa forest bathingista, joka suomennetaan usein metsään uppoutumiseksi. Suomessa harrastuksella on oma alalajinsa eli metsäkellintä, jonka harrastajat kutsuvat itseään englanniksi nimellä Forest Lollers.

Metsään uppoutuminen nostettiin jo viime vuonna yhdeksi hyvinvointitrendeistä Spafinder-sivuston listauksessa. Jutun oheen liitetyssä kuvassa näkyy kuusamolainen metsä.

Japanissa metsään uppoutumista tarkoittava termi shinrin-yoku on otettu käyttöön jo vuonna 1982. Sen idea on yksinkertainen, jotain, minkä ihmiset ovat osanneet aina: kävellään metsässä ja pidetään kaikki aistit avoimina kokemukselle.

Periaate on sama kuin viime vuosina suosiossa olleella mindfulnessilla. Miljöönä vain on metsä. Tutkimusten mukaan metsässä vietetty aika muun muassa vähentää stressiä, parantaa työmuistia ja saa ihmisen tuntemaan olevansa enemmän elossa. Japanin lisäksi Suomessa on tutkittu luontokävelyiden vaikutusta terveyteen.

Jonotuslista metsäkurssille

The Washington Postin mukaan metsään meneminen on kasvattanut suosiotaan nyt myös hyvinvointitrendien kehdossa eli Yhdysvaltain Kaliforniassa. Siellä metsään ei tietenkään voi mennä noin vain, vaan mukaan otetaan metsäterapeuttikurssin käynyt opas. Ben Page suoritti viikon mittaisen koulutuksen, joka on tällä hetkellä niin suosittu, että kurssille joutuu jonottamaan.

– Kun ajattelen, mitä jooga oli 30 vuotta sitten ja mikä sen on asema on nyt, metsäterapia on tekemässä saman matkan niin, että siitä tulee kulttuurissamme valtavirtaa, mies pohtii the Washington Postille.

”Shinrin-yokun tarkoitus on antaa osallistujille mahdollisuus hidastaa.”

Suomalaista metsänkävelijää saattaa tällainen opastouhu ja siitä maksaminen naurattaa, mutta metsäterapia on ihan eri asia kuin metsässä kävely tai vaeltaminen. Ben Page selittää, miten ne eroavat:

– Luontokävelyt lisäävät tietoutta, ja vaelluksen tarkoitus on saavuttaa jokin päämäärä. Shinrin-yokun tarkoitus on antaa osallistujille mahdollisuus hidastaa, arvostaa asioita, joita voi nähdä tai kuulla vain, kun liikkuu hitaasti, ja pitää tauko arjen stressistä.

Jos ei kuitenkaan jaksa stressata siitä, että suorittaa rentoutumisen varmasti oikein, suomalaiseen metsään voi mennä ihan millä tarkoituksella haluaa ja aivan omaan tahtiinsa. Pääasia on, että se tuntuu hyvältä.

Kansallismaiseman arvo

Madventures-matkailuohjelmasta tutuksi tullut Riku Rantala kirjoitti Helsingin Sanomien viikonlopun kolumnissaan, että me suomalaiset emme aina itsekään ymmärrä luontomatkailukohteidemme arvoa.

Rantala oli vieraillut hiljattain Kolilla, Pohjois-Karjalassa ja kertoi vaikuttuneensa näkymästä jälleen kerran.

Näkyvillä on selvä markkinarako. Metsä on muotia, ja meillähän sitä riittää. Amerikkalainen metsäkurssitus kuulostaa kenties härskiltä rahastukselta, mutta ehkä siitä voisi oppiakin jotain? Ainakaan Rantalan mukaan suomalaista luontomatkailua ei vieläkään markkinoida tarpeeksi.

– Voi olla, että vasta lastenlastemme lasten sukupolvi onnistuu markkinoimaan niistä todellisen ekomatkailuhitin, mies ennustaa kolumnissaan.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

Myös gluteeniyliherkät saavat oireisiinsa helpotusta gluteenittomasta ruokavaliosta.

Amerikkalaislääkäri Norelle Reilly herätti keskustelun väittämällä, että gluteenittomissa tuotteissa on enemmän rasvaa ja sokeria kuin muissa tuotteissa. Hänen mukaansa gluteenittomuus on jopa vaaraksi terveydelle, sillä se aiheuttaa muun muassa ylipainoa ja aineenvaihdunnan ongelmia.

Suomalainen diplomiravintoterapeutti ja ravintokouluttaja Tarja Tuuli-Dammert tyrmää Reillyn väitteen.

– Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille, joten gluteenipitoisten viljojen tai gluteenia sisältävien teollisten ruoka-aineiden pois jättäminen ei aiheuta terveysongelmaa.

Tuuli-Dammertin mielestä myös monet ei-keliaakikot saavat gluteeniviljoista oireita ja gluteenin saanti voi vaikuttaa heidän terveyteensä monella tapaa haitallisesti.

– Immunologinen gluteeni-intoleranssi jää usein diagnosoimatta. Myös yhä yleistyvää ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) on kutsuttu keliakian kevytversioksi. Silloin voi esiintyä lievempiä suolisto-ongelmia, kuten ilmavaivoja sekä vatsakipuja. Gluteenista luopuminen on lievittänyt näitä oireita ja auttanut paranemaan myös erilaisista sairauksista – oli veressä keliakiavasta-aineita tai ei.

"Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille."

Ravintoterapeutti muistuttaa, että gluteeniton ei ole sama kuin viljaton. Hän itse suosii gluteenin sijasta muun muassa hirssiä, tattaria ja puhdasta kauraa.

Gluteenin poistaminen ruokavaliosta saattaa tiettyjä ihmisiä auttaa myös laihtumaan.

– Jos on tietämättään gluteenille herkkä, keho on enemmän tai vähemmän stressitilassa tuon elimistölle sopimattoman myrkyn vuoksi. Stressihormonit vaikuttavat laajasti hormonitasapainoon, mikä voi merkittävästi vaikeuttaa painonhallintaa.

Painonhallintaa vaikeuttaa myös se, että gluteenille yliherkällä on usein ongelmia suolistossa ja ravintoaineiden imeytyvyydessä, sanoo Tuuli-Dammert.

– Ravintoainepuutokset ovat yleisiä. Aineenvaihdunta ei voi toimia optimaalisesti ravintoaineiden puutetilassa, eikä näin ollen laihduttaminenkaan.

Tuuli-Dammertin mukaan kenenkään ei kuitenkaan kannata itsenäisesti alkaa gluteenittomalle ruokavaliolle. Keliakiatesti olisi hyvä ottaa ennen aloittamista, hän sanoo.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto

Mikael Fogelholm: ”Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota”

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei lämpene gluteenittomalle ruokavaliolle, jos mikään sairaus ei vaadi sen noudattamista.

– Gluteeniton ruokavalio on pakollinen keliaakikoille, joita on noin yksi prosentti koko väestöstä. Sitä joutuvat noudattamaan myös he, joilla on gluteeniyliherkkyys. Mutta kaikille muille gluteenin välttely on turhaa, eikä sen hyödyistä ole näyttöä, Fogelholm sanoo.

"Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita."

– Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita. Tämä Amerikasta tullut muotidieetti ratsastaa vähähiilihydraattisen ruokavalion jälkiaalloilla, vaikka gluteenittomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Eihän keliaakikoiden gluteeniton ruokavaliokaan ole vähähiilihydraattinen.

Täysjyvää suoliston terveydeksi

Fogelholmin mukaan myös ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät ihmiset ovat turhaan huolissaan gluteenista. Tämä vaiva on noin joka kymmenennellä suomalaisella, mutta he saavat oireita muun muassa viljan huonosti imeytyvistä hiilihydraateista – eivätkä gluteenista, hän mainitsee.

Fogelholmin mielestä kannattaa miettiä viljan laatua. Pitkälle prosessoitu, valkoinen vilja on ravintoarvoiltaan selvästi köyhempää kuin täysjyvävilja, jossa on muun muassa tärkeää kuitua.   

– Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota, ja paljon täysjyväviljaa syöneet ovat terveempiä kuin muut ihmiset. Täysjyväviljat ovat hyödyllisiä suoliston toiminnalle: niitä runsaasti syövillä on myös muita vähemmän monia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta ja suolistosyöpää, Fogelholm kertoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.