Kuva: Viorel Sima / Shutterstock

Kiinalaisen lääketieteen mukaan mieltä voi rentouttaa kehon tiettyjä akupisteitä painelemalla. Testasimme, toimiiko se käytännössä.

Taas yksi arkipäivä takana ja olen selvinnyt ruuhkabussista kauppakassien kanssa suoraan sohvalle. Energiaa riittää juuri ja juuri kaukosäätimen paineluun. Päivän ylikierrokset alkavat vähitellen laantua, mutta olisiko mielen lataamiseen olemassa parempikin tapa?

Jos tämä tapahtuisi Kiinassa, olisin todennäköisesti latautunut painelemalla kaukosäätimen sijaan kehoni rauhoittavia akupisteitä. Selvitin perinteisen kiinalaisen lääketieteen asiantuntijalta Tutteli Hammermannilta, mistä nämä pisteet löytyvät.

Keskity korvanlehtiin

”Kaikille sisäelimille löytyy oma kohtansa korvasta, joten hieromalla korvalehteä ja korvan sisäpintaa tasapainotat koko kehosi”, Hammermann sanoo.

Korvan lisäksi varpaiden välejä kannattaa huomioida, jos stressi painaa päälle. Hammermannin mukaan etenkin akkavarpaan ja isovarpaan välin hierominen rauhoittaa mieltä. Hän neuvoo pyörittelemään jokaista varpaanväliä kevyesti muutaman minuutin ajan.

Mielenrauhaa ei voi koskaan olla liikaa, joten päätän testata molemmat pisteet heti samana iltana. Suljen tv:n, istahdan tyynyn päälle ja aloitan harjoitukset. Alan hieroa molempia korvalehtiäni peukalon ja etusormen välissä. Ensimmäinen havaintoni on, että korvanihan ovat aivan kylmät! Toinen havainto: en ole huomioinut koko korvien olemassaoloa naismuistiin.

Hierominen ei satu, vaan tuntuu oikeastaan mukavalta. Ja palkitsee välittömästi: korvat alkavat lämmitä, jopa kuumottaa ja miellyttävä lämpö leviää koko kehooni. Tunnen rauhoittuvani. Parin minuutin päästä molemmat korvani hehkuvat lämpöä ja ajatukset ovat tyyntyneet.

Rentoutta varpaiden väleistä

Seuraavaksi vedän jalan risti-istuntaan ja käyn käsiksi varpaideni väleihin. Sama havainto: varpaat ovat jääkylmät – mutta eivät pitkään.
Varpaiden välien hierominen tuntuu kieltämättä aluksi oudolta, mutta vaikuttaa tehokkaasti. Se ikään kuin vetää ajatukset päästä pois.

Kun olen saanut hierottua molempien jalkojen varpaiden välit, vedän lämpöiset sukat jalkaan ja istun vielä nauttimaan olostani. Yöllä nukahdan tavallista helpommin ja nukun tavallista sikeämpää unta. Näitä harjoituksia teen jatkossakin.

Lue muita stressinpoistovinkkejä uudesta MeNaiset SPORTista!

Tämän oireen voi joskus havaita ennen kuin rinnassa tuntee pienintäkään kasvainta.

Naisia kannustetaan terveyden nimissä tutkimaan omat rintansa säännöllisesti, mieluiten kuukausittain. Rintasyövän tunnetuin oire on kasvain. Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina levinnyt kuvia, joilla naiset haluavat kiinnittää huomion rintasyövän ehkä vähemmän tunnettuun oireeseen, ihon vetäymään.

Claire Warner, 41, jakoi Facebookiin kuvan rinnastaan, jossa näkyy hädin tuskin huomattava, pieni kuoppa. Pian Warnerin kuvaa oli jaettu sosiaalisessa mediassa kymmeniätuhansia kertoja ja siitä uutisoitiin laajasti.

Erotatko sinä kuvasta ihon vetäymän? Oikeassa reunassa näkyvä tumma jälki on syntynyt koepalan ottamisen yhteydessä. Ihon vetäymä näkyy siitä vasemmalle ja hieman ylöspäin.

Rintasyövän hoitoennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin sairaus todetaan. Facebook-postauksessaan Claire kertoi olevansa onnekas huomattuaan syövän näinkin aikaisin. Kirjoitus on sittemmin muutettu yksityiseksi.

Ihon vetäymää lukuunottamatta Clairella ei ollu muita oireta. Hän kertoi twitterissä, ettei tuntenut oloaan sairaaksi tai havainnut kyhmyä tai pattia rinnassaan. Hän kiinnitti huomiota pieneen ihomuutokseen, koska oli vähän aiemmin nähnyt tämän Lisa Roylen varoittavan postauksen:

Helsingin yliopiston syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärin Akseli Hemmingin mukaan rinnan ihon vetäymä on hyvin tunnettu rintasyövän oire ja se löytyy kaikista syöpätautien oppikirjoista.

– Rintasyövän ensimmäinen oire voi olla kyhmy, nännierite, tai vetäymä rinnan ihossa. Usein rintasyöpä on myös täysin oireeton ja löytyy sattumalta seulontakuvauksessa. Huonolla onnella rintasyöpä voi löytyä vasta sen lähetettyä etäpesäkkeitä.

Englanniksi ihon vetäymää kutsutaan sanalla dimple, joka suomeksi käännettynä tarkoittaa usein hymykuoppaa. Suomessa oireesta käytetään termiä ihon vetäymä. 

– Jos potilas tulee lääkärin vastaanotolle rintasyöpäepäilynä, tehdään aina kliininen tutkimus, johon kuuluu rintojen tarkastelu ja niiden tunnustelu. Siiinä havaitaan ihon vetäymät ja mahdolliset epänormaalit kyhmyt. Naisten kannattaa opetella myös tunnustelemaan rintojaan ja tekemään havaintoja niistä.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Vierailija

Miks ees tutkia kun tietää ettei hoitoja halua parempaa elämää elää tietämättömänä asiasta ja näin ollen terveenä. Kerran ollut syöpä ja siihen hoitohelvettiin ei kukaan lähde uusiksi.

Purppurataivas-blogin kirjoittaja kertoo vaikeuksistaan saada hoitoa angiinan tai umpisuolentulehduksen kaltaisiin tavallisiin vaivoihin, koska häntä pidetään automaattisesti harhaluuloisena.

Purppurataivas-blogia Me Naisten sivuilla kirjoittava nuori nainen on elämänsä aikana kuullut monenlaisia diagnooseja. Usein tavalliset, fyysiset sairaudet tai vaivat on laitettu kaksisuuntaisen mielialahäiriön piikkiin.

Nainen kertoo, kuinka hän kävi viimeksi terveyskeskuksessa jatkuvan angiinan ja turvonneiden nielurisojen vuoksi. Hoitaja oli sanonut, että ”juo kylmää vettä”.

– Hoitaja ei edes katsonut nieluuni tai kysellyt kauan oireilu oli jatkunut.

Sen jälkeen hän meni lääkärille, joka oli sanonut tilanteen rauhoittuvan itsestään. Samalla lääkäri oli kysynyt, käykö nainen säännöllisissä terapiatapaamisissa.

Lue myös! Antti Railio puhuu ensimmäistä kertaa sairaudestaan: ”Olen miettinyt monta kertaa lopettavani kaiken”

Käteen tästä hoitokerrasta jäi 800 milligramman Burana-resepti ja 25 euron lasku, hän kirjoittaa.

Lähihoitajaksi itse opiskeleva bloggaaja muistaa myös varhaisempia tapauksia, joissa ei mielestään saanut oikeaa hoitoa.

– Olin 14–15 vuotias, kun umpisuoleni tulehtui. Lähdimme äidin kanssa päivystykseen, jossa sanottiin, että tyttö vaan vetää omia johtopäätöksiä ja haluaa tulla huomatuksi.

”Päivystyksessä sanottiin, että tyttö vaan vetää omia johtopäätöksiä ja haluaa tulla huomatuksi.”

Kipujen pahentuessa ja äidin tuskan purkaantuessa ambulanssi vei kuitenkin pian leikattavaksi, nainen kirjoittaa´"Sua vaan ahdistaa" -postauksessaan.

Normaalia elämää

– Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei tee ihmisestä hullua tai huonompaa ihmistä, se ei tee ihmisestä automaattisesti harhaluuloista tai huomionkipeää, paitsi hoitohenkilökunnan mielestä.

Bloggaajan mukaan diagnoosi ei vaikuta hänen elämäänsä mitenkään muuten, kuin että hän ei saa asianmukaista hoitoa

– Elän normaalia elämää, asun yhdessä kihlattuni kanssa, opiskelen lähihoitajaksi ja teen ihan tavallisia juttuja. Diagnoosi on kummitellut elämässäni vuodesta 2009 asti, eikä sitä saa noin vain pois.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

äiti

Tuo diagnoosi on vielä kevyt. Skitsofrenia-diagnoodin saanut nuori eli helvetissä ennen kuin sai tuo bibo-diagnoosin. Eikä pidä niellä kaikkee. Valittaa voi ja pitääkin.

Vierailija

Nykyisin on uskomaton määrä diagnosoitavaa ja diagnosoituja ... jokaiselle saa kuulemma tarvittaessa psykologisen diagnoosin jolla voidaan estää heidän etenemisensä tarvittaessa. Jatkossa potilaan tarvittavia terapioita, hoitoja, lepoon tai kevyempään työnkuvaan ohjaavaa rekrytointia ei kuitenkaan suoriteta vaikka olisi diagnoosin saanut? Siksi käy mielessä diagnoosien oikeellisuus. Käytetäänkö niitä väärin potilasta vastaan? Eri asia ovat maahanmuuttajat ja sotatoimissa olleet jotka saavat terapiaa, rahaa jne. Sitä vastoin työssä väsynyt yksinhuoltaja tai vuosia osa-aikaisena ollut alipalkattu ei lepoa tai hoivaa tarvitse... vaikka heidänkin elämän vaiheensa ja kokemansa stressi vastaisi pientä sotaa? Edes kirkko ei huomioi heitä. Ei muuta kuin leima otsaan. Silkkaa ilkeyttä ja kiusan tekoa. Ainakin osalle.

Tutkija, Congrats, you have an all male panel -blogin perustaja Saara Särmä neuvoo, miten voit irrottautua negatiivisesta asenteesta vartaloasi kohtaan.

Opettele kriittistä suhtautumista.

– Se ei tarkoita muiden naisten haukkumista ja väheksymistä vaan sitä, että ymmärtää, että meille kaupitellaan tietynlaista kehonkuvaa. Siihen voi suhtautua kriittisesti, kuten mihin tahansa mainostuputtamiseen: tämä ei koske minua.

Pyri eroon negatiivisesta kelailusta.

– Se ei ole helppoa. Olen itse lopettanut laihduttamisen kymmenen vuotta sitten, mutta vieläkin tulee sellaisia hetkiä, että voi vittu. Pyri tunnistamaan tilanteet, joissa alat ajatella, että onpas minulla vääränmuotoinen keskivartalo.

Opettele katsomaan muita lempeästi

– Kun tietoisesti alkaa katsella kadulla muita hyväksyvästi, lempeys siirtyy pikkuhiljaa myös itseä kohtaan.

Särmä myös kehottaa katsomaan Linnan juhlia tai muita vastaavia tapahtumia haukkumatta naisia, pelkästään iloisesti.

Etsi kannustavia kuvia

– Jos Instagramin täydelliset julkkikset tai fitnessharrastajat ahdistavat, netti on pullollaan vaihtoehtoisia kuvia: hashtageilla #365feministselfie ja #hereiam löytää selfieitä erilaisista naisista.

Tunnista läskipelko

– Mitä sitten tapahtuu, jos vain söisit kakkua hyvällä mielellä. Tuskin mitään kovin ihmeellistä. Jos on terve suhde ruokaan, harva lihoo holtittomasti, vaikkei tekisi jokaisesta makeansyöntihetkestä itselleen huonoa omaatuntoa.

Lopeta laihdutuspuhe

– Helppo tapa lopettaa laihduttamisesta puhuminen ja itsensä mollaaminen, on olla osallistumatta puheeseen. Laihdutuspuhe on myös aika tylsää ja epäkiinnostavaa. Kun lopetat puheeseen osallistumisen ja puhut sen sen sijaan muista asioista, voit vaikuttaa muidenkin asenteisiin.

Lue lisää: Loppu läskipuheelle!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Mitä tapahtuisi, jos vain lopettaisit ulkomuotosi murehtimisen?

”Kehoni oli paljon pehmeämpi, kun tapasimme kultsini kanssa. Hän sanoi heti, että näkee sisälläni gasellin, joka on kerännyt rasvaa päälleen. Päätimme yhdessä, että kerätään rasvat pois, niin gaselli pääsee esiin.”

Moni hieraisi silmiään kahdesti, kun näki tämän joogayrittäjä Kylli Kukkin lausunnon Kotilääkäri-lehden (5/2016) haastattelussa.

Jutussa rakastunut Kylli Kukk kertoo, kuinka on tehnyt ruokavalioremontin ja muun muassa lopettanut kokonaan syömästä leipää, ”jota saattoi mennä kuusikin viipaletta päivässä”.

Kylli on yksi Suomen tunnetuimpia joogaohjaajia. Hänen tavaramerkkejään on ollut lempeyden, nauttimisen ja naisellisuuden korostaminen. Tunneillaan hän kehottaa kaikkia rakastamaan itseään ja kehoaan.

Kirjassaan Kyllin hyvä (2014) hän kertoi, kuinka opetteli hyväksymään vartalonsa, vaikka painoi kymmenen kiloa enemmän kuin kilpaurheiluvuosinaan – jotka sivuhuomautuksena sijoittuvat aikaan, jolloin Kylli oli alle 20-vuotias.

Miksi ihmeessä aikuisten naisten on niin kamalan hankalaa olla tyytyväisiä omaan vartaloonsa?

Mutta niin vain upea joogajumalatar itse tahtoo nyt laihduttaa kymmenen kiloa, ja vieläpä siksi, että mies on asiasta huomauttanut.

Miksi ihmeessä myös aikuisten naisten on niin kamalan hankalaa olla tyytyväisiä omaan vartaloonsa? On korkea aika miettiä, mistä tyytymättömyys johtuu ja yrittää korjata sitä jollakin muulla tavalla kuin ikuisella laihduttamisella.

50 vuotta laihdutusta

– Naisille on aika tyypillistä, että toisia kohtaan ollaan paljon lempeämpiä ja armollisempia kuin itseään kohtaan. Harvat arvioivat muiden vartaloita koko ajan kriittisesti, mutta omalla kohdalla tilanne on toinen, sanoo yliopistonlehtori Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta.

Harjunen on väitellyt naisten lihavuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Kerätessään materiaalia väitöskirjaansa vuosituhannen alussa hän tapasi ikääntyneitä naisia, jotka sanoivat laihduttaneensa 50 vuotta.

– He olivat täynnä itseinhoa vartaloaan kohtaan. Olemme tottuneet siihen, että se on tapa, jolla naisten pitää vartalostaan puhua.

Niinpä niin, kenellepä ei olisi tuttua se ikuinen laihduttamisesta jaarittelu, jota työpaikkojen lounas- ja kahvitauoilla harrastetaan.

– Osittain se on opittu small talkin tapa, jolla on vakava tausta. Sillä viestitään, että tiedetään oman ruumiin olevan epätäydellinen ja aikeena on koko ajan tehdä asialle jotain. Siinä voi olla mukana myös aitoa huolta siitä, että kelpaako, Harjunen sanoo.

”Kun haukkuu itseään, ei näyttäydy uhkana muille.”

Vartalonsa puutteita ja vikoja haukkumalla nainen tekee itsestään muiden naisten silmissä vaarattoman kilpakumppanin.

– Naisten ympärille on kulttuurissa rakennettu vahva kilpailuasetelma, joka liittyy ulkonäköön ja kilpailuun miesmarkkinoilla. Kun haukkuu itseään, ei näyttäydy uhkana muille.

Harjusen tutkimuksessa selvisi, että oman vartalon inhoaminen alkaa jo lapsena. Useimmat Harjusen haastattelemat naiset sanoivat oppineensa koulussa, että ovat lihavia eivätkä siksi kelvollisia. Esimerkkinä toimii usein myös oma äiti, joka on tyytymätön vartaloonsa. Vaikka äiti saattaisi luulla, ettei hän lapsen kuullen puhu laihduttamisesta, aikuisen on vaikeaa peittää omaa asennettaan lapselta.

Kroppainho rajoittaa

Tietysti omalle kropalleen saa tehdä, mitä tahtoo, sukupuolentutkija Harjunen muistuttaa. On vain hyvä erottaa, mitkä motiivit laihduttamiseen ajavat.

– Jos ajattelee, että on oma valintani, että täytyy laihduttaa kymmenen kiloa, on hyvä tarkastella, miten se oma, vapaa valinta on tehty. On nimittäin aika kiveen hakattu, miltä vallitsevien ihanteiden mukaisesti pitää näyttää.

Myös kiihkeä terveiden elämäntapojen ihannointi sekoittuu siihen, että on tärkeää ”näyttää” terveeltä – siis hoikalta, jolla on pyöreyttä ja lihaksia juuri niissä oikeissa paikoissa. Ulkonäön perusteella ei voi kuitenkaan päätellä, kuka on terveempi kuin toinen.

Kaikkein vakavimmin kroppainho vaikuttaa silloin, kun se alkaa rajoittaa elämää. Ja niin se usein tekee.

– Kroppainholla voi olla hurjat vaikutukset. Moni nainen ei esimerkiksi mene uimaan tai tanssimaan tai ei käy rannalla tai ulkona syömässä, vaikka haluaisikin. Koetaan, että oma ruumis on esteenä ja vain ”oikeanlaiset” ansaitsevat elää niin kuin haluavat.

Katse pois pyllystä

Kun puhutaan huolestuneeseen sävyyn laihduttamisesta, puhutaan teineistä ja nuorista – aikuisten naisten laihduttaminen ei perinteisesti ole huolettanut yhteiskunnallisena ilmiönä. Vielä vähemmän on tutkittu miesten laihduttamista ja ulkonäköongelmia, käytännössä ei ollenkaan.

Silti moni aikuinen nainen käytännössä laihduttaa tai yrittää laihduttaa koko elämänsä. Harjusen tutkimuksessa monet naiset sanoivat olevansa laihdutusongelmiensa kanssa yksin, kun ”oma mieskään ei tajua”, millainen ongelma tyytymättömyys omaa vartaloa kohtaan on.

– Laihduttaminen ei muutu vuosien tai kokemuksen myötä helpommaksi. Tutkimukset osoittavat, että kilot tulevat takaisin.

Siksi kannattaisi etsiä itsetyytyväisyyttä muualta. Kirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja Rosa Meriläinen sanoi hiljattain Aamulehden haastattelussa, että maailmassa pitäisi antaa vähemmän tilaa ajatukselle, miltä näyttää muiden ihmisten silmissä. ”Naiset olisivat iloisempia, jos he muokkaisivat yhteiskuntaa eivätkä omaa persettään”, Meriläinen sanoi.

”Jos tyttöjen ja naisten ruumiillista itsetuntoa systemaattisesti tuettaisiin, naisilta vapautuisi hurja määrä energiaa.”

Meriläisen mukaan mieli muuttuu sitä paremmaksi, mitä vähemmän keskittyy ulkonäköönsä ja sen sijaan kiinnostuu itsensä ulkopuolella olevista asioista.

Harjunen on samoilla linjoilla.

– Jos tyttöjen ja naisten ruumiillista itsetuntoa systemaattisesti tuettaisiin, naisilta vapautuisi hurja määrä energiaa.

Elämme hyviäkin aikoja

Vaikka usein vaikuttaa siltä, että aikamme on yhä ankarampi ja ulkonäkökeskeisempi, ihan kaikki ei mene yksiselitteisesti vain ankeampaan suuntaan. 2000-luvun alussa lihavuudesta puhuttiin käytännössä vain lääketieteellisesti terveysongelmana, nykyään keskustelussa on paljon muitakin, kuten yhteiskunnallisia näkökulmia.

– Myös lihavien naisten näkyvyys on lisääntynyt. Luin juuri, että Melissa McCarthy on Hollywoodin kolmanneksi parhaiten palkattu naisnäyttelijä, Harjunen sanoo.

McCarthy on tuttu muun muassa tv-sarjasta Gilmoren tytöt sekä elokuvista Morsiusneidot (2011) ja Tammy (2014).

Harjunen toteaa huvittuneena, että kapitalismi, joka toisaalta ylläpitää naisten jatkuvaa tyytymättömyyttä itseensä kaupatakseen ongelmaan tuotteita, on myös auttanut asiaa. Esimerkiksi erikokoi­sille naisille on nykyään huomattavasti laajempi valikoima vaatteita.

– Eikä enää ajatella, ettei lihava ihminen olisi kiinnostunut itsensä hoitamisesta tai ulkonäöstä.

Lue lisää: Eroon vartaloinhosta - Näin treenaat pääsi hyväksymään vartalosi

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.