Kuva: Viorel Sima / Shutterstock

Kiinalaisen lääketieteen mukaan mieltä voi rentouttaa kehon tiettyjä akupisteitä painelemalla. Testasimme, toimiiko se käytännössä.

Taas yksi arkipäivä takana ja olen selvinnyt ruuhkabussista kauppakassien kanssa suoraan sohvalle. Energiaa riittää juuri ja juuri kaukosäätimen paineluun. Päivän ylikierrokset alkavat vähitellen laantua, mutta olisiko mielen lataamiseen olemassa parempikin tapa?

Jos tämä tapahtuisi Kiinassa, olisin todennäköisesti latautunut painelemalla kaukosäätimen sijaan kehoni rauhoittavia akupisteitä. Selvitin perinteisen kiinalaisen lääketieteen asiantuntijalta Tutteli Hammermannilta, mistä nämä pisteet löytyvät.

Keskity korvanlehtiin

”Kaikille sisäelimille löytyy oma kohtansa korvasta, joten hieromalla korvalehteä ja korvan sisäpintaa tasapainotat koko kehosi”, Hammermann sanoo.

Korvan lisäksi varpaiden välejä kannattaa huomioida, jos stressi painaa päälle. Hammermannin mukaan etenkin akkavarpaan ja isovarpaan välin hierominen rauhoittaa mieltä. Hän neuvoo pyörittelemään jokaista varpaanväliä kevyesti muutaman minuutin ajan.

Mielenrauhaa ei voi koskaan olla liikaa, joten päätän testata molemmat pisteet heti samana iltana. Suljen tv:n, istahdan tyynyn päälle ja aloitan harjoitukset. Alan hieroa molempia korvalehtiäni peukalon ja etusormen välissä. Ensimmäinen havaintoni on, että korvanihan ovat aivan kylmät! Toinen havainto: en ole huomioinut koko korvien olemassaoloa naismuistiin.

Hierominen ei satu, vaan tuntuu oikeastaan mukavalta. Ja palkitsee välittömästi: korvat alkavat lämmitä, jopa kuumottaa ja miellyttävä lämpö leviää koko kehooni. Tunnen rauhoittuvani. Parin minuutin päästä molemmat korvani hehkuvat lämpöä ja ajatukset ovat tyyntyneet.

Rentoutta varpaiden väleistä

Seuraavaksi vedän jalan risti-istuntaan ja käyn käsiksi varpaideni väleihin. Sama havainto: varpaat ovat jääkylmät – mutta eivät pitkään.
Varpaiden välien hierominen tuntuu kieltämättä aluksi oudolta, mutta vaikuttaa tehokkaasti. Se ikään kuin vetää ajatukset päästä pois.

Kun olen saanut hierottua molempien jalkojen varpaiden välit, vedän lämpöiset sukat jalkaan ja istun vielä nauttimaan olostani. Yöllä nukahdan tavallista helpommin ja nukun tavallista sikeämpää unta. Näitä harjoituksia teen jatkossakin.

Lue muita stressinpoistovinkkejä uudesta MeNaiset SPORTista!

Kuukautissuojien arvonlisäveroprosentti on Suomessa korkein mahdollinen, vaikka suojat ovat naisille välttämättömiä. Mutta miksi veronalennus joidenkin mielestä syrjisi miehiä? 

Mikä ihmeen tamponivero, oli monen ajatus, kun kansanedustaja Hanna Sarkkisen tekemästä lakialoitteesta sen alentamiseksi uutisoitiin pari viikkoa sitten.

Tamponiveroksi kutsutaan kuukautissuojien arvonlisäveroa. Suomessa, niin kuin monissa muissakin maissa, kuukautissuojien arvonlisäveroprosentti on se korkein mahdollinen, Suomessa 24 prosenttia. Veron suuruus on poliittinen päätös. Monilla ihmiselle välttämättömillä tarvikkeilla on alennettu arvonlisävero. Esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisävero on 14 prosenttia ja lääkkeiden, kirjojen ja liikuntapalveluiden alv on 10 prosenttia. 

– Tamponivero on niin sanottu sukupuolittunut kulu, koska se kohdistuu vain toiseen sukupuoleen, kansanedustaja Hanna Sarkkinen sanoo. 

Monessa maassa verosta on jo luovuttu

Viime vuosina tamponiverosta on alettu keskustella maailmalla, ja esimerkiksi Britanniassa, New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Irlannissa kuukautissuojien arvonlisäverosta on luovuttu kokonaan. Ranska alensi veroa 20 prosentista 5,5 prosenttiin.

Suomessa aiheesta on oltu tähän asti hiljaa.

– Politiikassa tuntuu olevan vaikea puhua intiimiasioista, Sarkkinen arvelee syytä.

Naiset käyttävät kuukautissuojiin elämänsä aikana Sarkkisen laskelmien mukaan 1000–3000 euroa. Summa vaihtelee paljon, koska kuukautissuojia on paljon erilaisia ja eri hintaisia, niin kuin on kuukautisiakin. 

”Politiikassa tuntuu olevan vaikea puhua intiimiasioista.”

– Joku ostaa kuukupin ja pärjää sillä monta vuotta, joku joutuu käyttämään runsaisiin kuukautisiin yhtä aikaa tamponia ja sidettä, Sarkkinen havainnollistaa.

Kun veroa alennettaisiin, myös kuukautissuojien hinta alenisi jonkin verran.

– Aloitteeni mukaan kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisäveroa voisi alentaa samalle tasolle kuin lääkkeiden veron on eli kymmeneen prosenttiin, Sarkkinen sanoo. 

”Eikö teillä ole tärkempiä asioita?”

Kuulostaa reilulta ja järkeenkäyvältä, mutta aloite, joka siis ei ole vielä ollut eduskunnan käsittelyssä, on kohdannut tuoreeltaan myös vastustusta. Asiaa on puitu nettikeskusteluissa ja palautetta on tullut suoraan Sarkkisellekin. 

– Yleisin saamani kommentti on ollut se, että eikö teillä ole siellä tärkeämpiä ja isompiakin asioita hoidettavana, Sarkkinen sanoo.

– Jos ”pienet asiat” hoidetaan vasta sitten, kun kaikki isommat asiat on hoidettu, sellaista hetkeä ei tule koskaan. Voi myös kysyä, kuka saa määritellä, mikä on tärkeä ja mikä vähemmän tärkeä asia. Usein tuntuu siltä, että naisiin liittyvät asiat ovat niitä vähemmän tärkeitä.

Toinen yleinen sosiaalisessa mediassa esiintynyt kommentti on, että tamponiveron alentaminen syrjii miehiä. Siihen Sarkkinen on vastannut niin, ettei ymmärrä, miten veronalennus syrjisi miehiä, sillä jos mies ostaa kuukautissuojia, veroale koskee myös häntä.

– Sitten on heitetty, että parranajovälineiden veroa pitäisi siinä tapauksessa alentaa myös. Kyllä niille saa ehdottaa samalla lailla veroalea, mutta mielestäni parranajovälineet eivät ole samalla tavalla välttämättömiä terveystarvikkeita kuin kuukautissuojat.

Tasa-arvon ylläpitäminen vaatii työtä 

Tamponiveron alentaminen vähentäisi jonkin verran valtiolle kertyviä verotuloja, mutta se ei ole mikään rahallinen etu naisille, joka on miehiltä pois tai jota ilman miehet jäävät. 

Hanna Sarkkisen mielestä tasa-arvoasioista on tärkeä keskustella aina, etenkin nyt ja myös Suomessa.

– Meillä ajatellaan helposti, että Suomessa moni asia on niin hyvin, ja niin onkin. Siksi tuntuu, että jäljellä olevia tasa-arvo-ongelmia ei haluta ottaa esiin. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole sellainen asia, että kun se kerran on saavutettu, se pysyy olemassa itsestään. Tämä on nähty monissa Euroopan maissakin, joissa naisten asiat ovat ottaneet viime vuosina takapakkia, Sarkkinen sanoo, ja viittaa esimerkiksi aborttioikeuden tiukentamista koskeviin keskusteluihin.

Niveloireita aiheuttavat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta ja kihti.

Arkuutta, turvotusta ja jomotusta – jokaisella on joskus ollut nivelkipua vaikkapa flunssan yhteydessä. Flunssassa nivelkivun hoitokeinoiksi riittävät tulehduskipulääke ja parasetamoli sekä lepääminen. Kivuista kannata ottaa sen enempää stressiä, sillä yleensä oireet häviävät parissa päivässä tai viikossa.

Jos niveloireet jatkuvat kuitenkin pidempään, on syytä hakeutua lääkärin luokse oikean hoitomuodon löytämiseksi. Nebraskan yliopiston professori, reumalääkäri James O’Dell listaa Time-lehdessä kahdeksan mahdollista syytä, joista nivelkipu voi johtua.

  1. Kihti
    Joka on joskus kärsinyt kihtistä, tietää taatusti, mitä kipu on. Siihen herää keskellä yötäkin sikeimmästä unesta.
    – Se on erittäin kivuliasta ja tekee heikoksi, sanoo O’Dell.
    Kihtikipu alkaa yleensä isovarpaan tulehduksesta, joka voi aiheuttaa turvotusta ja arkuutta. Kipu kestää tyypillisimmillään kolmesta kymmeneen päivään ja voi pitkittyä monesta syystä, vaikkapa stressin tai ylipainon takia. Merkittävin syy on kuitenkin elimistön kohonnut uraattipitoisuus.
    Elintapatautina kihti on onneksi hoidettavissa esimerkiksi ruokavalion avulla. O’Dell suosittelee välttämään puriiniaineita, joita on paljon esimerkiksi alkoholissa ja punaisessa lihassa.
  2. Nivelreuma
    Yksi yleisimpiä autoimmuunisairauksia kilpirauhasvaivojen lisäksi on nivelreuma, jonka puhkeamissyy on tuntematon. Sen tyypillisimpiä oireita on nivelten jäykkyys aamuisin ja levon jälkeen. Erityisesti sitä esiintyy käsissä ja jaloissa, mutta tauti voi levitä koko kehoon. Lisäksi nivelet voivat turvota, kuumottaa tai punoittaa. 
    Reumaliiton mukaan nivelreumaa sairastaa noin 35 000 suomalaista. Tupakointi ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua. Lääkehoito on tärkeää sairauden hoidossa, mutta niin on myös omaehtoinen liikkuminen. Jotkut tarvitsevat sen tueksi myös kipulääkitystä.
  3. Fibromyalgia
    Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma on oireyhtymä, jota sairastavalla esiintyy kipuja sekä jäykkyyttä muiden oireiden lisäksi. Fibromyalgian syntysyystä ei tiedetä paljon, mutta yhdeksi syyksi epäillään fyysistä tai henkistä stressiä. Useimmilla nivelkivut hellittävät lämpimässä, kuten saunassa. Yhtä hoitomuotoa ei ole, sillä sairaus on monimuotoinen ja syyt erilaisia. Stressin välttäminen ja hellävarainen liikunta helpottavat fibromyalgian oireita ja nivelkipuja.
  4. Kilpirauhasen vajaatoiminta
    Lähes kaikki autoimmuunisairaudet ovat erityisesti naisten ongelmia. Sitä on myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Nivelkivut ja -tulehdukset ovat yksi sen lukuisista oireista. Moni potilas kärsii myös turvonneista ja jäykistä nivelistä etenkin aamuisin tai urheilusuorituksen jälkeen.
    Jos potilaalla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, ainoa hoito on lääkehoito eli tyroksiini. Myös apteekista saatavat kipulääkkeet saattavat helpottaa nivelkipua, mutta niillä ei hoideta koskaan kilpirauhasen oireita.
    Lue myös: 29 kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta – lääkäri Esa Soppi vastaa
  5. Nivelrikko
    Maailman yleisintä nivelsairautta, nivelrikkoa, esiintyy eniten sorminivelissä, selkänikamissa, polvissa ja lonkissa. Usein kuvitellaan, että nivelrikko on vanhusten sairaus, mutta siitä kärsivät nuoretkin. Riskitekijöitä ovat ylipaino, liian rankka liikunta ja fyysinen työ. Nivelkipu on pahinta yleensä liikkuessa, mutta pitkittyneessä nivelrikossa jomotusta voi olla yölläkin. O’Dellin mukaan tulehduskipulääkkeet ja liikunta voivat auttaa kivuissa, mutta liikkuminen täytyy aloittaa varovaisesti. Säännöllinen ja pitkäkestoinen liike- ja lihasvoimaharjoittelu on myös tärkeää. 
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
  6. SLE
    Noin 90 prosenttia SLE-autoimmuunisairauden saaneista on naisia. Se on harvinainen reumasairaus, jossa on monenlaisia oireita. Melkein kaikilla esiintyy nivelkipua, -turvotusta ja -jäykkyyttä. Niitä ilmenee erityisesti aamuisin, mutta kipu on usein läsnä koko päivän. Tautiin liittyy usein myös ihottumia, muita tulehduksia ja verimuutoksia. O’Dellin mukaan SLE ei kuitenkaan tuhoa niveliä kuten nivelreuma.
  7. Lymen tauti
    Lymen tauti on borrelioosi, jota puutiaispunkki levittää. Oireina on muun muassa nivelkipua ja -turvotusta; tulehtunut nivel on usein polvessa. Kipua voi esiintyä heti tartunnan jälkeen tai vasta vuosien päästä. Ensisijaisesti tautia hoidetaan antibiooteilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
    Lue lisää! Borrelioosi vei Kristiina Leskisen työkyvyn: “Sairauteni on lähentänyt minua ja Leriä”
  8. Nivelpsoriaasi
    Nivelpsoriaasin muotoja on useita, ja tyypillisin niistä on kärkinivelten sairaus. Makkaramainen turvotus varpaissa tai sormissa saattaa kuulua myös oireisiin. Nivelpsoriaasis on helppo todeta, jos potilaalla kärsii myös ihosairaus psoriaasista. Joidenkin nivelkivut hoituvat tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla; myös auringonvalo saattaa lievittää kipuja sekä muita sairauden oireita.

Kysely

Kärsitkö säännöllisesti nivelkivuista?

Pääkipuja on monenlaisia. Oireiden tulkitseminen auttaa havaitsemaan, millainen hoito kuhunkin tehoaa.

1. Jännityspäänsärky

Oireet: Särky on melko lievää, kertoo Bright Side -sivusto. Monet kuvailevat jännityspäänsäryn tuntuvan siltä, kuin otsaa puristaisi tiukka panta. Kipu yltyy iltaa kohden.

Mahdollinen syy: Esimerkiksi stressi, uupumus, huono ryhti ja istumatyö voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä.

Hoito: Jännityspäänsärky muuttuu vain harvoin krooniseksi. Yleensä siitä pääsee eroon särkylääkkeillä ja yläkropan verryttelemisellä. Itsehoitolääkkeissä pitää kuitenkin muistaa kohtuus. Jos päänsärky on pitkään toistuvaa, hakeudu lääkäriin.

2. Migreeni

Oireet: Migreenissä särky on sykkivää ja jyskyttävää. Se tuntuu yleensä vain toisella puolella päätä tai silmän takana. Migreeniin liittyy usein myös pahoinvointia, valonarkuutta, ääniherkkyyttä ja puutumisen tunnetta kehossa.

Mahdollinen syy: Migreenitaipumus on geneettinen. Kohtauksen voi laukaista esimerkiksi stressi, valvominen, vilkkuvat valot ja alkoholi. Jotkut lisä- ja ruoka-aineet, kuten banaani, voivat aiheuttaa kohtauksen. Osa naisista kärsii migreenistä kuukautiskiertonsa mukaan.

Hoito: Kohtauksia kokonaan poistavaa hoitomuotoa ei ole, mutta oireita voi helpottaa lukuisin konstein. Yleensä lepo viileässä ja hämärässä huoneessa auttaa, vinkkaa Hyvä Terveys.

Jos epäilet, että sinulla on migreeni, kannattaa hakeutua lääkärin juttusille. Migreeniin on olemassa lääkehoito, joka estää kohtauksia.

3. Poskiontelosärky

Oireet: Kipu tuntuu otsassa, kulmien alueella ja silmien takana paineena. Särky pahenee, kun päätä liikuttaa yllättäen. Usein särkyyn liittyy flunssanoireita ja väsymystä.

Mahdollinen syy: Syynä on poskiontelontulehdus, joka on yleinen flunssan jälkioire. Myös kausiallergiat aiheuttavat poskiontelontulehdusta.

Hoito: Nenäkannun käyttäminen saattaa auttaa, mutta tulehdus harvemmin katoaa itsestään. Jos oireet pitkittyvät, lääkäri määrää antibiootteja.

4. Sarjoittainen päänsärky (eli Hortonin tauti)

Oireet: Äärimmäisen voimakas särky alkaa yön aikana pistävänä kipuna toisen silmän takana tai sen ympärillä. Silmä voi myös punoittaa ja olla valonarka. Kipu kestää vartista tuntiin ja palaa sarjamaisena. Monilla kohtaukset tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Mahdollinen syy: Usein kohtaukset iskevät, kun verisuonet saavat aktivointia. Esimerkiksi sauna, fyysinen rasitus, alkoholi, lentäminen ja nitrolääkkeet voivat aiheuttaa särkysarjan. Tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla.

Hoito: Tautia hoidetaan migreenilääkkeillä. Tavalliset särkylääkkeet eivät tehoa. Hyvä Terveys -lehden mukaan hoitona käytetään myös 100-prosenttista happea maskin kautta. 100-prosenttinen happi supistaa verisuonia, mikä lievittää kipuja.

Lue lisää Hortonin taudista täältä

5. Särkylääkepäänsärky

Oireet: Lääkepäänsärky oireilee päivittäisenä puristavana tai repivänä särkynä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat aristaa valoa ja katsetta on vaikea kohdentaa. Kipu alkaa yleensä aamuyöllä.

Mahdollinen syy: Syynä voi olla mikä tahansa kipulääke.

Hoito: Oireet helpottavat, kun lääkkeitä ei ota pariin viikkoon. Joskus vieroitusoireet ovat vakaviakin, ja joskus tarvitaan jopa sairauslomaa.

6. Seksipäänsärky

Oireet: Seksipäänsärky iskee vasaran lailla joko seksin aikana tai orgasmin hetkellä.

Mahdollinen syy: Noin yksi prosentti ihmisistä kärsii seksin aiheuttamasta päänsärystä. Useimmiten seksin jälkeisen päänsäryn taustalla on migreenitaipumus tai lihasjäykkyys. Vaiva on harmiton, vaikkakin ikävä. Sitä esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla.

Hoito: Tarvittaessa seksipäänsärkyä voi yrittää ehkäistä ottamalla ibuprofeenia sisältävän särkylääkkeen puolta tuntia ennen seksin harrastamista.

7. Kolmoishermosärky

Oireet: Toispuoleiset, iskumaiset kivun leimahdukset kasvoissa. Alkaa usein esimerkiksi lämpötilanvaihtelusta.

Mahdollinen syy: Syytä ei tiedetä. Taustalla voi olla esimerkiksi kasvain tai MS-tauti.

Hoito: Tavalliset särkylääkkeet eivät auta, joten särky vaatii lääkärikäyntiä. Joskus hoidoksi toimivat estolääkkeet, mutta toisinaan vaaditaan neurokirurgiaa.

Milloin päänsäryn takia pitää mennä heti lääkäriin?

– Päänsärystä kannattaa huolestua, jos se alkaa täysin uutena henkilöllä, joka ei ole aikaisemmin sitä potenut. Kun särky muuttuu jatkuvaksi, kivuliaaksi ja esimerkiksi pahenee makuuasennossa, se pitää ehdottomasti tutkia, neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta kertoo Studio55-sivustolla.

Jos kivun lisäksi lähtee taju ja tulee halvausoireita, tilanne voi olla vakava. Myös silloin, kun kipu tuntuu niskassa eikä leukaa pysty taivuttamaan eteenpäin, on syytä hakeutua heti hoitoon, kertoo Studio55.

Köpöttelystä kannattaa pyrkiä eroon, sillä rentona pysyy paremmin pystyssä.

Liukkaillakin kaduilla uskaltaa kävellä luottavaisin mielin, kun tasapaino on kunnossa. Tasapainoaistin ja hyvän lihaskunnon yhdistelmä auttaa pysymään pystyssä.

– Tasapainotellessa kehon eri osat toimivat aivojen sääteleminä yhteistyössä. Muun muassa silmillä, lihaksistolla ja sisäkorvan tasapainoelimellä on kullakin oma roolinsa tasapainon säätelyssä, fysioterapeutti Maijastiina Kivinen selittää Terveystalon tiedotteessa.

Hänen mukaansa tasapaino ei ole ikäkysymys. Jos liukastuu kerran pahasti, nuorempikin saattaa alkaa jännittää ulkona liikkumista.

– Liika varovaisuus ei katso ikää, se voi vaivata ihan ketä tahansa. Jos jäykkänä jännittää liukastumista, saattaa kaatua helpommin – kun liikkuminen on rentoa, on tasapainokin usein hyvä. Köpöttelystä voi pyrkiä tietoisesti eroon, lisätä joustoa polviin ja ottaa ylävartaloa mukaan liikkeeseen tasapainon tueksi.

Lue myös: Kaipaako tasapainosi treeniä? Helppo testi, jolla selvität muutamassa sekunnissa

”Jos jäykkänä jännittää liukastumista, saattaa kaatua helpommin.”

Tasapainoa voi treenata vaikka seisomalla yhdellä jalalla hampaita pestessä tai hyppimällä yhdellä jalalla. Maijastiina Kivinen laati neljän yksinkertaisen liikkeen tasapainotreenin, joka vahvistaa myös lihaksia ja jonka voi tehdä missä vain.

1. Kyykkyponnahdus

Kuvat: Terveystalo / Aki Rask
Kuvat: Terveystalo / Aki Rask

Seiso kahdella jalalla, kyykisty ja ponnista pakaralihaksia käyttäen ylös päkiöille. Laita koko vartalo töihin. Päkiöiden päälle hypähtämällä voit tuoda liikkeeseen lisähaastetta.

2. Vaakaliike

Nosta jalka koukussa eteesi noin 90 asteen kulmaan. Työnnä koukistunutta jalkaa taaksepäin ja kallista samalla ylävartaloa eteen. Katso, että polvesta etuvarpaaseen kulkee suora linja, ja käytä pakaralihaksia nostaaksesi itsesi takaisin ylös. Toista toisella jalalla.

3. Luisteluliike

Ota lähtöasennoksi lantionlevyinen haara-asento. Pidä painopiste edessä. Jousta polvista ja tee askelloikka sivulle, ojenna vapaa jalka sivulle luistelutyyliin. Pidä asento hetken aikaa, toista sitten loikka ja ponnista tukijalalla toiselle puolelle.

4. Vartalon kierto

Ota pitkä askel eteen ja kierrä ylävartaloa tukijalan suuntaan. Palauta katse ja vartalon kierto suoraan eteenpäin, jatka ponnistaen askel eteen. Tällä liikkeellä treenaat kätevästi sekä liikkuvuutta että lihaskuntoa.