Kannattaako nukkua päikkäreitä? Entä mikä avuksi unettomuuteen? Unitutkija kertoo.

1. Kumpi on tärkeämpää: unen laatu vai pituus?
Molemmat ovat tärkeitä. Tosin jos unen laatu on huono, ei pitkäkään uni riitä. Lyhyemmällä, hyvälaatuisella unella voi pärjätä vähän aikaa, mutta sekin heijastuu seuraavan päivän vointiin ja vireyteen. Laadulla ei voi täysin korvata pituutta, eikä varsinkaan pituudella laatua.

2. Monta kertaa yössä on normaalia herätä?
Tarkkaa lukua ei voi antaa, sillä yksilöllinen vaihtelu on suurta. Ihmisen yöuni koostuu noin 1,5 tunnin sykleistä, joissa kevyestä unesta mennään syvään uneen ja REM-uneen. Syklien saumakohdissa ihminen havahtuu tai saattaa herätä – useimmiten toki niin pinnallisesti ja lyhyeksi ajaksi, ettei siitä jää mielikuvaa.

Ei ole mitenkään poikkeavaa herätä vaikka joka yö, jos nukahtaa nopeasti uudelleen ja seuraavana päivänä vointi on hyvä. Tavallisesti nuoret ihmiset nukkuvat yhtenäisesti koko yön, kun taas iäkkäämmillä heräily lisääntyy.

Heräilystä kannattaa puhua lääkärin kanssa, jos se vaikuttaa seuraavan päivän vointiin. Nukkuminen ei ole mikään itseisarvo: me nukumme, jotta pysyisimme toimintakykyisinä. Yöunen riittävyyttä sekä määrällisesti että laadullisesti voi ensisijaisesti arvioida sen perusteella, miltä seuraavana päivänä tuntuu.

3. Miksi toiset ovat aamu- ja toiset iltavirkkuja?
Aamu- ja iltavirkkuus on sisäänrakennettu ominaisuus, josta noin puolet selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Elämäntavoilla ja tottumuksilla voi vaikuttaa, miten taipumus ilmenee. Jotkut ovat kuitenkin niin vahvasti ilta- tai aamuvirkkuja, että sitä on hyvin vaikea muuttaa.

Aamuvirkkuus on iltavirkkuutta yleisempää: tutkimuksessa keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista noin 30 prosenttia oli aamu- ja 10 prosenttia iltavirkumpia. Nuorten joukossa iltavirkeys on tavallisempaa. Vanhemmiten illanvirkuista tulee pikkuhiljaa aamuvirkkuja.

4. Miten univelka vaikuttaa ihmiseen, ja voiko nukkua ”varastoon”?
Univelka on yleistä etenkin nuorilla ja työelämässä olevilla. Se ei ole suositeltavaa, sillä univelka heijastuu vireyteen ja epätasapainottaa unirytmiä, josta voi seurata unettomuutta ja väsymystä.

Tavallisinta on, että erilaisten rientojen takia arkena nukutaan omaa unentarvetta vähemmän. Viikonloppuna maksetaan velkaa pois, eli nukutaan ylipitkiä korvausunia puolillepäivin tai yli. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä taas on vaikea nukkua, kun valvottuja tunteja ei ole kertynyt riittävästi.
Etukäteen ei voi nukkua varastoon. Jos unijaksoa pidentää tavanomaisesta, ihminen heräilee enemmän ja uni tahtoo pirstaloitua. Unen tehokkuus vähenee, eli vuoteessaoloajasta pienempi osuus on unta.

5. Ovatko päiväunet hyväksi aikuiselle?
Jos nukahtaa suhteellisen nopeasti, päiväunien nukkuminen kannattaa. Päikkärit olisi kuitenkin hyvä jättää 10–20 minuutin mittaisiksi, jotta ei ehdi mennä syvempiin univaiheisiin. Silloin liikkeelle lähteminen voi olla hankalaa: tulee uni-inertiaa eli unenpöpperöisyyttä, joka kestää monilla tunnin tai parikin.

6. Ovatko ahdistavat unet merkki, että ihmisellä on ongelmia elämässä?
Unennäkö on hyvin yksilöllinen asia. Uni, joka yhdelle on ahdistava, voi toiselle olla tavanomainen. Ihmisen mieli kuitenkin prosessoi unen aikana erilaisia asioita, ja varmasti raskaat elämänvaiheet heijastuvat unen sisältöön. Jos unet ovat kovin ahdistavia ja kuormittavia, niistä kannattaa käydä juttelemassa omalääkärin tai psykologin kanssa.

7. Moni torkuttaa aamuisin herätyskellolla ennen heräämistä. Kannattaako se?
Ei kannata, torkutus on huono tapa. Ihmisen pitäisi pystyä illalla päättämään, mihin aikaan hän aamulla nousee, ja sitten nukkua mahdollisimman yhtenäisesti ja hyvin siihen saakka. Miksi pirstoa keinotekoisesti loppuosaa unestaan?

8. Miten voi auttaa unen tulemista, jos iltaisin on vaikeuksia nukahtaa?
Niin sanotulla unihuollolla nukahtamista pyritään helpottamaan arkisilla, jokapäiväisillä asioilla. Herää aamuisin aina suunnilleen samaan aikaan äläkä jää loikoilemaan sänkyyn. Noudata päivisin säännöllistä työ- ja ruokailurytmiä, vältä liian pitkiä päiväunia ja vähennä alkoholin, kahvin ja tupakan käyttöä.
Liikuntaa on hyvä harrastaa, mutta lopeta urheilusuoritus vähintään 3–4 tuntia ennen nukahtamista. Ota illalla parin tunnin rauhoittumisaika ennen nukkumaanmenoa.

Makuuhuoneen pitäisi olla pimennetty, rauhallinen, viileä ja ”ajaton vyöhyke” – kellon seuraaminen on tehokas tapa pysyä hereillä! Syö illalla kevyesti mutta riittävästi ja juo vain vähän. Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias.

9. Voiko unettomuus lihottaa?
Lyhyellä yöunella näyttää tosiaan olevan yhteys liikapainoriskiin, sillä lyhyt uni aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa ja ruokahalussa. Ilmiön taustalla on normaaleja fysiologisia mekanismeja, jotka toimivat epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kun on pidemmän aikaa valveilla, ehtii myös syödä enemmän.

10. Miten pitäisi suhtautua unilääkkeisiin?
Kriittisesti. Unettomuuden hoidossa lääkitys korostuu usein liiaksi, ja se saattaa peittää alleen unettomuuden todelliset syyt. Lyhytaikaisesti ja ohjeiden mukaan käytettyinä nykyaikaiset unilääkkeet ovat turvallisia, mutta niitä kannattaa käyttää mahdollisimman vähän aikaa, jotta ei synny tottumusta ja riippuvuutta. Lääkkeitä ei koskaan pitäisi syödä useita viikkoja.

Asiantuntijana neurologian dosentti ja erikoislääkäri Christer Hublin Työterveyslaitokselta.

Faktaa unesta ja sen puutteesta

  • Valtaosa suomalaisaikuisista nukkuu 7–8 tuntia yössä. 14 prosenttia tulee toimeen korkeintaan 6 tunnin unella, ja 13 prosenttia tarvitsee unta vähintään 9 tuntia. Unen tarve vaihtelee jonkin verran iän mukaan. Lapset ja vanhukset nukkuvat päiväunia, ja se verottaa yöunen pituutta. Keski-iässä uni alkaa keventyä.
  • Unettomuudesta on kyse, kun ei pysty nukkumaan riittävän pitkään ja hyvin, vaikka työajat ja muut olosuhteet antavat siihen mahdollisuuden. Unettomuutta on neljää tyyppiä: nukahtamisvaikeuksia, yöllistä heräilyä, liian aikaisin heräämistä ja virkistämätöntä yöunta. Ne voivat esiintyä yksinään tai erilaisina yhdistelminä.
  • Unettomuutta voivat aiheuttaa elämänmuutokset, jatkuva työstressi sekä lukuisat sairaudet, kuten masennus. Unettomuus voi johtua myös ulkoisista syistä: häiritsevistä äänistä tai huonosta ilmanlaadusta. Kasautuvaa univajetta kertyy usein, jos työskentelee yli 50 tuntia viikossa.
  • Unettomuus on yleisin unihäiriötyyppi ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Se on oire, jonka taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä ja tehokkaimmat hoidot vaihtelevat syyn mukaan. Lähes jokainen aikuinen kärsii joskus unettomuudesta, ja 5–12 prosenttia on kroonisesti unettomia. Unettomuutta vähätellään helposti, ja siksi moni ei uskalla puhua ongelmasta lääkärille.
  • Lyhytkestoista unettomuutta hoidetaan omatoimisella unihuollolla, etsimällä ja käsittelemällä unettomuuden taustalla olevia syitä sekä tarvittaessa syömällä vähän aikaa unilääkkeitä. Kroonisen unettomuuden hoidossa paras apu saadaan psykologisilla hoitomalleilla.
  • Kroonistuessaan unettomuus voi lisätä sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää työkykyä ja huonontaa elämänlaatua. Unettomuudesta kärsivistä merkittävästi useampi masentuu kuin hyvin nukkuvista. 17 tunnin yhtäjaksoinen valvominen vaikuttaa 0,5 promillen humalan tavoin.
  • Lisätietoa unesta ja unettomuudesta löytyy muun muassa osoitteista www.kaypahoito.fi, www.thl.fi ja www.uniliitto.fi.

Lähteet: Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Käypä hoito -suositus unettomuuden hoidosta.

Monelle kuukautiset ovat yhä ällöttävä juttu, josta mieluiten vaietaan. Puhumalla niistä tulisi normaali osa elämää.

Olihan se erikoista. Kiinalainen uimari Fu Yuanhui puhui Brasilian olympialaisissa kuukautisistaan uintisuorituksen jälkeisessä haastattelussa: ”Kuukautiseni alkoivat eilen, joten tunsin oloni normaalia väsyneemmäksi, muttei se ole tekosyy sille, etten uinut tarpeeksi hyvin.”

Moni hätkähti kiinalaisuimarin lausuntoa.

Siinä hätkähti moni meistä länsimaisista, maailman sivistävimmän peruskoulutuksen saaneista naisistakin. Miten se nyt noin meni sanomaan.

Fu Yuanhuin kommentti oli ainutlaatuinen. Kiinassa kuukautiset ovat vielä suurempi tabu, mutta eivätpä meilläkään urheilijat – tai vaikka poliitikot – puhu niistä julkisesti. Se nyt vain ei ole tapana.

Kuukautiset ovat naisen elämässä asia, josta vaietaan tai vaikeillaan. Vaikka moni meistä puhuu menkoistaan ystävilleen ja puolisolleen, kuukautisia pidetään silti vähän ällöttävänä, vaivana.

Se on täysin ymmärrettävää, sillä kuukautisia on vuosisatojen ajan käytetty lyömäaseena naisia vastaan. Monissa yhteisöissä naisten ja tyttöjen elämää rajoitetaan kuukautisten aikaan: heitä pidetään ”likaisina”, eivätkä he saa vaikkapa koskea ruokaan tai mennä kouluun.

Normaalista ruumiintoiminnosta yhä elävä tabu on outo. Puolella maailman ihmisistä on kuukautiset. Niinpä uimari Fu Yuanhui sai kommentistaan maailmanlaajuista kiitosta, ja aiheesta. Kuukautiset normalisoituvat vain, kun niistä puhutaan avoimesti enemmän.

Housuissas on menkkahirviö

Vaikkei meillä enää pidetä naisia kartettavina noitina kuukautisten aikaan, moni olettamus ja ennakkoluulo menstruoivista naisista voi paksusti. ”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut. Mikäli haluaa tulla oikeasti kuulluksi ja vakavasti otetuksi, ei kannata paljon menkoistaan tuuletella, tämänhän me opimme jo varhain.

”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut.

Kuukautisten aikana kuitenkin saa ja voi olla väsynyt, kipeä tai voipunut, niin kuin normaalistikin jokainen ihminen välillä on. Kuukautisoireiden salailu ylläpitää myyttiä karjuvasta menkkahirviöstä. Kuukautiset eivät ole häiriö elämässä, vaan siihen oleellisesti kuuluva asia.

”Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa.”

– Kyllä tieto ja avoimuus ovat kaikki kaikessa, sanoo Lunette-kuukautiskuppeja valmistavan Lune Group Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heli Kurjanen.

Kurjanen on yrityksensä kymmenvuotisen taipaleen aikana huomannut, miten hankala asia kuukautiset vieläkin ovat.

– Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa. Esimerkiksi koulussa kerrotaan asioista edelleen tosi pintapuolisesti.

Hänen mielestään myös pojat tarvitsevat nykyistä enemmän tietoa.

– Ymmärrän, miksi tytöt ja pojat jaetaan eri ryhmiin, kun asiasta puhutaan ensimmäisen kerran, mutta tietoa pitäisi jakaa koulussa usein, ja ottaa pojatkin mukaan. Kun pojille ei kerrota mitään, se ruokkii salailua ja outoa suhtautumista.

Heli Kurjanen sanoo, että myös kuukautissuojien markkinointi ylläpitää piilottelun, häpeän ja salailun kulttuuria.

– Ihan ensimmäisiä kertakäyttösiteitä myytiin Amerikassa niin, että nainen saattoi pudottaa kassalla olevaan laatikkoon kolikon, minkä jälkeen hänelle ojennettiin ruskea paperipussi, ettei koko asiaa tarvinnut mainita sanallakaan.

Annikka Immonen on tutkinut Turun yliopistossa kulttuurihistorian pro gradu -työhönsä vuosina 1959–1977 syntyneiden naisten kuukautiskokemuksia. Hän huomasi, että häpeä lävistää koko naisen elämänkaaren, kun kuukautisista puhutaan.

Jo nuorena opitaan, että kuukautiset ovat nolot.

Tytöt oppivat äideiltään ja ympäristöstään jo nuorina, että kuukautiset ovat nolot, eikä niistä pidä huudella.

”Tyttö tuntee olevansa aikuinen nainen ja itsenäinen toimija vasta, kun hän pystyy toimimaan ruumiinsa kanssa kulttuurisesti oikein. Oikein toimimisen kriteereinä haastateltavat esittävät, että tytön tulee oppia pitämään kuukautisvuoto näkymättömänä”, Annikka Immonen kirjoittaa tutkimuksessa.

Mitä ne menkat olikaan?

Kuukautisista pitää puhua, ettei sukupolvi toisensa jälkeen kasva inhoamaan kuukautisia ja sitä kautta omaa kehoaan.

Mitään rituaalijuhlaa, jossa syödään häpyhuulien muotoon kuorrutettuja kuppikakkuja ja maalataan kuukautisverellä, ei tarvitse järjestää. Normaali puhe normaalista asiasta riittää. Turvonnut vatsa on normaalia, runsas vuoto on normaalia, niukka vuoto on normaalia, kuukautisten päättyminen vaihdevuosi-iässä on normaalia. Jos kuukautisissa on jotain häikkää, sekin on normaalia, ja siihen saa apua.

Hyvä muistutus on myös se, ettei kuukautisveri ole pissaan tai kakkaan verrattava erite, vaan – niin, mitäs se olikaan?

Vastaus: kohdun limakalvoa ja sen mukana verta.

Bloggaaja Maria Nordin postasi Kotitalouskriisi-blogiinsa viime pääsiäisenä kuvan, jossa hän maalasi kananmunia kuukautisverellään. Kuten arvata saattaa, suurin osa piti sitä oksettavana.

Nordin halusi kiinnittää huomiota kuukautisiin liittyvään häpeään.

Postaus on hyvä testi: onko se a) huvittava, b) kantaaottava vai c) ällöttävä. Jos vastaus on c, kannattaa miettiä, miksi.

 

JA MITÄ SITÄ TEKISI

Puhu. Mitä enemmän naiset puhuvat kuukautisistaan, sitä normaalimmaksi suhtautuminen niihin muuttuu.

Lue. Menkoista kirjoittavat avoimesti ainakin Rosa Meriläinen ja Saara Särmä kirjassaan Anna mennä – opas hauskempaan elämään (S&S, 2016) sekä Caitlin Moran kirjoissaan Naisena olemisen taito (S&S 2012) ja Näin minusta tuli tyttö (S&S 2015).

Auta. Monien kehitysmaiden tyttöjen elämä on kuukautisten aikana vaikeaa. Syynä ovat ennakkoluulot ja puutteelliset hygieniaolot. Googlaamalla ’kuukautiset hyväntekeväisyys’ tai ’period charity’ löydät kohteita.

Osallistu. Kansainvälistä kuukautispäivää, Menstrual Hygiene Daytä, vietetään aina 28. toukokuuta. Päivän tempauksista löytyy tietoa hashtagilla #mhd.

Keskustele. Aktivisti Chella Quint on kehittänyt termin #periodpositive, jonka avulla voi edistää positiivista suhtautumista kuukautisiin sosiaalisessa mediassa. ”Jos kuulut niihin, joille tulevat kuukautiset, ne ovat merkki siitä, että kroppasi toimii. Siinä ei ole mitään hävettävää”, hän on sanonut.

Uuden tutkimuksen mukaan ”yksinäisyysgeenin” saaminen vanhemmilta ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Yksinäisyys on merkittävä ongelma niin mielen kuin kehonkin terveydelle – ja se saattaa myös periytyä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan geneettinen periytyvyys ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Nature-sivuston Neuropsychopharmacology-julkaisussa yksinäisyyttä kuvataan vain jossakin määrin periytyväksi. Tutkimuksesta kirjoittaa myös Science of Us.

Tutkijat analysoivat yli 10 000 amerikkalaisen geenejä, ja kävi ilmi, että taipumus yksinäisyyteen on 14–27-prosenttisesti geneettinen. Aiemmissa tutkimuksissa tulokset ovat olleet 37–55 prosentin luokkaa.

Tulokseen päädyttiin, kun tutkittavilta kysyttiin kysymyksiä, jotka paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta. Vain osa tunsi yksinäisyyttä riippumatta siitä, mitä heidän elämässään oli meneillään.

Kysymykset paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta.

Yksinäisyyden tunteesta on voi olla myös hyötyä. Tutkijat vertaavat tunnetta kipuun, joka toimii varoitusmerkkinä keholle. Samalla tavalla yksinäisyyden kipeä tunne kertoo meille, että sosiaalisuutemme on uhattuna. Se saattaa motivoida vaikkapa soittamaan kaverille ja ehdottamaan näkemistä, ettei tunne pahene.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yksinäisyydestä on vaikeaa päästä eroon – kenties lisätutkimuksista löytyy uusia ratkaisuja ongelmaan.

Onko tässä hyvää vai pahaa rasvaa? Mitä väliä? Joskus ajatukset ruuan rasvakoostumuksesta kannattaa säästää vaikkapa seuraavaan lomaan.

Tutkimuksissa stressin on todettu haittaavan niin yöunia, keskittymiskykyä kuin treenaamista. Stressi hiipii usein salakavalasti sekä sekoittaa kehomme ja mielemme. Uuden tutkimuksen mukaan se kumoaa jopa hyvien rasvojen mahdolliset hyödyt.

– Stressi muuttaa tapaa, jolla kehomme käsittelee ruokaa, Ohion valtionyliopiston psykiatrian ja psykologian professori Janice Kiecolt-Glaser kertoo Huffington Postille.

Hänen johtamansa tutkimus selvitti, miten stressi vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaamme.

Kun tutkimukseen osallistuneet naiset nauttivat stressaavan tilanteen jälkeen tuhdin aamiaisen, joka sisälsi hyviä rasvoja, heidän kehonsa poltti vähemmän kaloreita kuin normaalisti. Lisäksi heidän verestään löydettiin poikkeavia rasva-arvoja, ikään kuin he olisivat syöneet ateriallaan huonoja rasvoja.

Lue myös! Etkö tiedä, mistä stressisi johtuu? Todennäköisesti joistakin näistä arkisista asioista

Naisille tarjottavat aamiaiset sisälsivät noin 930 kaloria ja jokaisessa oli rasvaa 60 grammaa. Tämä vastaa melkein samankokoista ateriaa, joka syntyy Big Mac -hampurilaisesta ja keskikoon ranskalaisannoksesta.

Tutkimusaamupalat oli tehty eri tavoin: osa sai aterian, jonka valmistamiseen oli käytetty palmuöljyä. Toiset taas nauttivat aamupalan, jossa oli auringonkukkaöljyä. Palmuöljyssä on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, ja auringonkukkaöljyssä on puolestaan varsin runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Hyvien rasvojen terveyshyödyt jäivät tutkijoiden mukaan naisilta kokonaan kokematta, kun he kokivat stressiä aamiaista edeltävänä päivänä.  Heidän verikokeidensa tulokset näyttivät tuolloin yhtä huonoilta kuin verrokkiryhmän tulokset.

Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -tiedelehdessä. Sen tulokset vahvistavat paljon tutkitun käsityksen laihduttamisesta: stressillä on iso osa painonhallinnassa. Se voi pilata laihduttajan terveellisten ruokavalintojen vaikutukset.

– Stressi vaikeuttaa laihtumista, sanoo Kiecolt-Glaser.

”Stressi vaikeuttaa laihtumista.”

Runsaskalorinen ja -rasvainen ruokavaliokin aiheuttaa paljon ikäviä asioita, kuten ylipainoa ja syöpiä. Erityisen pahasta se on stressin aikana. Elimistö kuluttaa silloin vähemmän kaloreita monesta syystä, tutkimus osoittaa.

– Syömme liian helppoa ruokaa, nukumme huonosti ja olemme nälkäisempiä seuraavana päivänä. Ja kun stressaamme, liikumme todennäköisesti vähemmän kuin muulloin.

Tutkimuksen tulokset on kuitenkin syytä pitää mielessä seuraavan kerran, kun valitset ruokiasi ja koet olevasi pahasti stressaantunut. Hyviä rasvoja vai pahoja rasvoja? Kannattaako rasvakoostumuksella stressata kuormittunutta mieltä yhtään enempää? Rasvojen laadulla saattaakin olla vaikutusta loppupeleissä vain silloin, kun sinulla on tarpeeksi rento olotila.

Tiesitko? Kolme syytä, miksi stressi lihottaa – ”taustalla pitkiä, hermostuneita työpäiviä”

Yskittää. Paleltaa. Aivastuttaa. Kuulostaa siltä, että nyt tarvitaan tehokkaita keinoja flunssan nitistämiseen.

Joka syksy se alkaa piinata: flunssakausi! Mutta ennen kuin sisukas suomalainen kaatuu sängynpohjalle, kokeilee hän useampia keinoja taudin häätämiseen.

Me Naiset kysyi lukijoiltaan sekä verkkosivuilla että Facebookissa, että miten he taltuttavat tavallisen flunssansa. Osa pystyi kertomaan täydelliset vinkkinsä jo siihen, miten tauti pysyy kokonaan poissa. Toiset taas tietävät, miten ensimmäiset oireet taltutetaan ja flunssan kestoa lyhennetään.

Seksi, sauna ja inkivääri. Siinä on tehokolmikko, johon lukijamme luottavat, mutta vastauksissa ilmenee paljon muitakin kikkoja.

Seuraavan kerran, kun räkä alkaa vuotaa tai kurkku karhentua, kokeile näitä testattuja, lääkkeettömiä kotikonsteja:

Sinkkiä kehiin

1. ”Käytän sinkkikapseleita ympäri vuoden, eikä flunssa tule.” Punkero, 62

2. ”Otan heti imeskeltäviä sinkkitabletteja, kun flunssa tekee tuloaan. Ne lyhentävät flunssan kestoa.” Sirkku, 23

Lue myös! Porkkana-inkiväärikeitto ja muut ihanat inkiväärireseptit

Inkivääri taipuu moneksi

3. ”Lepo ja kuuma inkivääri-hunaja-sitruunajuoma. Inkiväärijuoman teon opin isältäni, ja se auttaa kipeään kurkkuun ja tukkoiseen oloon.” Pauliina, 34

4. ”Inkivääri-sitruunajuoma – kylmänä snapsina tai kuumana teenä – parantaa vastustuskykyä ja avaa nopeasti hengitystiet.” Ammu, 50

5. ”Juon päivittäin vihreätä teetä, johon laitan sitruunamehua, hunajaa ja inkiväärinpalasen. Vastustuskyky parantunut niin paljon, etten ole koskaan kipeä.” Annuli, 38

6. ”Juon paljon vettä, kylmänä ja kuumana. Välillä lisään hunajaa ja inkivääriä maun antajiksi.” Mervi, 32

7. ”Illalla toimii parhaiten inkivääri-hunaja-rommitee.” Janne, 25

8. ”Tuore inkivääri on paras. Raasteena ja survoksena sekä juomiin että ruokiin. Se poistaa myös tulehduksia ja kipuja.” Ginger, 44

Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox
Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox

Mummon mehu lievittää kipua

9. ”Nautin hunajalla ja sitruunalla maustettua mustaherukkamehua runsain määrin. Se auttaa tukkoisuuteen.” Maalainen, 62

10. ”Lämmitän mummon mustaherukkamehua ja nautin sitä lempikupistani. Saan samalla paljon C-vitamiinia ja kurkkukipu häipyy.” Marianne, 31

Suolavesi irrottaa limaa

11. ”Kurlaan kurkkuni suolavedellä useita kertoja päivässä. Laitan lasilliseen vettä noin ½ ruokalusikallista hienoa merisuolaan ja kurlaan. Tämä auttaa, eikä flunssa iske isommin päälle. Lisäksi se vähentää kurkun turvotusta, irrottaa limaa ja auttaa näin bakteereja poistumaan kurkusta.” Suolakeksi, 18

Hygienia haltuun

12. ”En koske mihinkään yleisten tilojen kahvoihin ja pintoihin. Oven avaan hanskalla, joskus jopa pipolla, ja vältän koskettamasta esimerkiksi kaupassa turhia tuotteita. Käsidesiä käytän ahkerasti aina, kun tulen kotiin.” Ninna, 30

13. ”En koske omaan nenään suuhun tai silmiin julkisilla paikoilla, jos en ole pessyt käsiäni.” Maija, 28

14. ”En käy apteekeissa, sillä siellä ovat kaikki sairastavat ja heidän pöpönsä.” Teemu, 32

15. ”Vaihdan hammasharjan ja kylpysienen sopivin väliajoin. Heti kun flunssa uhkaa tulla, vaihdan ne myös uusiin.” Milo, 29

16. ”Vältän paikkoja, joissa on paljon ihmisiä tungoksessa, kuten julkisia liikennevälineitä ja tapahtumia.” Terttu, 63

Tiesitkö? Tämän takia miesflunssa leviää niin helposti

Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox
Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox

Sipulia eri tavoin

17. ”Silppuan raakaa sipulia kuumaan maitoon ja juon sen.” Airi, 50

18. ”Laitan pään viereen yöksi halkaistut sipulit kuivattaman juoksevia flunssaeritteitä.” Ninoska, 33

19. ”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.” Anastasi, 38

20. ”Kun tunnen, että flunssa on tulossa, niin syön ensimmäiseksi raakoja valkosipulinkynsiä. Mitä nopeammin toimin, niin sitä pienempi on flunssan todennäköisyys. Valkosipulin kynnet ovat todella tehokkaita, ja olen estänyt niillä monet flunssat.” Heli, 27

”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.”

Apua saunasta

21. ”Kuuma suihku taikka sauna auttaa päästämään liman liikkeelle helpommin. Hengittäminenkin helpottuu sekä tukkoisuus häviää.” Sulo, 23

22. ”Käyn saunassa kaksi kertaa päivässä ja otan kunnon löylyt. Ne poistavat flunssani.” Pekka, 32

Runsaasti vitamiineja

23. ”Otan tuplat C-vitamiinia. Se ei varastoidu elimistöön, koska on vesiliukoinen.” Katjuska, 23

24. ”Käytän paljon paprikaa. Etenkin makeita suippopaprikoita. En ole sairastanut flunssia lainkaan. Paprika sisältää paljon C-vitamiinia.” Aija

25. ”Kotoa peritty flunssantainnuttaja on perinteinen auringonhattu-uute. Yleensä otan runsaasti myös sinkkiä ja C-vitamiinia.” Hellu, 32

26. ”Kaikki hehkuttavat aina C- ja D-vitamiinia. Minä otan flunssan alkaessa paljon B-vitamiinia, ja päivässä olo paranee.” Eija, 26

27. ”Suomalaisille neuvotaan aivan liian pieniä D-vitamiinimääriä. Otan flunssakautena D:tä purkista reilulla kädellä. Eipähän ole tullut viiteen vuoteen lenssua.” Heli, 32

Lue myös! Lääkäri: Sinkki auttaa flunssaan vain, jos imeskelee kymmeniä tabletteja päivässä

Lämmintä päälle

28. ”Kietoudun lämpimän viltin sisään toipumaan ja keräämään voimia.” Matleena, 46

29. ”Jalat eivät saa kylmettyä.  Villasukat ovatkin jalassa päivittäin syyskuusta lähtien.” Sanski, 34

30. ”Kaikkein paras olisi, jos laittaisi heti syksyllä pipon päähän ja pitäisi sitä aina ulkona. Jos kuitenkin flunssa tulee, käytän tiikeribalsamia ja juon lämmintä viinimarjamehua.” Pipokas, 48

Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox
Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox

Viileitä keinoja

31. ”Kun nukkuu ikkuna auki, tulee raikas olo ja on parempi hengittää.” Jussi, 36

32. ”Käyn marraskuusta huhtikuulle avannossa.” Anna, 26

Helliviä höyrykylpyjä

33. ”Höyryn hengittäminen auttaa tukkoisuuteen ja avaa taatusti kaikki röörit. Sekoitan kiehuvaan veteen Vicks-voidetta tai kurkkupastilleja. Pyyhkeen avulla saan höyryn pysymään aisoissa.” Niini, 25

34. ”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.” Raija, 53

”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.”

Sarvikuono kaveriksi

35. ”Sarvikuono on ehdoton. Eli huuhtelen poskiontelot nenäkannulla, yleensä jo paljon ennen flunssan tuloa ja flunssassa joka päivä.” Tiiu, 28

Hyvää ruokaa ja juomaa

36. ”Jos minulla tai avopuolisolla on flunssa, kokkaan normaalia tulisempaa, usein meksikolaistyyppistä ruokaa. Kun nenä on tukossa, niin ei maista juuri mitään, jolloin tulisempi ruoka maistuu edes joltain. Tulinen ruoka laittaa myös veren kiertämään ja saattaa jopa kuumottaa, eli sitten sitä hikoilee taudin pois.” Sontsa, 26

37. ”Kun havaitsen ensimmäiset flunssan oireet, keitän kattilallisen pakuriteetä ja juon sitä pitkin päivää.” Tuuli, 48

38. ”Tumma suklaa, mielellään raakasuklaa, rentouttaa ja samaan aikaan piristää. Siinä on hyvää tekeviä antioksidantteja, ja kenellepä pari palaa laatusuklaata ei maistuisi. Sitten täytyy olla todella kipeä, jos ei maistu.” Kata, 33

39. ”Yskään auttaa lusikallinen hunajaa nautittuna aamuin illoin.” Mimmi, 33

40. ”Syön runsaasti hedelmiä ja vihanneksia muutenkin, mutta lisään niiden käyttöä oireiden alkaessa. Eipähän tarvitse syödä vitamiineja purkista.” Kirsi, 39

Suosittelemme! Tämä yksinkertainen kikka toimii: ei flunssaa yli kymmeneen vuoteen

41. ”Käytän ruuassa paljon yrttejä, kuten salviaa ja rosmariinia. Ne tappavat bakteereja.” Senna, 45

42. ”Kurlaan kurkkuni vodkalla tai rommilla. Joskus saatan nielaista vähän sitä. Puhdas alkoholi tappaa bakteereja. Nautinnon kautta otan rommitotin, joka toimii flunssan alkuvaiheessa.” Mikko, 39

43. ”Syön joka päivä marjoja vähintään 200 grammaa. Kun olo tulee tukkoiseksi ja nuha yrittää iskeä, lisään marjojen syöntiä yhteensä 500 gramman päiväannokseen. Enpä ole kymmeniin vuosiin sairastanut.” Anneli, 54

Ulkoilua lasten tapaan

44. ”Flunssa säikytetään pois liikkumalla syksyllä paljon ulkona, mieluiten avokengissä niin kauan kuin tarkenee.” Tulppaani, 32

45. ”Lapset ovat opettaneet, että pieni flunssa ei haittaa menoa. Vasta kuume on syy jäädä huilaamaan. Ottakaamme oppia lapsilta; nenäliina taskuun ja ulos raittiiseen ilmaan ihmettelemään maailmaa. Ulkoilu parantaa oloa paremmin kuin mikään muu.” Äiree, 24

Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox
Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox

Lepoa ja seksiä

46. ”Ulkoilen ja nukun riittävästi, eli en väsytä itseäni enkä päästä kehoani stressitilaan.” Minttu, 23

47. ”Teen mukavaksi oloni pehmein vaattein ja lepään niin paljon kuin mahdollista, hyvin tuuletetussa huoneessa.” Ruusunen, 51

48. ”Stressin välttäminen on paras terveen olon varmistaja.” Sanna, 28

49. ”Suosikkikirjat ja -leffat antavat muuta ajateltavaa sairauden keskelle. Toisaalta, sairaana ei tarvitsekaan ajatella mitään, joten leffat tyhjentävät pään kivasti ja voi vain lojua sohvalla katsellen hömppää. Sairaus paranee siinä ohessa.” Sady, 38

50. ”Harrastan seksiä riittävän usein ja huolehdin muutenkin ihmissuhteistani. Ne pitävät mielen virkeänä, erittävät hyviä hormoneja ja pysyn kunnossa. Uskon, että siinä on riittävästi syitä, että en ole sairastanut räkätautia yli kymmeneen vuoteen.” Antsa, 35

Ilmianna omasi!

Puuttuuko listasta joku keino, jota sinä käytät flunssan häätämiseen?
Kirjoita oma tehovinkkisi alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Kun olo tuntuu flunssaiselta, laita sankkoon niin tulista vettä kuin hanasta saa ja upota siihen jalkasi pohkeita myöten.
Kun jalat ovat tottuneet tuliseen veteen, alkaa tautinen olotila tulla hikoiluna kehosta ulos. Tepsii joka kerta. Kannattaa tehdä heti kylmettymisoireiden ilmestyttyä.