Aivot tykkäävät samasta ravinnosta kuin sydän. Nyt siis kaalimehua linkoamaan!

Muistihäiriöt, aivojen rappeumasairaudet ja mielialaongelmat yleistyvät koko ajan. Miksiköhän? Yhtenä syynä saattavat olla länsimaiset ruokatottumukset – ainakin huonoimmat niistä.
Ruuasta voi saada energian lisäksi myös lisää viisautta ja henkistä hyvinvointia – kun vain osaisi syödä oikein. Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin mukaan aivoja hellivä syöminen ei ole vaikeaa. Pitää muistaa vain muutama perusasia. 

– Oleellisinta on syödä mahdollisimman luonnollisia peruselintarvikkeita. Kaksi kunnollista ateriaa päivässä, jotka sisältävät paljon kasviksia, kuituja ja hyviä rasvoja.

Ruutin mielestä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ei olekaan. On yksilöllistä, paljonko voi syödä lihomatta tai paljonko kunkin keho sietää vaikkapa hiilihydraatteja.

1. Mikä on hyvää aivoruokaa?
Aivotkin käyvät hiilihydraateilla, rasvoilla ja proteiineilla.
Valitse hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä ja kasviksista.
Käytä kasviöljyjä ja luonnollisia rasvoja. Kalasta saa Omega 3 -rasvahappoja, jotka ovat elintärkeitä hermosolujen toiminnalle. Kalaöljyn tehosta on näyttöä myös masennuksen hoidossa.
Syö joka aterialla myös proteiineja: lihaa, palkokasveja, soijaa, siemeniä, manteleita tai pähkinöitä.
– Pelkkä vihersalaatti ei riitä lounaaksi. Vastaanotollani tapaan aina välillä palelevia naisia, jotka saavat liian vähän proteiinia, Ruuti toteaa.

2. Mikä on huonoa ravintoa aivoille?
Sokeri, valkoiset jauhot ja huonot rasvat. Aivoruokaan liittyvät ravitsemusihmisten peruskiistat siitä, onko hiilihydraattien laadulla väliä ja mikä on hyvää rasvaa. Marja Ruuti unohtaisi kevytlevitteet ja käyttäisi mieluummin öljyjä ja jopa voita. Ruutin mielestä ravintosuosituksissa kannattaisi kiinnittää rasvojen lisäksi huomiota myös hiilihydraattipuoleen ja jättää vaaleat leivät pois.

3. Onko aivoille omia superruokia?
Ruoka-aineet, joissa on paljon hyviä rasvoja tai antioksidantteja, huoltavat aivoja. Hyviä rasvoja on esimerkiksi rasvaisessa kalassa ja manteleissa. Antioksidanttien on huomattu suojaavan aivoja rappeutumissairauksia vastaan. Niitä saa vaikkapa mustikasta, kaalista, omenasta, punaviinistä ja kahvista. Mutta: jos syöt muuten mitä sattuu, ei auta vaikka juot lisäksi lasin punaviiniä ja kourallisen manteleita.

4. Mistä tiedän, että aivoni kärsivät nykyisestä ruokavaliostani?

Onko olo epämääräisen huono? Alakuloa, krapulaista fiilistä, keskittymishäiriöitä, väsymystä, mielialojen heittelyä, aivosumua? Jos joku edellä mainituista tuntuu tutulta, kannattaa kokeilla muutoksia. Marja Ruutin mukaan myös suoliston kuntoa on hyvä tarkkailla. Aivojen ja suoliston yhteydestä tiedetään koko ajan enemmän, ja näyttää siltä, että epätasapaino vatsassa vaikuttaa myös yläpäähän. Jos kärsii jatkuvasti ilmavaivoista, turvotuksesta tai ripulista, elimistössä voi olla käynnissä hiljainen tulehdus. Sen saa  kuntoon tavallisella, terveellisellä ravinnolla.

5. Toisella mummollani on Alzheimerin tauti ja toisellakin muisti pätkii. Pystynkö vaikuttamaan ravinnolla siihen, etten itse sairastu?
Kyllä. Muistisairauksilla on samat riskitekijät kuin sydänsairauksillakin: ylipaino, korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes ja pielessä olevat kolesteroliarvot. Erityisesti hyvän kolesterolin eli HDL:n alhaisen tason on huomattu liittyvän muistisairauksiin.
Myös keinot sekä sydämen että aivojen hyvinvointiin ovat samat: liikunta ja terveellinen ruoka.

6. Mitä lisäravinteita aivot tarvitsevat?

Kalaöljyä kannattaa Marja Ruutin mielestä syödä aina, jos oma aivotoiminta askarruttaa tai suvussa on sydäntauteja. On nimittäin vaikeaa syödä niin paljon kalaa, että tärkeitä rasvahappoja saisi luontaisesti riittävästi.
Paljon puhuttua D-vitamiinia käyttävät myös aivot. Sitäkin kannattaa syödä purkista ainakin
pimeään aikaan.

7. Kaksi lämmintä ruokaa päivässä, ei teollista ruokaa, paljon kasviksia... ei pysty! Miten saan muutettua ruokavalioni oikeanlaiseksi?
Askel kerrallaan, kuuluu neuvo. Jos et ole syönyt yhtään lämmintä ruokaa päivässä, aloita yhdellä. Jos et syö juurikaan kasviksia, aloita lisäämällä niitä ruoka¬valioon. Kasvikset eivät tarkoita pelkkää salaattia. Niitä voi nauttia myös lämpiminä, jos vatsa ei kestä tuoreita vihanneksia.

8. Aivoista viis – entä, jos sieluni tykkää karkista ja sipseistä?
Makean- ja suolaisenhimot eivät välttämättä kerro muusta kuin kehon epätasapainosta. Niistä onkin hankalaa päästä eroon pelkästään päättämällä ja ruokavalioon keskittymällä. Marja Ruutin mukaan tarvitaan muita nautintoja tilalle: hyviä ihmissuhteita, mielen rauhoittumista ja hyvää oloa.
Jos ruokavalion kokonaisuus on kunnossa, se kestää myös muutaman epäterveellisen herkun päivässä.

9. Kuinka tärkeää hengenravinto on aivoille?
Jos ihminen on pahasti stressaantunut, ei auta vaikka söisi kuinka terveellisesti. Stressi kuluttaa aivoja. Muista musiikki, liikunta, luonto, nauru ja mielekkäät asiat. Kosketushoidot auttavat toisia stressinhallinnassa, toisille sopivat muut keinot.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten ruokavaliota kannattaa muuttaa, jos haluaa eroon aknesta.

Eniten aknea aiheuttavat geenit ja hormonitoiminta, mutta myös ruokavaliolla on merkitystä, kertoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Useissa tutkimuksissa ruokavalion muuttaminen on vähentänyt finnejä noin 20–30 prosenttia kymmenen viikon jälkeen. Ei tiedetä, muuttuuko iho vielä paremmaksi, kun ruokavaliota on noudatettu vielä pidempään.

– Kokonaan sileäihoiseksi parempi ruokavalio ei ainakaan tutkimusten mukaan tee, Laatikainen sanoo.

Ja aknesta voi kärsiä, vaikka söisi superterveellisesti.

Ruokavalion vaikutukset vaihtelevat suuresti: yhdellä ruokavalion muutos ei vaikuta mitenkään, toisella finnien määrä voi vähentyä puolella.

Laatikainen huomauttaa, ettei ravintotutkimuksissa voi ikinä tietää varmuudella, miten hyvin tutkittavat oikeasti noudattavat ruokavaliota. Siksi tutkimustuloksia on vaikea tulkita täsmällisesti. Yksi väestötutkimus ei riitä näytöksi, vaan vasta useammasta tutkimuksesta voi päätellä jotain.

Miten ruokavaliota sitten pitäisi muuttaa?

Voimakkaimmin akneen vaikuttaa glykemiakuorma, jota nostavat höttöhiilarit ja ylipäätään runsas hiilihydraattien määrä. Jos haluaa eroon aknesta, kannattaa vältellä sokerisia herkkuja ja muita nopeita hiilihydraatteja. Esimerkiksi näitä:

  • Karkit ja suklaa.
  • Makeat leivonnaiset.
  • Sokeriset juomat.
  • Peruna.
  • Valkoinen leipä.
  • Valkoinen riisi.
  • Valkoinen pasta.

Glykemiakuorma kasvaa päivän mittaan. Yksi pala valkoista leipää ei kaada maata, vaan tärkeintä on kokonaisuus.

”Pari perunaa tai palaa suklaata ei romuta systeemiä.”

– Jos ruokavalio on muuten kunnossa, kaksi perunaa, pari palaa suklaata tai viisi karkkia ei romuta systeemiä.

Suklaata on perinteisesti pidetty finnien aiheuttajana. Siinä on runsaasti glykemiakuormaa nostavaa sokeria, mutta tutkimusten mukaan myös sen kaakao voi joillakin pahentaa aknea.

Kun ruokavaliota muuttaa, tulosten pitäisi näkyä muutamassa kuukaudessa. Glykemiakuorman pienentäminen kannattaa siksikin, että se tekee ruokavaliosta muutenkin terveellisen.

Hyviksiä sen sijaan ovat kuidut ja hitaat hiilihydraatit. Suosi esimerkiksi näitä, jos haluat eroon aknesta:

  • Palkokasvit.
  • Täysjyvävilja.
  • Hedelmät ja marjat.
  • Muut juurekset kuin peruna.
  • Kvinoa.
  • Amarantti.
  • Hirssi.
  • Tattari.

Toiseksi eniten luultavasti aknea pahentavat tutkimusten mukaan maitotuotteet. Varsinkin maidon on havaittu pahentavan joidenkin aknea, mutta myös esimerkiksi juusto tai jogurtti voi saada naaman kukkimaan.

Laatikainen suosittelee, että aknesta kärsivät pienentävät ensin glykemiakuormaa. Jos se ei auta, voi kokeilla jättää maitotuotteet pois ruokavaliosta kahdeksaksi viikoksi. Tuolloin maitotuotteet tulee korvata kasviperäisillä valmisteilla, joihin on lisätty d-vitamiinia ja kalsiumia. Kokeilusta ei ole hyötyä, jos kuurin aikana lipsuu usein käyttämään maitotuotteita.

Jos maidottomuus parantaa ihoa, sitä voi jatkaa ja halutessaan lisätä esimerkiksi yhden jogurtin päivän ruokavalioon. Joillekuille riittää maitotuotteiden määrän pienentäminen, jolloin niistä ei tarvitse luopua kokonaan.

Jos kokeilu ei tepsi, maitotuotteet kannattaa Laatikaisen mukaan palauttaa ruokavalioon.

Mikään yksittäinen ruoka-aine ei paranna aknea.

Alkoholin tai suolan vaikutuksia akneen ei ole tutkittu, eikä rasvan vaikutuksesta ole luotettavia tutkimustuloksia.

Joskus kuulee puhuttavan ihmeruuista, jotka parantavat aknen. Millään ruoka-aineella ei kuitenkaan ole sellaisia supervoimia. Hyvät tyydyttyneet rasvat tekevät muuten hyvää iholle, mutta akneen ne eivät tiettävästi vaikuta.

Auttaako ravintolisä?

Aknen hoitoon on tarjolla erilaisia ravintolisiä. Niistä vain sinkin hyödystä on laajaa tutkimusnäyttöä.

Tutkimusten mukaan sopiva annos sinkkiä on 30–60 milligrammaa päivässä. Tällaista annosta ei kannata syödä pitkään, koska sinkin turvallisena ylärajana pidetään 50 milligrammaa.

Sinkki ei ole yhtä tehokas apukeino kuin aknen lääkehoito, mutta aknelääkkeillä voi olla pahoja sivuvaikutuksia. Laatikainen ei kuitenkaan suosittele sinkkilisän syömistä pitkään, vaikkapa vuosikaupalla.

Aihetta pitäisi penkoa lisää

Ruokavalion merkitystä akneen on alettu tutkia 1960-luvulla, mutta tutkimusta on edelleen yllättävän vähän.

– Tämä on varjoalue, jota ei ole pengottu kunnolla, Laatikainen sanoo.

Voit lukea lisää akneen ja ruokavalioon liittyvistä tutkimustuloksista Reijo Laatikaisen blogikirjoituksesta.

Kommentit

Syy näiden herkkujen terveellisyyteen piilee suolistossa.

Viini, juusto ja suklaa ovat yleensä asioita, joita laihduttaja yrittää vältellä. Niissä voi kuitenkin olla myös hyviä puolia (siis sen lisäksi, että niiden nauttiminen on ihanaa).

Brittilehti Independent uutisoi, että lontoolaisen King's College -tutkimusyksikön professori Tim Spector suosittelee laihduttajille juurikin viiniä, suklaata ja juustoa. Mitä ihmettä: siis alkoholia, sokeria ja kovaa rasvaa?

Ihmiset, joiden suolistossa on monipuolinen mikrobikanta, ovat hoikimpia ja terveimpiä.

Genetiikan professori linjasi kirjallisuustapahtumassa Oxfordissa, että laihdutus menee usein pieleen, koska suoliston mikrobeihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Spector on kirjoittanut aiheesta kirjan The Diet Myth: The Real Science Behind What We Eat. Sen teesi on, että suolistossa olisi hyvä olla mahdollisimman paljon erilaisia mikrobeja. Professori väittää tutkimustulostensa perusteella, että ihmiset, joiden suolistossa on monipuolinen mikrobikanta, ovat hoikimpia ja terveimpiä.

Spectorin mukaan monipuolinen mikrobikanta auttaa laihtumaan, elämään pidempään ja pitämään sairauksia loitolla.

Kaakao on ykkönen

Viini, suklaa ja juusto sisältävät polyfenoleja eli antioksidantteja, jotka ruokkivat suoliston mikrobeja ja saavat ne lisääntymään.

Yksi polyfenolityyppi on flavonoidit. Viinin ja suklaan lisäksi niitä on myös esimerkiksi pähkinöissä ja oliiveissa. Spectorin mukaan kaakaossa on kuitenkin enemmän polyfenoleja ja flavonoideja kuin missään muussa ruoka-aineessa. Suolistoa hellii siis suklaan kaakao, ei sen maito ja sokeri.

Joka ilta ei kuitenkaan kannata nauttia lasillista viiniä, tuhtia palaa juustoa ja konvehteja.

Juustoista Spector suosittelee pastöroimattomia juustoja, sillä niissä on paljon erilaisia mikrobeja.

Valitettavasti joka ilta ei kuitenkaan kannata nauttia lasillista viiniä, tuhtia palaa juustoa ja konvehteja. Laihduttamisurakassa auttaa monipuolinen ruokavalio, jossa on runsaasti aineita, jotka tekevät hyvää suoliston mikrobikannalle.

Independentin mukaan voi olla, ettei roskaruokaa pursuava ruokavalio lihotakaan siksi, että siinä on paljon rasvaa ja sokeria. Syy voi nimittäin piillä siinä, että prosessoiduissa herkuissa on usein vähän raaka-aineita. Ja mitä monipuolisemmin syö, sen parempi suoliston mikrobeille.

Kommentit

Suuntaa kauppareissulla askeleesi pakastealtaalle ja tartu papupussiin. Pienet valinnat säästävät kauppakuluissa pitkän sentin.

Terveellisen ja maistuvan ruuan ei tarvitse olla kallista. Oikeastaan se saattaa Terveystalon ravitsemusterapeutin Anette Palssan mukaan olla pidemmän päälle erittäin hyväksi kukkarolle.

Toki se vaatii pientä vaivannäköä. Marketin hyllyillä on tuhansia tuotteita ja raaka-ainevaihtoehtoja – miten voi löytää ne kaikista edullisimmat mutta terveellisimmät?

Kokosimme Anette Palssan kanssa listan ruokakaupan parhaista terveysdiileistä.

Kauden vihannekset

Kasvikset, vihannekset ja hedelmät ovat tietysti terveellisen ruokavalion kulmakivi. Hevi-osastolta kannattaa poimia mahdollisimman monipuolisesti tuotteita.

Halvimpia ovat satokauden vihannekset. Kevät on siinä mielessä hankalaa aikaa, että vihannesmaailmassa eletään kausien välissä: vanhan sadon anti alkaa olla loppu ja uusi vasta orastaa.

Sipulia ja perunaa löytyy kuitenkin hyvin. Sitrushedelmät ovat keväällä halvimmillaan.

Pakastekasvikset

Kaikkea vihreää ei tarvitse nauttia tuoreena. Tuoreina pakastetut vihannekset ovat mainio vaihtoehto – ja lisäksi ne ovat edullisia.

– Pakastettaessa suurin osa kasvisten ravintoaineista säilyy hyvin, vaikka C-vitamiinia katoaakin prosessissa. Sitä saa kuitenkin lisäämällä tuoreita sitrushedelmiä ostoskoriin, Palssa kertoo.

Terveellistä sisältöä pakastimeen voi löytää myös ilmaiseksi: syksyllä kannattaa kerätä kotimaisia marjoja.

Rypsiöljy

Pehmeät rasvat ovat tärkeitä. Edullinen, kotimainen ja rasvahappokoostumukseltaan mainio rypsiöljy on erinomainen valinta.

– Perusöljynä rypsiöljy on ehdottomasti paras ja edullisin.

Täysjyväpasta ja -viljat

Kuidun lähteenä täysjyvät ovat ehdoton ykkönen. Valkoinen pasta olisi halvempaa, mutta hintaerot ovat niin pieniä, että täysjyvävaihtoehdot eivät kovinkaan paljon kukkaroa kuluta. Myös leipäosastolla kannattaa suosia täysjyvävaihtoehtoja – se on usein tavallisen kanssa samoissa hinnoissa.

Marinoimaton, vähärasvainen liha

Kaupan hintalappuja ei kannata tuijottaa orjallisesti: vaikka marinadissa uiva lihatuote on usein maustamatonta halvempaa, todellisuudessa lihan hinta saattaa olla tuotteissa suunnilleen sama.

– Marinoidun lihan kilohinta on monesti marinoimatonta halvempi. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että paketista jopa 30 prosenttia saattaa olla marinadia. Pelkän lihan hinta voi olla molemmissa tuotteissa sama.

– Tässä vaiheessa kannattaa harkita, valitseeko sittenkin kilohinnaltaan kalliimman, marinoimattoman lihan. Siitä saa rahalleen enemmän vastinetta.

Lohikalat, särki, silakat, seiti ja turska

Hyviä rasvahappoja sisältävät kalat ovat oiva lisä terveelliseen ruokavalioon.

Moni penninvenyttäjä tuskailee, että on mahdotonta syödä kalaa kahdesti viikossa, koska se on niin kallista. Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. Oikeilla valinnoilla kalaa saa helposti ja edullisesti lisättyä ruokalistaan.

Silakat ja särjet ovat aliarvostettuja, joten niitä saa usein halvalla tiskeiltä. Turskaa ja seitä kannattaa puolestaan valita pakastealtaasta. Ne ovat painonhallinnan kannalta todella hyviä vaihtoehtoja.

– Lohifilee ei ole halpaa, mutta monessa kaupassa lohikalat ovat vähintään kerran tai pari viikossa kunnon tarjouksessa. Osta iso määrä tarjouslohta pakastimeen kerralla, niin pääset halvalla.

Maitotuotteet

– Moni hämmentyy maitohyllyllä siitä, että makeutetut vaihtoehdot ovat monesti halvempia kuin makeuttamattomat. Niihin ei kuitenkaan kannata tarttua sokereiden takia, Palssa neuvoo.

Suosi maitotuotteissa markettien omia merkkejä – ne ovat usein kaikista edullisimpia. Maitotuotteet ovat hyvä proteiinin ja D-vitamiinin lähde.

Pavut, linssit ja soijarouhe

Kasvisruokapäivä alkaa nopeasti näkyä kukkarossa, koska usein liha on ruokapöydän hintavin vierailija.

Pavut, linssit ja soijarouhe ovat kevyitä, edullisia ja hyvin säilyviä. Lisäksi ne ovat erinomainen proteiininlähde. Niillä voi halutessaan myös monipuolistaa liharuokiaan, Palssa kertoo.

Erityisen halvalla pääsee, jos kaupasta nappaa mukaansa tuotteet kuivattuina.

 

Muista myös!

  • Ruokaa kannattaa ostaa vain sen verran kuin syö. Ruuan heittäminen roskiin on rahan heittämistä roskiin.
  • Marttailu kannattaa! Mitä enemmän teet itse, sitä enemmän säästät. Yhden valmisruuan hinnalla saa helposti paljon enemmän kotiruokaa. Tee kotona isoja määriä ruokaa kerralla ja käytä pakastinta.

Kommentit

jari markkanen
Viesti

Tämän päivän kaupoissa myytävä "lohi" on pahimman luokan ympäristö jäte eikä missään tapauksessa ostamisen arvoinen. Sen sijaan kaikki suomen järvissä ja lammissa esiintyvät kalat on erittäin hyviä.  Suomesta ei ole, todellisuudessa, saatavissa ns roskakalaa. On vain tyhmiä ja taitamattomia "ihmisiä"

Vierailija
Viesti

Soijarouhe on kyllä paras. En ole edes niin kiinnostunut kasvisruokavaliosta mutta käytännöllisyys ja hinta suorastaan pakottaa käyttämään pelkästään sitä :)

Kaverin neuvo tai oma kokemus ei ole yhtä pätevä kuin tutkimustieto.

Sairaanhoitaja Jan Holmberg kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn sivuilla pitämässään Mainio-blogissa potilaasta, joka tuli terveyskeskuksessa hänen vastaanotolleen. Mies halusi tietää alkoholinkäytön riskeistä.

Holmberg kertoi riskirajoista, jotka potilas ylitti. Sairaanhoitaja ohjeisti, ettei alkoholia voi käyttää rauhoittavien kolmiolääkkeiden kanssa. Hän oikaisi, ettei alkoholi ole sydänlääke, kuten mies asian ilmaisi. Sen sijaan potilaan alkoholinkäyttö kohotti hänen verenpainettaan sekä altisti rytmihäiriöille ja sydäninfarktille.

”Mies tulistui ja huusi ovesta ulos marssiessaan, että kyseessä on vain minun mielipiteeni. Hän tiesi maksavana asiakkaana omat oikeutensa eikä ollut tullut kuuntelemaan terveysterrorismia”, Holmberg kirjoittaa.

”Hämmästellen huikkasin miehen perään, ettei kyse ole vain mielipiteestäni vaan tutkitusta terveystiedosta.”

Ravitsemus saa tulistumaan

Asiantuntijat ja toimittajat saavat perinteisesti vihaa niskaansa, jos he puhuvat maahanmuutosta tai tasa-arvosta – ja ravitsemuksesta. Nykyään syömiseen suhtaudutaan niin vakavasti, että tutkijoita ja heidän perheitään uhkaillaan.

Hiljattain uutisoimme tiedeartikkelista, jonka mukaan hehkutettu kookosöljy on epäterveellistä. Taustalla oli 21 tutkimusta. Kuten usein ravitsemusjutuissa, kommenttiboksissa ja Facebookissa räjähteli.

”Luotan omakohtaiseen vuosien kokemukseeni enemmän kuin yhteenkään 'tutkimukseen' kookosöljystä.”

”Meikälle ainakin kookos sopii vallan erinomaisesti.”

”Heh, kaikki ja ei mikään on haitallista terveydelle, kaikki on yksilöitä ja tutkimuksia on joka suuntaan, riippuu minkä niistä haluaa valkata. Jokainen tutkiskelkoon omia kehontuntemuksiaan ja mittailkoon omia arvojaan, meikälle ainakin kookos sopii vallan erinomaisesti. Samoin aito voi.”

Jutussa siteerattiin ravitsemusterapian apulaisprofessoria Ursula Schwabia, joka kommentoi kookosöljyä Hyvä terveys -lehdessä.

”Ursula Shwabin nimi tässä artikkelissa sai niskakarvat pystyyn samantien..Eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun ko.henkilö kertoo 'tutkimustuloksista', joiden mukaan tämäkin tuote on muka epäterveellistä mutta rasvaton maito onkin sitten terveellistä..”

”Just just, että rasiamargariini on hyvää... Sanonko minne Schwab voi tunkea ne keijunsa ja floransa...”

Milloin kaikista tuli asiantuntijoita?

Jan Holmbergin mielestä tilanne on muuttunut.

”Aiemmin sairaanhoitajan asiantuntemus merkitsi ihmisille jotain. Se oli koulutuksesta, tutkimustiedosta ja käytännön työstä kertynyttä osaamista.”

Luotan enemmän asiantuntijaan tai tutkimukseen kuin naapurin Perttiin.

Tutkittu asia on nykyään mielipide, ja bloggaajan tai taviksen mielipide on yhtä painava kuin koulutetun ammattilaisen neuvo. Oma tai kaverin kokemus on tietenkin luotettavampi todiste kuin vaikka tutkimus, jonka aineistona on ollut tuhansia ihmisiä vuosien ajan.

Toki tutkimuksia ja asiantuntijoita on moneen junaan. Toki tutkimuksissa voi nousta esille ristiriitaista tietoa, ja alan asiantuntijat saattavat olla eri mieltä keskenään. Tästä huolimatta luotan enemmän asiantuntijoihin, ravisemussuosituksiin ja tutkimuksiin kuin naapurin Perttiin tai superfoodfirman sponsoroimaan bloggaajaan.

Ja mitä kävi Holmbergin vastaanotolla vierailleelle miehelle?

”Seuraavalla viikolla päivystykseen tuotiin tuttu potilas. Tulotietojen mukaan alkoholilta haissut sekava keski-ikäinen mies oli saanut sydänkohtauksen kotonaan.”

Kommentit

Markku Tuoriniemi
Viesti

Kiitos Aino hyvästä kirjoituksesta.

Haluan mainita tässä kuitenkin jotain.

”Jan Holmbergin mielestä tilanne on muuttunut.

Aiemmin sairaanhoitajan asiantuntemus merkitsi ihmisille jotain. Se oli koulutuksesta, tutkimustiedosta ja käytännön työstä kertynyttä osaamista.”

”Tutkittu asia on nykyään mielipide, ja bloggaajan tai taviksen mielipide on yhtä painava kuin koulutetun ammattilaisen neuvo. Oma tai kaverin kokemus on tietenkin luotettavampi todiste kuin vaikka tutkimus, jonka aineistona on ollut tuhansia ihmisiä vuosien ajan.”

On totta, että asioihin suhtaudutaan erilailla kuin aiemmin. Tässä on kuitenkin huomioitava eräs merkittävä seikka. Menneinä aikoina ainoa tiedonlähde käytännössä oli asiantuntijan lausunto. Silloin todellakin riitti, että joku auktoriteetti sanoi jotain. Nyt elämme täysin erilaisessa maailmassa. Kellä tahansa, aiheesta kiinnostuneella, on mahdollisuus onkia lähes kaikki olemassa oleva tieto lähes mistä asiasta tahansa. Tämä asettaa asiantuntijat uudenlaiseen tilanteeseen. Nykyään ei riitä asiantuntijan lausunto, vaan asia pitää perustella sellaisin argumentein, että kuka tahansa voi ne tarkistaa. Ihmisiä ei pidä aliarvioida. Kuka tahansa hyvällä ymmärtämiskyvyllä varustettu henkilö kykenee saamaan selvyyttä oikeisiin faktoihin perustuviin lähdetietoihin.  

Minun on harmikseni todettava, että ”asiantuntijavaltaa” on käytetty maailmassa kautta aikojen. Tämä aika on kuitenkin tulossa tiensä päähän. Nykyään ratkaisevampaa on asian todenperäisyys, kuin se, kuka sen on kertonut. Tästä johtuen toivon asiantuntijoilta ryhdistäytymistä, asioihin kunnolla perehtymistä ja avointa mieltä silloin, kun huomaa jossain asiassa omissa kannoissa korjaamisen varaa.

Minni00
Viesti

On myös asiantuntijoita ja asiantuntijoita. Eivät ne sairaanhoitajatkaan näytä kaikkea tietävän. Tai tässä tapauksessa neuvolan täti. Meillä kyllä juodaan maitoa, mutta ei sitä ns. suositeltua per päivä aina. Menee kyllä raejuustoa yms. nämä ne selkeät mistä suomalainen tunnistaa että kalsiumia saadaan. Lisäksi sitä tulee muualta(kin) kunhan osaa etsiä sen tiedon ja sellaiset ainekset maistuu (kuivattu ruusunmarja, seesaminsiemenet, jotkut vihreät kasvikset jne). No jotenkin täti takertui tuohon maidon määrään, että oivoi ja eikö jugurttiakaan mene, voi voi sentään. No ei mene. Mieluummin sitten vaikka rahkaa marjoilla, en itse kyllä ymmärrä yhtään tässä tapauksessa ehdottelua jogurtin perään kun kaikki tiedämme, että lapset varmasti ilmankin saavat liikaa sokeria. Ja kun muiden ruoka-aineiden valossa kalsiumista EI ole pulaa. En kyllä voinut sanoa mitään, kun olin jotenkin niin hämmästynyt. 

Itse kyllä käytän ns. kiellettyjä melko usein, en päivittäin. Onneksi ei ole kukaan tullut niistä huomauttelemaan, on osattu terveydenhuollossa katsoa KOKONAISUUS eli kun syö paljonkin keskivertoa terveellisemmin niin ruokavalio ei todellakaan kaadu niihin, ei edes kookosöljyyn.  Lisäksi arvot ovat kaikissa huippuluokkaa vuodesta toiseen (loppuvuodesta juuri otatin 17 labrakoetta kun edullisesti sai) joten on sanottu, että jatka samaan malliin mitä ikinä teetkin. Syön terveellisesti, mutta osittain rennolla otteella tietysti. Onneni on, että pidän näistä terveellisistäkin ruoista mille monet yökkäilee.