Aivot tykkäävät samasta ravinnosta kuin sydän. Nyt siis kaalimehua linkoamaan!

Muistihäiriöt, aivojen rappeumasairaudet ja mielialaongelmat yleistyvät koko ajan. Miksiköhän? Yhtenä syynä saattavat olla länsimaiset ruokatottumukset – ainakin huonoimmat niistä.
Ruuasta voi saada energian lisäksi myös lisää viisautta ja henkistä hyvinvointia – kun vain osaisi syödä oikein. Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin mukaan aivoja hellivä syöminen ei ole vaikeaa. Pitää muistaa vain muutama perusasia. 

– Oleellisinta on syödä mahdollisimman luonnollisia peruselintarvikkeita. Kaksi kunnollista ateriaa päivässä, jotka sisältävät paljon kasviksia, kuituja ja hyviä rasvoja.

Ruutin mielestä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ei olekaan. On yksilöllistä, paljonko voi syödä lihomatta tai paljonko kunkin keho sietää vaikkapa hiilihydraatteja.

1. Mikä on hyvää aivoruokaa?
Aivotkin käyvät hiilihydraateilla, rasvoilla ja proteiineilla.
Valitse hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä ja kasviksista.
Käytä kasviöljyjä ja luonnollisia rasvoja. Kalasta saa Omega 3 -rasvahappoja, jotka ovat elintärkeitä hermosolujen toiminnalle. Kalaöljyn tehosta on näyttöä myös masennuksen hoidossa.
Syö joka aterialla myös proteiineja: lihaa, palkokasveja, soijaa, siemeniä, manteleita tai pähkinöitä.
– Pelkkä vihersalaatti ei riitä lounaaksi. Vastaanotollani tapaan aina välillä palelevia naisia, jotka saavat liian vähän proteiinia, Ruuti toteaa.

2. Mikä on huonoa ravintoa aivoille?
Sokeri, valkoiset jauhot ja huonot rasvat. Aivoruokaan liittyvät ravitsemusihmisten peruskiistat siitä, onko hiilihydraattien laadulla väliä ja mikä on hyvää rasvaa. Marja Ruuti unohtaisi kevytlevitteet ja käyttäisi mieluummin öljyjä ja jopa voita. Ruutin mielestä ravintosuosituksissa kannattaisi kiinnittää rasvojen lisäksi huomiota myös hiilihydraattipuoleen ja jättää vaaleat leivät pois.

3. Onko aivoille omia superruokia?
Ruoka-aineet, joissa on paljon hyviä rasvoja tai antioksidantteja, huoltavat aivoja. Hyviä rasvoja on esimerkiksi rasvaisessa kalassa ja manteleissa. Antioksidanttien on huomattu suojaavan aivoja rappeutumissairauksia vastaan. Niitä saa vaikkapa mustikasta, kaalista, omenasta, punaviinistä ja kahvista. Mutta: jos syöt muuten mitä sattuu, ei auta vaikka juot lisäksi lasin punaviiniä ja kourallisen manteleita.

4. Mistä tiedän, että aivoni kärsivät nykyisestä ruokavaliostani?
Onko olo epämääräisen huono? Alakuloa, krapulaista fiilistä, keskittymishäiriöitä, väsymystä, mielialojen heittelyä, aivosumua? Jos joku edellä mainituista tuntuu tutulta, kannattaa kokeilla muutoksia. Marja Ruutin mukaan myös suoliston kuntoa on hyvä tarkkailla. Aivojen ja suoliston yhteydestä tiedetään koko ajan enemmän, ja näyttää siltä, että epätasapaino vatsassa vaikuttaa myös yläpäähän. Jos kärsii jatkuvasti ilmavaivoista, turvotuksesta tai ripulista, elimistössä voi olla käynnissä hiljainen tulehdus. Sen saa  kuntoon tavallisella, terveellisellä ravinnolla.

5. Toisella mummollani on Alzheimerin tauti ja toisellakin muisti pätkii. Pystynkö vaikuttamaan ravinnolla siihen, etten itse sairastu?
Kyllä. Muistisairauksilla on samat riskitekijät kuin sydänsairauksillakin: ylipaino, korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes ja pielessä olevat kolesteroliarvot. Erityisesti hyvän kolesterolin eli HDL:n alhaisen tason on huomattu liittyvän muistisairauksiin.
Myös keinot sekä sydämen että aivojen hyvinvointiin ovat samat: liikunta ja terveellinen ruoka.

6. Mitä lisäravinteita aivot tarvitsevat?
Kalaöljyä kannattaa Marja Ruutin mielestä syödä aina, jos oma aivotoiminta askarruttaa tai suvussa on sydäntauteja. On nimittäin vaikeaa syödä niin paljon kalaa, että tärkeitä rasvahappoja saisi luontaisesti riittävästi.
Paljon puhuttua D-vitamiinia käyttävät myös aivot. Sitäkin kannattaa syödä purkista ainakin
pimeään aikaan.

7. Kaksi lämmintä ruokaa päivässä, ei teollista ruokaa, paljon kasviksia... ei pysty! Miten saan muutettua ruokavalioni oikeanlaiseksi?
Askel kerrallaan, kuuluu neuvo. Jos et ole syönyt yhtään lämmintä ruokaa päivässä, aloita yhdellä. Jos et syö juurikaan kasviksia, aloita lisäämällä niitä ruoka¬valioon. Kasvikset eivät tarkoita pelkkää salaattia. Niitä voi nauttia myös lämpiminä, jos vatsa ei kestä tuoreita vihanneksia.

8. Aivoista viis – entä, jos sieluni tykkää karkista ja sipseistä?
Makean- ja suolaisenhimot eivät välttämättä kerro muusta kuin kehon epätasapainosta. Niistä onkin hankalaa päästä eroon pelkästään päättämällä ja ruokavalioon keskittymällä. Marja Ruutin mukaan tarvitaan muita nautintoja tilalle: hyviä ihmissuhteita, mielen rauhoittumista ja hyvää oloa.
Jos ruokavalion kokonaisuus on kunnossa, se kestää myös muutaman epäterveellisen herkun päivässä.

9. Kuinka tärkeää hengenravinto on aivoille?
Jos ihminen on pahasti stressaantunut, ei auta vaikka söisi kuinka terveellisesti. Stressi kuluttaa aivoja. Muista musiikki, liikunta, luonto, nauru ja mielekkäät asiat. Kosketushoidot auttavat toisia stressinhallinnassa, toisille sopivat muut keinot.

Ruualla on vaikutusta myös aivoterveyteen. Suklaata, pähkinöitä ja rasvaisia tahnoja syömällä voi todistetusti tulla viisaammaksi.

1. Suklaa

Suklaanhimo saattaa kertoa monesta asiasta. Tumma suklaa sisältää paljon hyviä antioksidantteja ja muun muassa magnesiumia. Jos jatkuvasti hamuat suklaata, oletko varma, ettet kärsi hivenaineiden puutteesta?

Suklaa maistuu ilman selittäviä puutostilojakin, ja onneksi sillä on tutkitusti hyvää tekeviä ominaisuuksia. Amerikkalaistutkimuksen mukaan säännöllinen suklaan syöminen voi lisätä jopa älykkyyttä, kertoo Independent-lehti.

Tutkimustulosten mukaan suklaan syöjät pärjäsivät paremmin kognitiivisissa testeissä ja jopa heidän muistinsakin todettiin paremmaksi kuin niillä, jotka eivät syö suklaata. Alle 100 gramman päiväannos suklaata, oli se sitten tummaa tai vaaleaa, on tutkitusti hyväksi myös sydämelle.

Lue lisää! Nauti suklaastasi vapautuneesti – se parantaa muistia

 

Pähkinät ja mantelit tekevät hyvää aivojen toiminnallisuudelle. Kuva: Shutterstock
Pähkinät ja mantelit tekevät hyvää aivojen toiminnallisuudelle. Kuva: Shutterstock

2. Pähkinät

Pähkinät ovat superruokaa. Niissä on paljon terveydelle hyödyllisiä ainesosia, kuten monityydyttymättömiä rasvahappoja. Vaikka omega-6- ja omega-3-rasvahapot tekevät hyvää esimerkiksi verisuonille, ei pähkinöitäkään suositella syötäväksi älyttömiä määriä. Pähkinöissä on paljon rasvaa, ja joissakin on jopa myrkytysvaara.

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kertoi Me Naisille viime viikolla, että paljon seleeniä sisältävää parapähkinää on hyvä syödä vain muutama päivässä myrkytysvaaran vuoksi.

Kohtuullinen määrä pähkinöitä päivässä kuitenkin pitää aivot virkeinä. Eteläkalifornialaisen UCLA:n tutkimuksen mukaan kourallinen saksanpähkinöitä parantaa muistia ja keskittymiskykyä.

Suosittelemme! Pähkinöiden kuningatar on saksanpähkinä

 

Tahini maistuu hyvältä, ja aivotkin tykkäävät. Kuva: Shutterstock
Tahini maistuu hyvältä, ja aivotkin tykkäävät. Kuva: Shutterstock

3. Hummus

Rakastatko erilaisia tahnoja ja hummuksia? Hyvä, jos vastasit kyllä. Välimeren ruokavalion on todettu monissa tutkimuksissa vähentävän muistisairauksien riskiä.

Yksi tärkeä osa ruokavaliota on tahini ja sitä sisältävät hummukset. Tahini- eli seesamitahnassa on itsessään kaloreita enemmän kuin suklaassa. Tahinista löytyy yli 600 kilokaloria sadassa grammassa, mutta se on Välimeren ja Lähi-idän suosittua superruokaa. Seesaminsiemenissä on paljon kalsiumia ja sinkkiä sekä E-vitamiinia, joka on hyväksi muistille.

Katso täydellisen hummuksen resepti tästä.

Vihreä herkku, avokado, on mainio älyruoka. Kuva: Shutterstock
Vihreä herkku, avokado, on mainio älyruoka. Kuva: Shutterstock

4. Avokado

Avokadon hedelmäliha on erittäin rasvainen, ja hedelmäksi se sisältää paljon kaloreita. Sadassa grammassa avokadoa on energiaa noin 200 kilokaloria. Mutta jos tätä vihreää herkkua tekee mieli, kaloreista ei pitäisi välittää – kunhan pysyy kohtuudessa.

Suurin osa avokadon rasvasta on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa.

Harvardin yliopiston tutkimus vahvistaa avokadon hyödyt. Sen hyvällä rasvalla on etuja sekä sydän- että aivoterveydelle. Suurin osa avokadon rasvasta on onneksi pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. Siinä on myös paljon E-vitamiinia.

Miten käyttää avokadoa? 6 yllättävää reseptiä herkutteluun

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

"Ihmiset menevät tyystin mainosten ja oletusten perusteella", ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen harmittelee.

Syksyllä tuntuu usein, että kesän energisyys on tiessään ja väsymys painaa. Syysflunssakin uhkaa pukata päälle. Monet turvautuvat tässä tilanteessa toiveikkaasti vitamiineihin ja muihin ravintolisiin. Monivitamiiniporejuomaa, sinkkisuihketta ja nappeja parista eri purkista. Aina on parempi pelata varman päälle. Vai onko?

Laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Mehiläisestä sanoo, että vitamiineja syövät ihan väärät ihmiset ja vääristä syistä.

Mainoksissa hehkutetaan, kuinka vitamiinit poistavat väsymyksen, ja energisen arjen takaajaksi tarjotaan aamuisin juotavaa tehojuomaa.

– Pilleri ei väsymykseen auta, vaikka miten markkinoitaisiin. Tavallisen työikäisen ei yleensä tarvitse kajota vitamiinipurkkiin. Vitamiinit ovat tarpeen lähinnä raskaana oleville, eläkeläisille, alkoholisteille ja vegaaneille tai muuta erikoisruokavaliota noudattaville, Ruottinen sanoo.

Liikaa vitamiinilisiä, liian vähän jodia

Ruottisen näkee vastaanotollaan usein, kuinka hataralla pohjalla ihmisten tietämys vitamiineista on. 

– Vitamiineja syödään aivan liikaa pillereinä, ihmiset menevät tyystin mainosten ja oletusten perusteella. Kaikki kasvissyöjät napsivat B12-vitamiinia, vaikka saisivat kaiken tarpeellisen syömistään maitotuotteista.

”Tavallisen työikäisen ei yleensä tarvitse kajota vitamiinipurkkiin. ”

B-vitamiinilisät ovat Ruottisen mukaan tarpeellisia vain vegaaneille. Siitä huolimatta niiden syömisestä on tullut varsinainen trendi. Ravintoaine, josta taas ei puhuta tarpeeksi, on jodi.

Valtaosalla aikuisväestöstä on puute jodista, mikä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vajaatoiminta oireilee vasta, kun kyseessä on keskivaikea tai vaikea jodin puutos. Se vois ilmetä myös henkisessä jaksamisessa, esimerkiksi heikentyneenä työtehona.

Rahanhukkaa

Jos vitamiineja ei syö päällekkäin monesta purkista, vaikutuksia ei tarvitse pelätä. Ohjeiden mukaisesta annostuksesta ei Ruottisen mukaan voi juuri olla haittaa, mutta ei hyötyäkään.

– Ei ole mitään todisteita, että vitamiinilisillä olisi yhteys kroonisten tautien ehkäisyyn, päinvastoin.

Kukkaro turhasta pillerinpopsimisesta sen sijaan kevenee.

"Kehon omaa tasapainoa ei ole järkeä sekoittaa."

Siitä, miten vitamiinilisät vaikuttavat ravinnosta saatavien vitamiinien ja hivenaineiden imeytymiseen, on vielä melko rajallinen tietämys.

– Kehon omaa tasapainoa ei ole järkeä sekoittaa, kun kaikki vaikutukset eivät ole tiedossa. Esimerkiksi sinkki heikentää raudan imeytymistä, ja C-vitamiini saattaa lisätä munuaiskivien riskiä, Ruottinen sanoo.

Paljon puhuttua D-vitamiiniakin saa ravitsemusterapeutin mukaan suositellun annoksen seuraavasti:

  • Juo päivittäin 3 lasillista maitoa tai D-vitaminoitua kasvisproteiinijuomaa
  • Käytä margariinia leivän päällä
  • Syö kalaa pari kertaa viikossa

Lue myös: Syötkö sinäkin näitä turhaan? Vitamiinilisät eivät ehkä parannakaan terveyttä

Viljatuotteiden pelko

Vegaanit ovat usein parhaiten perillä siitä, että saavat ruokavaliostaan kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Heidän sijaan Ruottinen on huolissaan trendien perässä juoksevista sekasyöjistä, jotka epäsäännöllisen säännöllisesti välttelevät joitain ruoka-aineita: karppaavat, välttelevät lihaa ja vaihtavat maitotuotteita esimerkiksi soijatuotteisiin. He eivät kuitenkaan suunnittele ruokavaliotaan kunnolla, kuten vegaanit ja kasvissyöjät usein tekevät.

”Vatsaongelmat sysätään viljojen syyksi. Todellisuudessa vaivojen takana ovat usein elämäntavat”

– Viljatuotteiden pelko on ikävä ilmiö. Täysjyväviljat, kuten kaura ja ruis, sisältävät runsaasti rautaa, b-vitamiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita. Silti vatsaongelmat sysätään viljojen syyksi. Todellisuudessa vaivojen takana ovat usein elämäntavat kuten stressi, hotkiminen ja epäsäännölliset ruoka-ajat.

Syömisen suhteen mennään Ruottisen mukaan liikaa äärilaitoihin. Jos maidon, lihan ja viljan jättää pois ruokavaliosta, on syytä perehtyä asiaan perinpohjaisesti. 

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Värjätty vesi

Meinaat, että round upilla tapettu vilja, jota suomen suosituimpiin kuuluvissa Vaasan ruispaloissa käytetään ei sitten aiheuta mitään vatsaongelmia. Ja tuo maidon suosittelu kertoo kyllä joko ravitsemusterapeutista, joka puhuu mitä käsketään tai sitten oikeasti surkeasta ravitsemusterapeutista.

äly hoi

Värjätty vesi kirjoitti:
Meinaat, että round upilla tapettu vilja, jota suomen suosituimpiin kuuluvissa Vaasan ruispaloissa käytetään ei sitten aiheuta mitään vatsaongelmia. Ja tuo maidon suosittelu kertoo kyllä joko ravitsemusterapeutista, joka puhuu mitä käsketään tai sitten oikeasti surkeasta ravitsemusterapeutista.

Hyvä juuri näin. Pellot myrkytetään ja köyhdytetään niin että vitamiinipitoisuuksista on turha enää puhua.Jos lautaselle jotain jää niin ne kaiken kestävät myrkyt. Moni ei pysty  juomaan maitoa ja kyllä pitäisi terapeutin sen verran osata laskea kuinka monta maitolasillista pitäisi päivässä juoda että D ja B vitamiinitarpeet täyttyisivät.  1lasi 1Dvitamiiniyksikkö, suositus jo pienille vauvoille 10yksikköä. Aikuiset talvisin 50 vähintään.Sama B- vitamiineissa, joista B12 tärkeä vanhuksille myös. Syömällä ja juomalla me emme enää vitamiinejamme saa, kyllä se vielä tullaan huomaamaan. Nykyaikainen stressaava sänteilevä elämäntyyli kuluttaa vitamminit tehokkaasti ja stressi on jopa pienillä lapsilla jo. Puhumattakaan imeytymisongelmista.

Olen perin juurin kyllästynyt näihin jatkuviin Terapeutti vouhotuksiin jotka nimenomaan lihottavat vain sitä omaa pussiaan, ja joissakin tapauksissa Lääkefirmoja, että syökää vain lääkkeitä sieltähän varmaan ne vitamiinit tulevat!!!!!

Tiesitkö, että jopa terveysruuan maineessa olevat pähkinät ja siemenet ovat vaarallisia, jos niitä napostelee liikaa?

Pähkinät, pinaatti ja tonnikala. Nämä ovat helppoja ja terveellisiä ruokia. Mutta niissä voi piillä jopa myrkytysvaara.

Vaarallisia ruuat ovat vain silloin, kun niiden annoskoot ovat suuria, huomauttaa ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

–  Periaatteessa lähes mikä tahansa ruoka on ihmiselle haitallista, jos sitä syö liikaa ja yksipuolisesti. Vesi ja sokerikin ovat tällaisia ruokia, Palssa sanoo.

Pyysimme Palssaa kommentoimaan tavallisiin elintarvikkeisiin liittyviä turvallisuusmyyttejä.

Ravitsemusterapeutti Anette Palssan mukaan avainsanat kaikessa syömiseen liittyvässä ovat kohtuus ja monipuolisuus. Kuva: Sanoma-arkisto
Ravitsemusterapeutti Anette Palssan mukaan avainsanat kaikessa syömiseen liittyvässä ovat kohtuus ja monipuolisuus. Kuva: Sanoma-arkisto

1. Parapähkinät

Parapähkinät ovat ylivoimainen seleenin lähde, jota muun muassa kilpirauhaspotilaat hyödyntävät innokkaasti.

Ravitsemusneuvottelukunnan seleenisuositus on naisille 50 mikrogrammaa (ug) vuorokaudessa ja miehille 60 ug. Turvallisen saannin ylärajana pidetään 300 mikrogrammaa vuorokaudessa. Sadassa grammassa parapähkinöitä on seleeniä jo 1 900 ug, joten tämän herkkupähkinän kanssa kannattaa olla varovainen.

– En ole törmännyt parapähkinöiden aiheuttamiin myrkytystapauksiin, mutta teoriassa ne kai ovat mahdollisia, eikä pähkinöitä kannata syödä paljon. Muutama parapähkinä riittää hyvin päiväannokseksi, Palssa sanoo.

”Muutama parapähkinä riittää hyvin päivässä.”

2. Pellavansiemenet

– Pellavansiemenissä ja -rouheissa on paljon hyvää, mutta näitä pitää syödä varoen, Palssa jatkaa.

Kuidun saanti on turvattu kahden pellavasiemenruokalusikallisen päiväannoksella. Mahdollisen korkean kadmiumpitoisuuden vuoksi niitä ei suositella esimerkiksi raskaana oleville tai imettäjille eikä lapsille. Kadmium on raskasmetalli.

3. Muut pähkinät ja siemenet

Moni rouskuttaa pähkinöitä ja lisää siemeniä ruokiinsa. Anette Palssa huomauttaa, että näissäkin terveysruuissa kannattaa muistaa kohtuus ja tarkastella mahdollisia home-esiintymiä. Pari kourallista pähkinöitä on tarpeeksi yhtenä päivänä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut esimerkiksi chia-siementen saantisuositukseksi 15 grammaa päivässä.

– Pähkinät on syytä syödä tuoreina. Ne eivät ole mitään ikuisuusruokaa. Rasvaiset pähkinät härskiintyvät helposti. Jos niissä näkyy hometta tai ne maistuvat homeisilta, jättäisin ne syömättä. 

Kurpitsansiemenet ja palkokasveihin kuuluvat maapähkinät ovat edullista ruokaa, mutta niitäkään ei kannata popsia liikaa. Kuva: Shutterstock
Kurpitsansiemenet ja palkokasveihin kuuluvat maapähkinät ovat edullista ruokaa, mutta niitäkään ei kannata popsia liikaa. Kuva: Shutterstock

Suosittelemme! 8 terveysruokaa, jotka kannattaa jättää ostamatta

4. Pinaatti ja punajuuri

Pinaatti ja punajuuri sisältävät luonnollista nitraattia. Etenkin pikkulapsilla nitraatti voi häiritä hapen kuljetusta elimistössä.

– Pinaattia ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille, mutta tuskin kukaan aikuisista syö pinaattia niin paljon, että se aiheuttaisi ongelmia.

”Tutkimusten mukaan purkkitonnikalan päivittäinen syönti voi olla ongelma.”

5. Säilyketonnikala

– Tonnikalapurkki viikossa ei ole vaaraksi, mutta joidenkin tutkimusten mukaan sen päivittäinen syönti voi olla ongelma, kertoo Anette Palssa.

Alumiinipurkista voi avaamisen jälkeen irrota terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Siksi tonnikalan lisäksi muutkin purkkiruuat ovat Palssan mukaan huonoja vaihtoehtoja jokapäiväiseen käyttöön. Tonnikalan voi korvata muilla kaloilla, ja esimerkiksi säilykevihannekset tuoreilla vihanneksilla.

Lue myös! Säilyketonnikala – epäeettistä vai ei? Asiantuntija vastaa

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

Mikä on tärkein ostokriteeri ruuallesi?

Viljayliherkkien vatsat eivät ehkä kiukuttelekaan muuten vain.

Moni on jättänyt viime vuosina viljan pois ruokavaliostaan, vaikka ei kärsikään keliakiasta.

Tähän mennessä on ollut epäselvää, miksi viljojen sisältämä gluteeni aiheuttaa yliherkkyysoireita, esimerkiksi vatsanväänteitä ja turvotusta niillekin, jotka ovat terveitä. On jopa epäilty, että vika olisi vatsan sijaan korvien välissä.

Columbian yliopiston tutkimuksessa on kuitenkin saatu näyttöä siitä, että vika todellakin piilee ruuansulatuskanavassa. Tutkimustulokset julkaisi Gut-tiedesivusto.

Tutkimukseen osallistui henkilöitä, jotka eivät sairastaneet keliakiaa, mutta saivat oireita viljoista. Toisessa vertailuryhmässä oli keliaakikkoja ja toisessa terveitä.

Syynä on todennäköisesti heikentynyt suolen seinämä.

Tutkimuksen mukaan viljaherkkien oireiden syynä on todennäköisesti heikentynyt suolen seinämä, joka päästää verenkiertoon mikrobeja ja ravintoaineiden osasia, Helsingin Sanomat kirjoittaa tutkimuksesta. Seurauksena on autoimmuunireaktio, joka tuntuu vatsakipuina ja oireilee turvotuksena ja ripulina.

Kun tutkimukseen osallistuneet jättivät vatsaa ärsyttävät hiljat pois ruokavaliostaan puoleksi vuodeksi, suoliston vauriot paranivat ja immuunijärjestelmän tila koheni.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Eksyin tähän 'uutiseen'

Mitä seuraava tekstistä lainattu tarkoittaa:

Kun tutkimukseen osallistuneet jättivät vatsaa ärsyttävät hiljat pois ruokavaliostaan puoleksi vuodeksi, suoliston vauriot paranivat ja immuunijärjestelmän tila koheni.

???? hiljat pois ????

Uutisoinnnnnnnnnnissa tärkein asia on:Ei kirjoitusvirheitä, koska kirjoitettuun asiaan ei voi luottaa!

ei toimi

Mulla on pienet kädet (7 koon)käsine vaikka mä muuten en ole mikään enkä hentonen 170 ja 76 ja kengän numero 41-42 mutta kouralliseen ei mahdu desiä mustikoita. Joten sanoisinko kourani on liian pieni