Aivot tykkäävät samasta ravinnosta kuin sydän. Nyt siis kaalimehua linkoamaan!

Muistihäiriöt, aivojen rappeumasairaudet ja mielialaongelmat yleistyvät koko ajan. Miksiköhän? Yhtenä syynä saattavat olla länsimaiset ruokatottumukset – ainakin huonoimmat niistä.
Ruuasta voi saada energian lisäksi myös lisää viisautta ja henkistä hyvinvointia – kun vain osaisi syödä oikein. Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin mukaan aivoja hellivä syöminen ei ole vaikeaa. Pitää muistaa vain muutama perusasia. 

– Oleellisinta on syödä mahdollisimman luonnollisia peruselintarvikkeita. Kaksi kunnollista ateriaa päivässä, jotka sisältävät paljon kasviksia, kuituja ja hyviä rasvoja.

Ruutin mielestä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ei olekaan. On yksilöllistä, paljonko voi syödä lihomatta tai paljonko kunkin keho sietää vaikkapa hiilihydraatteja.

1. Mikä on hyvää aivoruokaa?
Aivotkin käyvät hiilihydraateilla, rasvoilla ja proteiineilla.
Valitse hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä ja kasviksista.
Käytä kasviöljyjä ja luonnollisia rasvoja. Kalasta saa Omega 3 -rasvahappoja, jotka ovat elintärkeitä hermosolujen toiminnalle. Kalaöljyn tehosta on näyttöä myös masennuksen hoidossa.
Syö joka aterialla myös proteiineja: lihaa, palkokasveja, soijaa, siemeniä, manteleita tai pähkinöitä.
– Pelkkä vihersalaatti ei riitä lounaaksi. Vastaanotollani tapaan aina välillä palelevia naisia, jotka saavat liian vähän proteiinia, Ruuti toteaa.

2. Mikä on huonoa ravintoa aivoille?
Sokeri, valkoiset jauhot ja huonot rasvat. Aivoruokaan liittyvät ravitsemusihmisten peruskiistat siitä, onko hiilihydraattien laadulla väliä ja mikä on hyvää rasvaa. Marja Ruuti unohtaisi kevytlevitteet ja käyttäisi mieluummin öljyjä ja jopa voita. Ruutin mielestä ravintosuosituksissa kannattaisi kiinnittää rasvojen lisäksi huomiota myös hiilihydraattipuoleen ja jättää vaaleat leivät pois.

3. Onko aivoille omia superruokia?
Ruoka-aineet, joissa on paljon hyviä rasvoja tai antioksidantteja, huoltavat aivoja. Hyviä rasvoja on esimerkiksi rasvaisessa kalassa ja manteleissa. Antioksidanttien on huomattu suojaavan aivoja rappeutumissairauksia vastaan. Niitä saa vaikkapa mustikasta, kaalista, omenasta, punaviinistä ja kahvista. Mutta: jos syöt muuten mitä sattuu, ei auta vaikka juot lisäksi lasin punaviiniä ja kourallisen manteleita.

4. Mistä tiedän, että aivoni kärsivät nykyisestä ruokavaliostani?
Onko olo epämääräisen huono? Alakuloa, krapulaista fiilistä, keskittymishäiriöitä, väsymystä, mielialojen heittelyä, aivosumua? Jos joku edellä mainituista tuntuu tutulta, kannattaa kokeilla muutoksia. Marja Ruutin mukaan myös suoliston kuntoa on hyvä tarkkailla. Aivojen ja suoliston yhteydestä tiedetään koko ajan enemmän, ja näyttää siltä, että epätasapaino vatsassa vaikuttaa myös yläpäähän. Jos kärsii jatkuvasti ilmavaivoista, turvotuksesta tai ripulista, elimistössä voi olla käynnissä hiljainen tulehdus. Sen saa  kuntoon tavallisella, terveellisellä ravinnolla.

5. Toisella mummollani on Alzheimerin tauti ja toisellakin muisti pätkii. Pystynkö vaikuttamaan ravinnolla siihen, etten itse sairastu?
Kyllä. Muistisairauksilla on samat riskitekijät kuin sydänsairauksillakin: ylipaino, korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes ja pielessä olevat kolesteroliarvot. Erityisesti hyvän kolesterolin eli HDL:n alhaisen tason on huomattu liittyvän muistisairauksiin.
Myös keinot sekä sydämen että aivojen hyvinvointiin ovat samat: liikunta ja terveellinen ruoka.

6. Mitä lisäravinteita aivot tarvitsevat?
Kalaöljyä kannattaa Marja Ruutin mielestä syödä aina, jos oma aivotoiminta askarruttaa tai suvussa on sydäntauteja. On nimittäin vaikeaa syödä niin paljon kalaa, että tärkeitä rasvahappoja saisi luontaisesti riittävästi.
Paljon puhuttua D-vitamiinia käyttävät myös aivot. Sitäkin kannattaa syödä purkista ainakin
pimeään aikaan.

7. Kaksi lämmintä ruokaa päivässä, ei teollista ruokaa, paljon kasviksia... ei pysty! Miten saan muutettua ruokavalioni oikeanlaiseksi?
Askel kerrallaan, kuuluu neuvo. Jos et ole syönyt yhtään lämmintä ruokaa päivässä, aloita yhdellä. Jos et syö juurikaan kasviksia, aloita lisäämällä niitä ruoka¬valioon. Kasvikset eivät tarkoita pelkkää salaattia. Niitä voi nauttia myös lämpiminä, jos vatsa ei kestä tuoreita vihanneksia.

8. Aivoista viis – entä, jos sieluni tykkää karkista ja sipseistä?
Makean- ja suolaisenhimot eivät välttämättä kerro muusta kuin kehon epätasapainosta. Niistä onkin hankalaa päästä eroon pelkästään päättämällä ja ruokavalioon keskittymällä. Marja Ruutin mukaan tarvitaan muita nautintoja tilalle: hyviä ihmissuhteita, mielen rauhoittumista ja hyvää oloa.
Jos ruokavalion kokonaisuus on kunnossa, se kestää myös muutaman epäterveellisen herkun päivässä.

9. Kuinka tärkeää hengenravinto on aivoille?
Jos ihminen on pahasti stressaantunut, ei auta vaikka söisi kuinka terveellisesti. Stressi kuluttaa aivoja. Muista musiikki, liikunta, luonto, nauru ja mielekkäät asiat. Kosketushoidot auttavat toisia stressinhallinnassa, toisille sopivat muut keinot.

Lakoista voi valmistaa myös helposti hilloa. Kuva: Sanoma-arkisto / Anna Huovinen

Hilla, lakka ja suomuurain – rakkaalla marjalla on monta nimeä. Listasimme syyt, miksi soiden helmiä kannattaa ehdottomasti syödä.

1. Ne ovat pullollaan hyviä ravintoaineita

Lakka sisältää runsaasti esimerkiksi C-vitamiinia ja kuitua. Erityisesti C-vitamiinin lähteenä lakka on verraton.

2. Ne tekevät hyvää hipiälle

Hillan siemenet ovat täynnä öljyä, joka sisältää äärimmäisen terveellisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lakan siemenöljyn on huomattu tekevät iholle varsin hyvää. Siksi sitä käytetään yleisesti myös kosmetiikkatuotteissa.

3. Ne taistelevat bakteereja vastaan

Lakka sisältää ellagihappoa, jonka arvellaan olevan hyödyksi suoliston bakteeritoiminnalle. Hallauutteeksikin kutsuttu happo hillitsee huonojen bakteerien kuten salmonellan kasvua suolistossa.

4. Ne voivat tuoda helpotusta vaikealle vatsalle

Lakkoja on käytetty vuosisatojen ajan hoitona esimerkiksi ripuliin, ummetukseen ja turvotukseen. Niiden sisältämä kuitu auttaa pitämään ruuansulatuksen kunnossa.

5. Ne hellivät sydäntä ja verisuonia

Hillat sisältävät paljon rautaa ja muita terveydelle tärkeitä mineraaleja. Lisäksi niissä on paljon hyviä rasvahappoja. Nämä ainekset tekevät hyvää verenkierrolle ja sydämelle.

6. Ne saattavat ehkäistä syöpää

Lakan vaikutusta ihmisen syöpäsoluihin on testattu Suomessa. Tulokset ovat erittäin lupaavia. Kun ihmisen paksusuolisyöpäsoluja käsiteltiin taannoisissa tutkimuksissa lakkauutteella, syöpäsolujen liikkuminen hidastui.

7. Ne ovat käsittämättömän herkullisia!

Mikäs sen parempi syy syödä enemmän lakkoja. Lakat toimivat mainiosti sellaisenaan tai esimerkiksi jogurtin kera. Jos haluat sujauttaa soiden helmen jälkiruokaan, kokeile Kalle Palanderin suosimaa vaniljapannacottaa lakkasorberilla tai rukiista kääretorttua.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Ruokaisa salaatti on erinomainen lounas tai päivällinen, kunhan sen kokoaa oikein.

Salaatti on nappivalinta esimerkiksi lounaaksi – oikeastaan kelle tahansa. Hyvän, monipuolisen ja runsaan salaatin avulla jaksaa paahtaa töissä tai koulussa koko päivän, ja onhan se kermaperunoita ja lihapullia kevyempi vaihtoehto. Salaattireseptejä voi myös varioida loputtomiin.

Lue myös: Juhlava salaattibaari syntyy alle puolessa tunnissa: 3 herkullista reseptiä!

Joskus saattaa kuitenkin tuntua, ettei salaatti täytä millään tai nälkä yllättää liian nopeasti. Missä silloin mättää?

Health-sivusto kertoo, että hyvän salaatin koostamisessa kannattaa olla tarkkana. Kun nämä viisi virhettä korjaa ja salaatin kokoaa oikein, saa siitä kaikki hyödyt irti.

  1. Liikaa tai liian vähän proteiinia. Esimerkiksi kana, juustot ja kananmuna ovat hyviä valintoja proteiinin lähteiksi salaattiin, mutta jos niitä kaikkia lisää samaan annokseen, saattaa proteiineja kertyä turhan paljon. Samaan aikaan pelkkien kasvisten latominen lautaselle jättää herkästi nälkäiseksi. Salaatissa riittää noin desilitra linssejä, papuja, lihaa tai kalaa, jotta proteiinia saa ruuasta riittävästi.
  2. Kasvisvalikoima ei ole tarpeeksi monipuolinen. Salaattia, kanaa, ehkä kirsikkatomaatteja, ja siinä se. Kasvikset jäävät helposti turhan yksipuolisiksi salaatissa. Mitä enemmän erilaisia vihanneksia, sen parempi: kokeile vaikkapa kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaraastetta tai salaattisekoituksia.
  3. Liikaa tai liian vähän rasvoja. Rasvoja ei kannata pelätä, vaan esimerkiksi oliiviöljystä, balsamicosta ja mausteista saa erinomaisen korvikkeen salaatinkastikkeelle. Hyviä rasvoja salaattiin saa myös muutamasta avokadoviipaleesta tai kourallisesta pähkinöitä. Rajansa kuitenkin kaikella: kuten lihankin kanssa, maltti on valttia rasvoissa, ja eri rasvan lähteitä kannattaa jakaa eri päiville.
  4. Hiilarien unohtaminen. Kun salaattiin lisää täysjyvää, saa ruuasta sopivasti energiaa myös hiilihydraattien muodossa. Esimerkiksi kvinoa tai paahdetut perunat salaatissa tekevät olosta kylläisemmän ruokailun päätteeksi.
  5. Liian vähän mausteita. Ei ole mitään kamalampaa kuin tylsä ja mauton salaatti, jota joutuu lähes väkipakolla syömään. Yrteillä tai esimerkiksi maustesekoituksilla voi saada ihmeitä aikaan, ja samoista aineksista tehty salaatti voi maistua eri päivinä hyvinkin erilaiselta mausteita varioimalla.

Jos sokerin lisäämisestä kahviin haluaa luopua, kannattaa se tehdä kertaheitolla tai mindfulnessin avulla.

Suomalaiset ovat tunnetusti kahvin suurkuluttajia, ja erilaisia kahvinjuojia on lukemattomia. Moni nauttii juomansa mustana, jolloin kahvissa on myös vähiten kaloreita, mutta toisille kahvi ei ihan sellaisenaan maistu. Kun sokerin tai maidon lisäämiseen tottuu, tavasta on vaikea päästä eroon.

Varsinkin sokerin lisääminen kasvattaa kahvin kalorien määrää huomattavasti, ja moni toivoisikin voivansa juoda kahvinsa makeuttamattomana. Psychology Today -sivusto kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan sokerista pääsee parhaiten eroon mindfulnessin avulla sen sijaan, että vähentäisi sokerin käyttöä hiljalleen.

Lue myös: Kaikki osaavat meditoida! 4 toimivaa tapaa sinulle, jolta se ei muka luonnistu

Tutkimuksessa tarkkailtiin kolmea ryhmää, joiden jäsenet käyttivät sokeria kahvissaan. Yksi ryhmä lakkasi käyttämästä sokeria kertaheitolla, toinen ryhmä vähensi sokeria hiukan joka toinen päivä ja kolmas ryhmä käytti apunaan mindfulnessia.

Kaikkein parhaimmat tulokset tulivat yllättäen kolmannesta ryhmästä. Ryhmän jäsenet joivat kahvinsa ilman sokeria, mutta kiinnittivät juomaan samalla enemmän huomiota. He muun muassa tarkkailivat kahvin höyryämistä, haistelivat kahvia, pohtivat suutuntumaa ja makua juomisen aikana sekä kiinnittivät huomiota tunteisiin, joita heille syntyi kahvin juomisen aikana.

He, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Mindfulnessin lisäksi sokerin jättäminen kertaheitolla toimi suhteellisen hyvin sokerittomaan kahviin tottumisessa. Puolestaan he, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Jos siis sokerista haluaa eroon, ei kannata totutella sokerittoman kahvin makuun vähitellen. Parasta on aistia sokeritonta kahvia mahdollisimman, sekä kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka miellyttävät eniten.

Cerazette

Haluatko oppia juomaan kahvisi sokerittomana? Tutkimus: ei kannata vähentää makeutta pikkuhiljaa

Cerazette kaufen -Tabletten enthalten den Wirkstoff Desogestrel, der ein synthetisches Gestagen ist, ähnlich den natürlichen Gestagenen, die vom Körper produziert werden. cerazette markenpillen Desogestrel wirkt als Verhütungsmittel vor allem durch die Verhinderung der Freisetzung eines Eies aus dem Eierstock (Eisprung). Es wirkt auch durch die Erhöhung der Dicke des natürlichen Schleims am Hals der Gebärmutter, so dass es schwieriger für Spermien aus der Vagina in die Gebärmutter zu überqueren...
Lue kommentti