Aivot jumissa? – Tällainen ruokavalio auttaa

Aivot tykkäävät samasta ravinnosta kuin sydän. Nyt siis kaalimehua linkoamaan!

Muistihäiriöt, aivojen rappeumasairaudet ja mielialaongelmat yleistyvät koko ajan. Miksiköhän? Yhtenä syynä saattavat olla länsimaiset ruokatottumukset – ainakin huonoimmat niistä.
Ruuasta voi saada energian lisäksi myös lisää viisautta ja henkistä hyvinvointia – kun vain osaisi syödä oikein. Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin mukaan aivoja hellivä syöminen ei ole vaikeaa. Pitää muistaa vain muutama perusasia. 

– Oleellisinta on syödä mahdollisimman luonnollisia peruselintarvikkeita. Kaksi kunnollista ateriaa päivässä, jotka sisältävät paljon kasviksia, kuituja ja hyviä rasvoja.

Ruutin mielestä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ei olekaan. On yksilöllistä, paljonko voi syödä lihomatta tai paljonko kunkin keho sietää vaikkapa hiilihydraatteja.

1. Mikä on hyvää aivoruokaa?
Aivotkin käyvät hiilihydraateilla, rasvoilla ja proteiineilla.
Valitse hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä ja kasviksista.
Käytä kasviöljyjä ja luonnollisia rasvoja. Kalasta saa Omega 3 -rasvahappoja, jotka ovat elintärkeitä hermosolujen toiminnalle. Kalaöljyn tehosta on näyttöä myös masennuksen hoidossa.
Syö joka aterialla myös proteiineja: lihaa, palkokasveja, soijaa, siemeniä, manteleita tai pähkinöitä.
– Pelkkä vihersalaatti ei riitä lounaaksi. Vastaanotollani tapaan aina välillä palelevia naisia, jotka saavat liian vähän proteiinia, Ruuti toteaa.

2. Mikä on huonoa ravintoa aivoille?
Sokeri, valkoiset jauhot ja huonot rasvat. Aivoruokaan liittyvät ravitsemusihmisten peruskiistat siitä, onko hiilihydraattien laadulla väliä ja mikä on hyvää rasvaa. Marja Ruuti unohtaisi kevytlevitteet ja käyttäisi mieluummin öljyjä ja jopa voita. Ruutin mielestä ravintosuosituksissa kannattaisi kiinnittää rasvojen lisäksi huomiota myös hiilihydraattipuoleen ja jättää vaaleat leivät pois.

3. Onko aivoille omia superruokia?
Ruoka-aineet, joissa on paljon hyviä rasvoja tai antioksidantteja, huoltavat aivoja. Hyviä rasvoja on esimerkiksi rasvaisessa kalassa ja manteleissa. Antioksidanttien on huomattu suojaavan aivoja rappeutumissairauksia vastaan. Niitä saa vaikkapa mustikasta, kaalista, omenasta, punaviinistä ja kahvista. Mutta: jos syöt muuten mitä sattuu, ei auta vaikka juot lisäksi lasin punaviiniä ja kourallisen manteleita.

4. Mistä tiedän, että aivoni kärsivät nykyisestä ruokavaliostani?

Onko olo epämääräisen huono? Alakuloa, krapulaista fiilistä, keskittymishäiriöitä, väsymystä, mielialojen heittelyä, aivosumua? Jos joku edellä mainituista tuntuu tutulta, kannattaa kokeilla muutoksia. Marja Ruutin mukaan myös suoliston kuntoa on hyvä tarkkailla. Aivojen ja suoliston yhteydestä tiedetään koko ajan enemmän, ja näyttää siltä, että epätasapaino vatsassa vaikuttaa myös yläpäähän. Jos kärsii jatkuvasti ilmavaivoista, turvotuksesta tai ripulista, elimistössä voi olla käynnissä hiljainen tulehdus. Sen saa  kuntoon tavallisella, terveellisellä ravinnolla.

5. Toisella mummollani on Alzheimerin tauti ja toisellakin muisti pätkii. Pystynkö vaikuttamaan ravinnolla siihen, etten itse sairastu?
Kyllä. Muistisairauksilla on samat riskitekijät kuin sydänsairauksillakin: ylipaino, korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes ja pielessä olevat kolesteroliarvot. Erityisesti hyvän kolesterolin eli HDL:n alhaisen tason on huomattu liittyvän muistisairauksiin.
Myös keinot sekä sydämen että aivojen hyvinvointiin ovat samat: liikunta ja terveellinen ruoka.

6. Mitä lisäravinteita aivot tarvitsevat?

Kalaöljyä kannattaa Marja Ruutin mielestä syödä aina, jos oma aivotoiminta askarruttaa tai suvussa on sydäntauteja. On nimittäin vaikeaa syödä niin paljon kalaa, että tärkeitä rasvahappoja saisi luontaisesti riittävästi.
Paljon puhuttua D-vitamiinia käyttävät myös aivot. Sitäkin kannattaa syödä purkista ainakin
pimeään aikaan.

7. Kaksi lämmintä ruokaa päivässä, ei teollista ruokaa, paljon kasviksia... ei pysty! Miten saan muutettua ruokavalioni oikeanlaiseksi?
Askel kerrallaan, kuuluu neuvo. Jos et ole syönyt yhtään lämmintä ruokaa päivässä, aloita yhdellä. Jos et syö juurikaan kasviksia, aloita lisäämällä niitä ruoka¬valioon. Kasvikset eivät tarkoita pelkkää salaattia. Niitä voi nauttia myös lämpiminä, jos vatsa ei kestä tuoreita vihanneksia.

8. Aivoista viis – entä, jos sieluni tykkää karkista ja sipseistä?
Makean- ja suolaisenhimot eivät välttämättä kerro muusta kuin kehon epätasapainosta. Niistä onkin hankalaa päästä eroon pelkästään päättämällä ja ruokavalioon keskittymällä. Marja Ruutin mukaan tarvitaan muita nautintoja tilalle: hyviä ihmissuhteita, mielen rauhoittumista ja hyvää oloa.
Jos ruokavalion kokonaisuus on kunnossa, se kestää myös muutaman epäterveellisen herkun päivässä.

9. Kuinka tärkeää hengenravinto on aivoille?
Jos ihminen on pahasti stressaantunut, ei auta vaikka söisi kuinka terveellisesti. Stressi kuluttaa aivoja. Muista musiikki, liikunta, luonto, nauru ja mielekkäät asiat. Kosketushoidot auttavat toisia stressinhallinnassa, toisille sopivat muut keinot.

Haluatko laihtua viisi kiloa tiettyyn päivään mennessä? Jenkkiviranomainen julkaisi kätevän ja tarkan laskurin

Uutuustyökalu kertoo tarkan kalorimäärän, jonka avulla saavutat laihdutustavoitteesi.

Moni laihtumisesta haaveileva on joskus kuullut neuvon, joka kehottaa syömään vähemmän kuin kuluttaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on oikein hyvä neuvo.

Tarvitsee vain tietää, kuinka paljon vähemmän pitää syödä ja kuinka paljon enemmän liikkua.

Nyt netistä löytyy siihen kätevä laskuri. Yhdysvaltain terveysviranomaisten kehittämän ilmaisen Body Weight Planner -laskurin uskotaan olevan yksi tarkimmista painonpudotuksen apuvälineistä tähän mennessä, kirjoittaa The Independent.

Kun laskurille kertoo nykyisen painonsa, tavoitepainonsa ja päivämäärän, johon mennessä haluaa olla tavoitteessaan, se laskee, kuinka monta kaloria päivässä pitää syödä. Mukaan voi syöttää myös arvionsa fyysisestä aktiivisuudestaan ja siitä, kuinka paljon enemmän aikoo liikkua laihtuakseen.

Lisäasetusten avulla, esimerkiksi kertomalla ruokavalionsa hiilihydraattien määrän, tulosta voi viilata vieläkin tarkemmaksi. Lisäksi saa arvion siitä, kuinka paljon tavoitteen saavuttamisen jälkeen pitää syödä, jotta pysyisi ihannepainossaan.

Laskurilla voi myös arvioida, miten pienetkin elämäntapamuutokset vaikuttavat painoon pidemmällä aikavälillä. Kyllä vaan, sadalla kilokalorillakin voi olla väliä.

Alun perin laskuri tehtiin tutkijoiden tarpeisiin, mutta kehittäjä Kevin Hall kertoo, että siitä tehtiin julkinen, koska niin monet halusivat käyttää sitä omassa painonhallinnassaan.

Enää tarvitsisi siis laskea kalorit ja pysyä painonpudotuslupauksessaan.

Testaa laskuria täällä: Body Weight Planner

Voikahvin isä esitteli uuden ihmetuotteensa

Dave Asprey on iskenyt rasvajuomillaan kultasuoneen.

Kuluneen vuoden ajan amerikkalaiset hyvinvointifiilistelijät, himourheilijat ja laihduttajat ovat hehkuttaneet voikahvia, hyvinvointijuomaa, joka pitää nälän poissa ja energiatason koholla. Nyt voikahvi on saanut seuraajan: rasvaveden.

FATwater nimen saanut ihmejuoma on saman kehittelijän kuin voikahvikin. Dave Asprey on selvästi iskenyt rasvajuomillaan kultasuoneen – tai keksinyt nerokkaan keinon rahastaa. Hän haluaa julistaa, että rasva ei ole enää pannassa samalla tavalla kuin kevyttuotteiden kultakaudella.

FATwater esiteltiin maailmalle heinäkuussa. Aspreyn mukaan se on energiajuoma, joka on tarkoitettu "äärimmäiseen nesteytykseen" ja toimii paljon paremmin kuin pelkkä vesi. "Se ei ole pelkkää vettä vaan polttoaine elimistölle", Asprey hehkuttaa Beverage Dailylle.

Rasvavesi kuulostaa epäilyttävältä vähintäänkin maun puolesta. Dave kuvailee kuitenkin makua virkistäväksi ja juoman olevan "kosteampaa" kuin veden. Mitä ikinä se sitten tarkoittaa.

6 huonoa tapaa, jotka vaikuttavat painonnousuun (salaa!)

Kilot kertyvät syömällä, mutta myös huonoilla elintavoilla. Sellaisillakin, joilla ei ole mitään tekemistä lautasen kanssa. Esimerkiksi multitaskaatko liikaa?

Paino sen kuin nousee. Etenkään kesällä ei aina jaksa katsoa, mitä suuhunsa panee. Kiloihin saattavat vaikuttaa myös huonot elintavat – jopa salakavalasti. Tsekkaa, olisiko näissä kuudessa jutussa korjaamisen varaa:

1. Stressaat

Kun huolet painavat, sitä ei jaksa lueskella ruoka-aineiden ravintola-arvoja tai tehdä ylipäänsä päätöksiä, jotka tukevat terveyttä. Silloin kiinnostavat enemmän helpot ja nopeat ratkaisut – kyllä, tämä on se kohta, kun suklaapatukka huutaa nimeäsi äänekkäimmin. Stressi edesauttaa rasvan varastoitumista elimistöön, etenkin keskivartaloon. Ahdistuneena erittyvät hormonit häiritsevät myös kylläisyyden tunnetta.

2. Et nuku

Sokeri ja kahvia, niitä tekee mieli väsyneenä. Mutta! Sokeriset ruuat antavat hetkeksi virkeyden tunteen, kunnes tulee taas romahdus.

3. Et keskity syömiseen

Perheen iltapala tulilla? Pyykit pesukoneessa? Viimeiset rästihommat töistä syntyvät siinä sivussa? Moniajolla vetäminen voi joskus olla välttämätöntä, mutta ruokahetket kannattaisi rauhoittaa vain sille itselleen: syömiselle. Jos ruokailun yhteydessä puuhastelee jatkuvasti muuta, vaikka katsoo tv:tä, ruuansulatusjärjestelmän viestit eivät kulje aivoihin yhtä tehokkaasti. Tällöin on vaikea havaita, milloin on jo kylläinen.

4. Pilaat terveelliset ateriasi rasvaisilla lisukkeilla

Syöt aina salaattia lounaaksi, mutta kilot eivät vain putoa? Lisäätkö aina salaattiisi usein muutaman juustopalan tai pekonia? Aivan. Salaatti muuttuu helposti terveysruuasta raskaammaksi, kun siihen sekoittaa kermaisia kastikkeita tai krutonkeja. Katso siis, mitä salaattisi oikeasti sisältää.

5. Syöt paljon hedelmiä

Hedelmät ovat terveellisiä ja täynnä vitamiineja! Mutta niitäkin voi syödä liikaa. Ne sisältävät usein paljon kaloreita ja hedelmien omaa sokeria. Kunnon energiapaukkuja ovat erityisesti banaanit, luumut ja mangot. Nauti siis hedelmiä kohtuudella ja valitse välillä kevyempää, kuten omena, verkkomeloni tai marjoja.

6. Et juo tarpeeksi vettä

Juominen unohtuu kiireessä helposti. Veden skippaaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa myös painonnousuun. Vesi pitää nesteytyksen kunnossa. Liian vähäinen veden nauttiminen saattaa johtaa siihen, että elimistö varastoi itseensä rasvaa.

Lähde: Huffington Post

Tutkimus väittää: käynti pikaruokapaikassa terveellisempää kuin ravintolaillallinen?

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ravintolassa syöminen kerryttää kolesterolia enemmän kuin pikaruoka.

Luulitko, että illallisen nauttiminen ravintolassa on terveellisempi vaihtoehto kuin piipahdus pikaruokapaikassa? Uuden tutkimuksen tulokset saattavat yllättää.

Amerikkalaisen Illinoisin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että ravintoloissa syöminen kerrytti 58 mg ylimääräistä kolesterolia päivässä, kun taas pikaruoan syöminen kerrytti kolesterolia vain 10 mg. Jos tulosta on uskominen, noutoruuan tilaaminen saattaakin siis olla parempi vaihtoehto kuin illallinen pitkän kaavan mukaan.

Tutkimus tarkasteli yli 18 000 aikuisen kansalliseen terveys- ja ravitsemuskartoitukseen vuosina 2003–2010 antamia vastauksia. Tutkimuksessa painotettiin aineistoa, joka käsitteli kalorien kokonaismäärää ja ruoan ja juoman kulutusta pikaruokapaikoissa ja täyden palvelun ravintoloissa.

Tutkimuksessa selitettiin ilmiötä esimerkiksi sillä, että ravintoloissa käydessään ihmisillä on käytettävissään enemmän aikaa ja tilanne on yleensä sosiaalinen ja rentouttava. Tällöin he ovat vähemmän huolissaan ylensyönnistä.

Ja sitä paitsi: kun olet napannut take away -satsin kainaloosi, tarjoilija ei tule enää kysymään, haluaisitko tiramisun jälkiruuaksi.

Kalorien ja rasvan päivittäistä saantia lisäsi kuitenkin sekä ravintolassa että pikaruokapaikoissa syöminen.

Lopputulos? Kannattaisi kokata kotona.

Lähde: Los Angeles Times