Aivot jumissa? – Tällainen ruokavalio auttaa

Aivot tykkäävät samasta ravinnosta kuin sydän. Nyt siis kaalimehua linkoamaan!

Muistihäiriöt, aivojen rappeumasairaudet ja mielialaongelmat yleistyvät koko ajan. Miksiköhän? Yhtenä syynä saattavat olla länsimaiset ruokatottumukset – ainakin huonoimmat niistä.
Ruuasta voi saada energian lisäksi myös lisää viisautta ja henkistä hyvinvointia – kun vain osaisi syödä oikein. Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin mukaan aivoja hellivä syöminen ei ole vaikeaa. Pitää muistaa vain muutama perusasia. 

– Oleellisinta on syödä mahdollisimman luonnollisia peruselintarvikkeita. Kaksi kunnollista ateriaa päivässä, jotka sisältävät paljon kasviksia, kuituja ja hyviä rasvoja.

Ruutin mielestä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ei olekaan. On yksilöllistä, paljonko voi syödä lihomatta tai paljonko kunkin keho sietää vaikkapa hiilihydraatteja.

1. Mikä on hyvää aivoruokaa?
Aivotkin käyvät hiilihydraateilla, rasvoilla ja proteiineilla.
Valitse hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä ja kasviksista.
Käytä kasviöljyjä ja luonnollisia rasvoja. Kalasta saa Omega 3 -rasvahappoja, jotka ovat elintärkeitä hermosolujen toiminnalle. Kalaöljyn tehosta on näyttöä myös masennuksen hoidossa.
Syö joka aterialla myös proteiineja: lihaa, palkokasveja, soijaa, siemeniä, manteleita tai pähkinöitä.
– Pelkkä vihersalaatti ei riitä lounaaksi. Vastaanotollani tapaan aina välillä palelevia naisia, jotka saavat liian vähän proteiinia, Ruuti toteaa.

2. Mikä on huonoa ravintoa aivoille?
Sokeri, valkoiset jauhot ja huonot rasvat. Aivoruokaan liittyvät ravitsemusihmisten peruskiistat siitä, onko hiilihydraattien laadulla väliä ja mikä on hyvää rasvaa. Marja Ruuti unohtaisi kevytlevitteet ja käyttäisi mieluummin öljyjä ja jopa voita. Ruutin mielestä ravintosuosituksissa kannattaisi kiinnittää rasvojen lisäksi huomiota myös hiilihydraattipuoleen ja jättää vaaleat leivät pois.

3. Onko aivoille omia superruokia?
Ruoka-aineet, joissa on paljon hyviä rasvoja tai antioksidantteja, huoltavat aivoja. Hyviä rasvoja on esimerkiksi rasvaisessa kalassa ja manteleissa. Antioksidanttien on huomattu suojaavan aivoja rappeutumissairauksia vastaan. Niitä saa vaikkapa mustikasta, kaalista, omenasta, punaviinistä ja kahvista. Mutta: jos syöt muuten mitä sattuu, ei auta vaikka juot lisäksi lasin punaviiniä ja kourallisen manteleita.

4. Mistä tiedän, että aivoni kärsivät nykyisestä ruokavaliostani?

Onko olo epämääräisen huono? Alakuloa, krapulaista fiilistä, keskittymishäiriöitä, väsymystä, mielialojen heittelyä, aivosumua? Jos joku edellä mainituista tuntuu tutulta, kannattaa kokeilla muutoksia. Marja Ruutin mukaan myös suoliston kuntoa on hyvä tarkkailla. Aivojen ja suoliston yhteydestä tiedetään koko ajan enemmän, ja näyttää siltä, että epätasapaino vatsassa vaikuttaa myös yläpäähän. Jos kärsii jatkuvasti ilmavaivoista, turvotuksesta tai ripulista, elimistössä voi olla käynnissä hiljainen tulehdus. Sen saa  kuntoon tavallisella, terveellisellä ravinnolla.

5. Toisella mummollani on Alzheimerin tauti ja toisellakin muisti pätkii. Pystynkö vaikuttamaan ravinnolla siihen, etten itse sairastu?
Kyllä. Muistisairauksilla on samat riskitekijät kuin sydänsairauksillakin: ylipaino, korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes ja pielessä olevat kolesteroliarvot. Erityisesti hyvän kolesterolin eli HDL:n alhaisen tason on huomattu liittyvän muistisairauksiin.
Myös keinot sekä sydämen että aivojen hyvinvointiin ovat samat: liikunta ja terveellinen ruoka.

6. Mitä lisäravinteita aivot tarvitsevat?

Kalaöljyä kannattaa Marja Ruutin mielestä syödä aina, jos oma aivotoiminta askarruttaa tai suvussa on sydäntauteja. On nimittäin vaikeaa syödä niin paljon kalaa, että tärkeitä rasvahappoja saisi luontaisesti riittävästi.
Paljon puhuttua D-vitamiinia käyttävät myös aivot. Sitäkin kannattaa syödä purkista ainakin
pimeään aikaan.

7. Kaksi lämmintä ruokaa päivässä, ei teollista ruokaa, paljon kasviksia... ei pysty! Miten saan muutettua ruokavalioni oikeanlaiseksi?
Askel kerrallaan, kuuluu neuvo. Jos et ole syönyt yhtään lämmintä ruokaa päivässä, aloita yhdellä. Jos et syö juurikaan kasviksia, aloita lisäämällä niitä ruoka¬valioon. Kasvikset eivät tarkoita pelkkää salaattia. Niitä voi nauttia myös lämpiminä, jos vatsa ei kestä tuoreita vihanneksia.

8. Aivoista viis – entä, jos sieluni tykkää karkista ja sipseistä?
Makean- ja suolaisenhimot eivät välttämättä kerro muusta kuin kehon epätasapainosta. Niistä onkin hankalaa päästä eroon pelkästään päättämällä ja ruokavalioon keskittymällä. Marja Ruutin mukaan tarvitaan muita nautintoja tilalle: hyviä ihmissuhteita, mielen rauhoittumista ja hyvää oloa.
Jos ruokavalion kokonaisuus on kunnossa, se kestää myös muutaman epäterveellisen herkun päivässä.

9. Kuinka tärkeää hengenravinto on aivoille?
Jos ihminen on pahasti stressaantunut, ei auta vaikka söisi kuinka terveellisesti. Stressi kuluttaa aivoja. Muista musiikki, liikunta, luonto, nauru ja mielekkäät asiat. Kosketushoidot auttavat toisia stressinhallinnassa, toisille sopivat muut keinot.

Seuraava hitti? 5:2-dieetin kevytversio – vain 5 paastopäivää kuussa

Kilojen karistamisen lisäksi hittipaaston kevennetty versio pidentää tutkimuksen mukaan ikää.

Tässä vaiheessa jokainen taitaa jo tietää, mikä on 5:2-dieetti eli osaviikkopaasto. Kiitos brittitoimittaja Michael Mosleyn, joka kirjoitti 2010-luvun alussa kirjan vanhasta tutusta paastosta. Kirjan ja televisio-ohjelman myötä 5:2 syrjäytti muut dieetit. Ainakin hetkelliseksi.

Nyt 5:2-huuma saa jatkoa. Ilta-Sanomat kertoi eilen Etelä-Kalifornian yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa testattiin, kuinka viiden paastopäivän pitäminen kuussa vaikuttaa. Tutkimuksen mukaan se, että päiväkalorimääriä pudotetaan edes viitenä päivänä, auttaa vähentämään riskiä sairastua syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen, pidentää ikää ja tietenkin laihduttaa.

5:2-dieetillä paastotaan kaksi päivää viikossa, kevytversiolla vain viisi päivää kuussa. Näiden viiden päivän aikana syödään 34–54 prosenttia vähemmän kuin muina päivinä. Kalorimäärissä tämä tarkoittaa, että paastopäivinä kaloreita saa kertyä noin 700–1100. Muina kuukauden päivinä syödään normaalisti.

Yliopisto testasi paastoa ihmisillä ja hiirillä. IS haastatteli juttuaan varten suomalaistutkija Heli Kuusipaloa, jonka mukaan kevytpaaston vaikutuksia pitäisi tutkia lisää.

– Lyhytaikainen kalorimäärän rajoittaminen ei todennäköisesti tuota kovin suuria terveysvaikutuksia, vaan olisi tarkasteltava ruokavalion kokonaisuutta ja sitä, että ei synny ravintoaineiden puutoksia ruokamäärän pienentyessä, hän kertoo lehdelle.

Jo tutkimuksesta käy ilmi, ettei edes hittidieetin kevytversio sovi kaikille. Sitä ei suositella esimerkiksi diabeetikoille.

Mitä 5:2-dieetillä tai sen kevytversiolla voi sitten syödä? Vaikka mitä! Paasto kuulostaa pahalta, mutta maistuu hyvältä. Paastopäivienkin aikana voi syödä vaikka ramenkeittoa (180 kcal/annos), kesäkurpitsa-seitirullia tomaattikastikkeessa (250 kcal), broileria kukkakaalin ja tsatsikin kanssa (290 kcal) tai vaikka kesäkurpitsapihvejä (70 kcal/pihvi). Ohjeet ruokiin löydät täältä.

Lähteet: USC News, Ilta-Sanomat

Yllättävä keino voi auttaa pysymään dieetillä

Painonpudotus onnistuu helpommin, kun antaa määräysvallan pois omista käsistään.

Kaikkihan sen tietävät: pikadieetit eivät toimi. Laihdutus onnistuu parhaiten, kun uuteen ruokavalioon pystyy sitoutumaan pitkäjänteisesti. Voisi kuvitella, että ihminen tietää itse millainen dieetti hänelle sopii parhaiten. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei itse valittu dieetti takaakaan parhaita tuloksia, kertoo Time-lehti.

Tutkimuksessa noin sadan miehen ryhmä sai valita joko vähähiilihydraattisen tai vähärasvaisen dieetin, kun taas sata verrokkiryhmäläistä määrättiin noudattamaan satunnaisesti jompaakumpaa. Dieetin lisäksi molemmat ryhmät saivat yksilö- ja ryhmäohjausta. Itse dieettinsä valinneet laihtuivat keskimäärin kilon vähemmän kuin ne, jotka eivät saaneet valita. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että itse valittu dieetti koostuu todennäköisemmin ruuista, jotka miellyttävät makuaistia, ja mieluisia ruokia tulee helpommin syöneeksi liikaa. Loogista.

Yksi syy voi olla myös niin sanottu personal trainer -vaikutus: ihminen sitoutuu kunto-ohjelmaan helpommin, jos se on jonkun muun tekemä.

Pysyvää painonpudotusta haikailevan kannattaa siis pyytää kaveria määräämään dieetti. Tai sitten valita itse dieetti, joka sisältää mahdollisimman pahoja ruokia. Yksinkertaista.

8 terveysruokaa, jotka kannattaa jättää ostamatta

Älä tuhlaa rahojasi näihin villityksiin, sillä halvempia ja terveellisempiä vaihtoehtojakin on.

 

Oletko hurahtanut goji-marjoihin, mantelimaitoon tai vähähiilariseen leipään? Time-lehden mukaan moni hittituote tuote olisi helposti korvattavissa tutuilla ja halvemmilla tuotteilla. Näillä vinkeillä säästää selvää rahaa!

1. Vähähiilihydraattinen leipä

Pussit ovat yleensä pienehköjä ja hintakin kirpaisee kukkaroa. Yhtä terveellistä on valita vähähiilarisen leivän sijaan perinteistä täysjyväleipää, joka pitää sinut kylläisenä. Tarkista kuitenkin, ettet osta vahingossa moniviljaa, jossa on paljon sokeria ja vähän kuitua.

2. Tuoreet marjat

Tuoreet marjat ovat kieltämättä terveyspommeja, mutta tiesitkö, että täsmälleen samat vitamiinit saa myös pakastemarjoista? Terveysvaikutukset eivät katoa marjoista teollisen, tehokkaan pakastuksen yhteydessä niin kuin yleensä luullaan. Jos säilöt pakastemarjoja reilusti yli vuoden, vitamiinit alkavat kyllä hiljalleen kadota. Muista kuitenkin noudattaa suosituksia ja keittää ulkomaiset pakastevadelmat norovirustartunnan varalta.

3. Kalkkuna

Kalkkunan on ajateltu olevan terveellinen vaihtoehto rasvaiselle possulle tai naudalle. Kalkkunassa voi kuitenkin olla yhtä paljon rasvaa ja yhtä vähän proteiinia kuin muussakin lihassa.  

4. Granaattiomenamehu

Purkki, josta riittää kahteen lasilliseen, maksaa helposti yli 5 euroa. Ei kovin halpaa! Mehun sijaan voi syödä tuoreen granaattiomenan? Siitä saa samat terveysvaikutteiset antioksidantit ja kaupan päälle enemmän kuitua ja vähemmän sokeria.

5. Superruoka

Kaupan hyllyillä näkee huikaisevan kalliita superruokajauheita, joissa voi olla vaikkapa chia-siemeniä tai gojimarjoja. Niiden vitamiinien ja ravintoaineiden tehosta ei oikeastaan ole tieteellistä näyttöä. Samat terveysvaikutukset saa suomalaisista tuotteista. Esimerkiksi goji-marjoista ei tutkijoiden mukaan saa mitään sellaista, mitä ei perinteisestä mustikasta saisi.

6. Mantelimaito

Mantelimaito on hyvänmakuinen kasvisvaihtoehto lehmänmaidolle, mutta kalliiseen hintaansa nähden mantelimaidossa on aika vähän ravintoa: vain yksi gramma proteiinia. Kaiken lisäksi makeutetuissa versioissa voi olla sokeria jopa 13 grammaa. Jos mantelimaitoa haluaa juoda, kannattaa sen kanssa syödä oikeita manteleita. Näin saa lisäproteiinia ja mantelin rasvaa polttavat hyödyt, joita ei mantelimaidossa ole.

7. Heraproteiini

Hera voi hyödyttää kehonrakentajia, mutta heraproteiini on täynnä makeutusaineita ja keinotekoista makua. Heraproteiinipurkit maksavat yleensä useita kymppejä ja sisältävät enimmilläänkin 25 grammaa proteiinia. Lisäksi herassa on keinotekoisia aineita, kuten makeutusta. Heraproteiini on tyyristä siihen nähden, että samat protskut saa esimerkisi neljästä kananmunasta tai keskikokoisesta kanafileestä.

8. Kevyt oliiviöljy

Oliiviöljy on hyväksi sydämelle ja auttaa pudottamaan painoa. Öljy on siis syytä ostaa perinteisenä versiona, sillä light-versio on vain sekoitus erilaisia öljyjä, jotka sisältävät saman verran rasvaa kuin tavallinenkin oliiviöljy.

Kommentit ([comment_count])
Joopajoo

7. kohta on täyttä palturia. Heraproteiineissa on paljon enemmän proteiinia, kuin 25 grammaa. Esim. 100g whey 80 heraproteiinia on 76g proteiinia. Koitappa siinä sitten syödä "terveellisiä" vaihtoehtoja niin, että saat saman verran proteiinia.

Uusi tutkimus paljastaa: tämä dieetti toimii sittenkin

Harrastatko napostelua ja haaveilua pienemmästä vaatekoosta? Yllättävää kyllä, nälkää näkeminen voi olla ratkaisusi.

Terveellinen ruokavalio ja paljon liikuntaa, kyllä näillä eväillä kilot karisevat! Vai karisevatko?

Perinteiselle laihdutusreseptille antaa kyytiä uusi Sydneyn yliopistossa julkaistu tutkimus, jonka mukaan ankarampi, vähäkalorinen dieetti voi toimia ylipainon selättämisessä. Eli toisin kuin luullaan, ei itsensä näännyttäminen välttämättä siis johda ahmimiseen ja siten lihomiseen.

Daily Mailissa julkaistussa uutisessa kerrotaan, että vähäkalorinen dieetti voi itse asiassa toimia mainiona laihdutuskeinona, mikäli kärsii ylipainosta. Esimerkiksi ateriankorvikepirtelölaihdutuskuurit voivat olla ylipainoiselle varteenotettava metodi – ainakin osana kuuria.

Yleinen käsitys on, että näännyttävät laihdutuskuurit johtavat vain huonompaan suuntaan: ylenmääräiseen naposteluun ja ahmimiseen. Sydneyn ylipistossa tehty tutkimus kuitenkin osoitti, että ylipainon ja naposteluhimon kanssa kamppailleiden naposteluhimo väheni vähäkalorisen dieetin ansiosta. Ylipainoiselle ihmiselle vähäkalorinen dieetti tarkoittaa alle 3300 kilokaloria päivässä.

Miten pysyviä tuloksia niin sanotulla näännytystekniikalla voi saada aikaiseksi, ei Sydneyn ylipiston tutkimuksesta käy ilmi. Tutkijat huomauttavatkin, ettei näin äärimmäisten laihdutuskuurien pitkäaikaisia vaikutuksia ole vielä selvitetty.

Ja eikun pirtelökuuri käyntiin!

Lue lisää:

Eva Wahlströmin pikadieetti: laihdutti 4 kiloa syömällä vain kahta asiaa

Uusi tutkimus: paino alas sittenkin hiilareita syömällä?

Armoton dieetti leviää Instagramissa – on nyt New Yorkin trendikkäin