Kaksi julkkista kertoo niksinsä.

Lue myös Piitu Uskin kertomus onnistuneesta laihduttamisesta.

”Kaikkea saa syödä mutta kohtuudella”

Aurajoen rannalle on kannettu pöytä, jonka ympärillä kuhisee ihmisiä. Pöydälle nostetuissa kulhoissa on porkkanoita, mansikoita, manteleita, siemeniä, sipsejä ja korppuja. 

Turussa kuvataan parhaillaan Vares-elokuvaa, ja täällä jokilaivojen katveessa kuvauspaikkajärjestäjä Sini Rantanen, 36, tankkaa työpäivänsä aikana.

– Yritän käydä napsimassa täällä jotain, ettei tulisi liian kova nälkä, mutta usein olemme liian kaukana catering-pisteestä, Sini kertoo ja nappaa kulhosta mansikan.

Sini tuli julkisuuteen vuonna 2005, kun hän laihdutti Suurin pudottaja -ohjelmassa melkein kolmekymmentä kiloa ja ylsi kisassa kolmanneksi. Pari vuotta myöhemmin Sini juonsi ohjelman ja painoi edelleen saman verran, noin 70 kiloa.

Tällä hetkellä Sini ei ole sanojensa mukaan ”kaikkein hoikimmassa kunnossaan”, mutta takavuosien kilot eivät ole tulleet takaisin. 

Normaalipainoisena pysyminen on haastavaa, sillä päivät venyvät yli kymmentuntisiksi.  Kuvausten aikaan Sini ehtii käydä kotonaan vain nukkumassa, ja siksi hän syö pelkästään töissä. Oli päivä tai yö, tarjolla on ensin aamiainen ja noin viiden tunnin päästä lounas. Lisäksi pöydän välipaloja saa napsia pitkin päivää. 

 – Kun kunnon ruoka on kerran päivässä, sitä syö tosi paljon. Mutta koska työ on tosi intensiivistä ja syömistä odottaa, en halua miettiä asiaa.

Kun elokuvan kuvaukset päättyvät lokakuun lopussa, edessä on paluu entisiin urheilullisiin elämäntapoihin: Sini otti talvella lenkkikaveriksi koiran, ja lisäksi hän käy aikuisten taitoluistelukoulussa.

Ei enää perhepitsaa

Sini on välttänyt lihomisen Suurimmassa pudottajassa oppimallaan perinteisellä reseptillä. Hän on lisännyt liikuntaa ja pienentänyt ruoka-annosten kokoa.

– Enää en tee ruokaa niin suuria määriä kuin ennen, enkä tilaa perhepitsaa. Olen oppinut, että kylläisyyden tunne tulee vasta hetken päästä syömisen jälkeen. Kun lautanen on syöty tyhjäksi, sen pitäisi riittää.

Nyt periaatteena on, että kaikkea saa syödä mutta kohtuudella. Sini on esimerkiksi juuri syönyt aamiaiseksi vuohenjuustotäytteisen voisarven, mutta vain yhden.

Ruokaa saa äidin ja yhdeksänvuotiaan pojan taloudessa jättääkin. Toisin oli Sinin lapsuudessa.

– Ei se ruoka kuitenkaan mistään Etiopiasta ole pois. Kerran koulussa piilotin kesäkeiton kukkakaalit farkkujen taskuun ja äiti löysi ne pestessään pyykkiä, Sini muistelee.

Välillä Sini herkuttelee rasvaisilla juustoilla ja punaviinillä, mutta vastapainoksi hän pitää kevyitä päiviä. Silloin hän korvaa lounaan sekoittamalla lautaselle purkillisen rahkaa, tölkillisen säilykeananaksia ja leseitä.

– Mulle tulee hirveät morkkikset, jos mässytän kauheasti. En halua olla ylipainoinen, koska olen ollut tosi urheilullinen ja minua ahdistaa, etten näytäkään enää siltä.

Suurimman pudottajan aikaisiin elämäntapoihin Sini ei silti haaveile palaavansa.

– Oli silloin ihan hullu ja fanaattinen. Urheilin kaksi kertaa päivässä. Eihän sillä tavalla voi elää, en ainakaan minä.

”En ole käynyt puntarilla vuosiin”

Laulaja Suvi Karjula, 23, on poikkeuksellinen nainen. Hän ei tiedä painoaan.

– Olen käynyt puntarilla viimeksi varmaan yläasteella. Sellaiset asiat eivät kiinnosta. Olen ulkonäön suhteen hirveän vapaamielinen. Ruumis on vain sielun asuinpaikka, Suvi sanoo.

Suvin paino vaihtelee kiloja suuntaan ja toiseen. Välillä vaatteet hölskyvät, välillä kiristävät. 

Tangomarkkinoilla toiseksi sijoittunut Suvi oli kisaviikolla niin kiireinen, ettei ehtinyt syödä juuri muuta kuin proteiinipatukoita ja ateriankorvikkeita. 

– Söin Seinäjoella yhden lämpimän ruuan koko viikon aikana. Isä väitti, että laihduin ainakin neljä kiloa. Joskus sitä sitten taas jumittuu sohvalle ja syö.

Miten ihmeessä Suvi sitten on onnistunut pitämään ulkonäkökeskeisessä viihdemaailmassa niin rennon asenteen?

– Minulla on ystäviä ja perhe, jotka välittävät, olin minkälainen vain. Paras ystäväni sanoo, että hänellä ei ole kuin täydellisiä ystäviä. Äiti taas ei muutenkaan pingota. Hän sanoo rypyistäkin, että niitä kuuluu tulla, Suvi pohtii.

Syön mitä sattuu

Suvi pysyy normaalipainoisena syömällä järkevästi mutta stressaamatta. Laulaja syö muutaman tunnin välein eli aina, kun nälkä iskee. Välipalaksi käy vaikkapa viili tai hedelmä. Keikoille Suvi pakkaa eväät kylmälaukkuun tai hakee kaupasta mikroruokaa.

– Olen vielä nuori, ja aineenvaihduntani saattaa toki hidastua ja paino nousta joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Miksi ajattelisin sitä nyt? En pingota enkä suhtaudu syömiseen pakkomielteisesti. Syön mitä päähän pälkähtää. Jos minun tekee mieli syödä karkkia, sitten syön vaikka pussillisen.

Periaatteitakin on. Suvi yrittää kotona ollessaan syödä yhden kunnon aterian päivässä. Tavan hän on oppinut kotoa, missä ruoka syötiin aina yhdessä.

– Jos ei ollut paikalla, niin voi voi, Suvi nauraa.

Lisäksi Suvi vastustaa eläinten tehotuotantoa ja korvaa ruuissaan lihan soijalla. Soijarouhe kelpaa niin kastikkeisiin, makaronilaatikkoon kuin italianpataankin. Sinkkuna ruuanlaitosta tulee tosin välillä laistettua.

Projekti bikinikuntoon

Suvi kävelee metsäpoluilla päivittäin. Syynä on Oscar de la Hoya -niminen koira, joka pakottaa lenkille silloinkin, kun sataa räntää.

– En lähde lenkille niin, että lähdenpäs kuntoilemaan, vaan menen koiran kanssa metsään. Muuten ei varmaan tulisi käytyäkään.

 Lisäksi Suvi käy viikoittain joogatunneilla. Myös laulaminen käy treenistä.

– Ihminen joka ei laula, ei tule ajatelleeksi, että laulaminen on fyysisesti raskasta. Siinä tulee hiki pintaan ja adrenaliini virtaa. Olen kova jännittämään, ja sekin kuluttaa energiaa.

Vaikka ulkonäköseikat ovat Suville toisarvoisia, hänkin on laihduttanut. Pari vuotta sitten laulaja päätti treenata itsensä kesäksi bikinikuntoon.

Suvi alkoi lenkkeillä ja käydä salilla. Lisäksi hän vähensi välipalojen sekä karkin syöntiä ja jätti normaaleista ruoka-annoksistaan kauhallisen pois. Suvi laihtui muutamassa kuukaudessa 6–8 kiloa.

– En oikein osaa sanoa, miksi laihdutin. Halusin kai kokeilla. Olen sellainen ihminen, että minun pitää todistaa itselleni, että pystyn johonkin. Nyt tiedän, että tein sen ja asiaa ei tarvitse miettiä.

Vähitellen projekti unohtui, eikä Suvi ole miettinyt painoaan sen koommin.

– Varmaan paino on tullut takaisin, koska vaatteet pysyvät päällä. Sanon ystävillenikin, ettei ole väliä, ovatko he lihoneet tai laihtuneet, koska minä en rehellisesti tajua sitä. Olen ehkä vain niin lasisilmä, etten huomaa sellaisia asioita.

 

Lue myös Piitu Uskin kertomus onnistuneesta laihduttamisesta.

Monelle kuukautiset ovat yhä ällöttävä juttu, josta mieluiten vaietaan. Puhumalla niistä tulisi normaali osa elämää.

Olihan se erikoista. Kiinalainen uimari Fu Yuanhui puhui Brasilian olympialaisissa kuukautisistaan uintisuorituksen jälkeisessä haastattelussa: ”Kuukautiseni alkoivat eilen, joten tunsin oloni normaalia väsyneemmäksi, muttei se ole tekosyy sille, etten uinut tarpeeksi hyvin.”

Moni hätkähti kiinalaisuimarin lausuntoa.

Siinä hätkähti moni meistä länsimaisista, maailman sivistävimmän peruskoulutuksen saaneista naisistakin. Miten se nyt noin meni sanomaan.

Fu Yuanhuin kommentti oli ainutlaatuinen. Kiinassa kuukautiset ovat vielä suurempi tabu, mutta eivätpä meilläkään urheilijat – tai vaikka poliitikot – puhu niistä julkisesti. Se nyt vain ei ole tapana.

Kuukautiset ovat naisen elämässä asia, josta vaietaan tai vaikeillaan. Vaikka moni meistä puhuu menkoistaan ystävilleen ja puolisolleen, kuukautisia pidetään silti vähän ällöttävänä, vaivana.

Se on täysin ymmärrettävää, sillä kuukautisia on vuosisatojen ajan käytetty lyömäaseena naisia vastaan. Monissa yhteisöissä naisten ja tyttöjen elämää rajoitetaan kuukautisten aikaan: heitä pidetään ”likaisina”, eivätkä he saa vaikkapa koskea ruokaan tai mennä kouluun.

Normaalista ruumiintoiminnosta yhä elävä tabu on outo. Puolella maailman ihmisistä on kuukautiset. Niinpä uimari Fu Yuanhui sai kommentistaan maailmanlaajuista kiitosta, ja aiheesta. Kuukautiset normalisoituvat vain, kun niistä puhutaan avoimesti enemmän.

Housuissas on menkkahirviö

Vaikkei meillä enää pidetä naisia kartettavina noitina kuukautisten aikaan, moni olettamus ja ennakkoluulo menstruoivista naisista voi paksusti. ”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut. Mikäli haluaa tulla oikeasti kuulluksi ja vakavasti otetuksi, ei kannata paljon menkoistaan tuuletella, tämänhän me opimme jo varhain.

”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut.

Kuukautisten aikana kuitenkin saa ja voi olla väsynyt, kipeä tai voipunut, niin kuin normaalistikin jokainen ihminen välillä on. Kuukautisoireiden salailu ylläpitää myyttiä karjuvasta menkkahirviöstä. Kuukautiset eivät ole häiriö elämässä, vaan siihen oleellisesti kuuluva asia.

”Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa.”

– Kyllä tieto ja avoimuus ovat kaikki kaikessa, sanoo Lunette-kuukautiskuppeja valmistavan Lune Group Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heli Kurjanen.

Kurjanen on yrityksensä kymmenvuotisen taipaleen aikana huomannut, miten hankala asia kuukautiset vieläkin ovat.

– Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa. Esimerkiksi koulussa kerrotaan asioista edelleen tosi pintapuolisesti.

Hänen mielestään myös pojat tarvitsevat nykyistä enemmän tietoa.

– Ymmärrän, miksi tytöt ja pojat jaetaan eri ryhmiin, kun asiasta puhutaan ensimmäisen kerran, mutta tietoa pitäisi jakaa koulussa usein, ja ottaa pojatkin mukaan. Kun pojille ei kerrota mitään, se ruokkii salailua ja outoa suhtautumista.

Heli Kurjanen sanoo, että myös kuukautissuojien markkinointi ylläpitää piilottelun, häpeän ja salailun kulttuuria.

– Ihan ensimmäisiä kertakäyttösiteitä myytiin Amerikassa niin, että nainen saattoi pudottaa kassalla olevaan laatikkoon kolikon, minkä jälkeen hänelle ojennettiin ruskea paperipussi, ettei koko asiaa tarvinnut mainita sanallakaan.

Annikka Immonen on tutkinut Turun yliopistossa kulttuurihistorian pro gradu -työhönsä vuosina 1959–1977 syntyneiden naisten kuukautiskokemuksia. Hän huomasi, että häpeä lävistää koko naisen elämänkaaren, kun kuukautisista puhutaan.

Jo nuorena opitaan, että kuukautiset ovat nolot.

Tytöt oppivat äideiltään ja ympäristöstään jo nuorina, että kuukautiset ovat nolot, eikä niistä pidä huudella.

”Tyttö tuntee olevansa aikuinen nainen ja itsenäinen toimija vasta, kun hän pystyy toimimaan ruumiinsa kanssa kulttuurisesti oikein. Oikein toimimisen kriteereinä haastateltavat esittävät, että tytön tulee oppia pitämään kuukautisvuoto näkymättömänä”, Annikka Immonen kirjoittaa tutkimuksessa.

Mitä ne menkat olikaan?

Kuukautisista pitää puhua, ettei sukupolvi toisensa jälkeen kasva inhoamaan kuukautisia ja sitä kautta omaa kehoaan.

Mitään rituaalijuhlaa, jossa syödään häpyhuulien muotoon kuorrutettuja kuppikakkuja ja maalataan kuukautisverellä, ei tarvitse järjestää. Normaali puhe normaalista asiasta riittää. Turvonnut vatsa on normaalia, runsas vuoto on normaalia, niukka vuoto on normaalia, kuukautisten päättyminen vaihdevuosi-iässä on normaalia. Jos kuukautisissa on jotain häikkää, sekin on normaalia, ja siihen saa apua.

Hyvä muistutus on myös se, ettei kuukautisveri ole pissaan tai kakkaan verrattava erite, vaan – niin, mitäs se olikaan?

Vastaus: kohdun limakalvoa ja sen mukana verta.

Bloggaaja Maria Nordin postasi Kotitalouskriisi-blogiinsa viime pääsiäisenä kuvan, jossa hän maalasi kananmunia kuukautisverellään. Kuten arvata saattaa, suurin osa piti sitä oksettavana.

Nordin halusi kiinnittää huomiota kuukautisiin liittyvään häpeään.

Postaus on hyvä testi: onko se a) huvittava, b) kantaaottava vai c) ällöttävä. Jos vastaus on c, kannattaa miettiä, miksi.

 

JA MITÄ SITÄ TEKISI

Puhu. Mitä enemmän naiset puhuvat kuukautisistaan, sitä normaalimmaksi suhtautuminen niihin muuttuu.

Lue. Menkoista kirjoittavat avoimesti ainakin Rosa Meriläinen ja Saara Särmä kirjassaan Anna mennä – opas hauskempaan elämään (S&S, 2016) sekä Caitlin Moran kirjoissaan Naisena olemisen taito (S&S 2012) ja Näin minusta tuli tyttö (S&S 2015).

Auta. Monien kehitysmaiden tyttöjen elämä on kuukautisten aikana vaikeaa. Syynä ovat ennakkoluulot ja puutteelliset hygieniaolot. Googlaamalla ’kuukautiset hyväntekeväisyys’ tai ’period charity’ löydät kohteita.

Osallistu. Kansainvälistä kuukautispäivää, Menstrual Hygiene Daytä, vietetään aina 28. toukokuuta. Päivän tempauksista löytyy tietoa hashtagilla #mhd.

Keskustele. Aktivisti Chella Quint on kehittänyt termin #periodpositive, jonka avulla voi edistää positiivista suhtautumista kuukautisiin sosiaalisessa mediassa. ”Jos kuulut niihin, joille tulevat kuukautiset, ne ovat merkki siitä, että kroppasi toimii. Siinä ei ole mitään hävettävää”, hän on sanonut.

Uuden tutkimuksen mukaan ”yksinäisyysgeenin” saaminen vanhemmilta ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Yksinäisyys on merkittävä ongelma niin mielen kuin kehonkin terveydelle – ja se saattaa myös periytyä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan geneettinen periytyvyys ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Nature-sivuston Neuropsychopharmacology-julkaisussa yksinäisyyttä kuvataan vain jossakin määrin periytyväksi. Tutkimuksesta kirjoittaa myös Science of Us.

Tutkijat analysoivat yli 10 000 amerikkalaisen geenejä, ja kävi ilmi, että taipumus yksinäisyyteen on 14–27-prosenttisesti geneettinen. Aiemmissa tutkimuksissa tulokset ovat olleet 37–55 prosentin luokkaa.

Tulokseen päädyttiin, kun tutkittavilta kysyttiin kysymyksiä, jotka paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta. Vain osa tunsi yksinäisyyttä riippumatta siitä, mitä heidän elämässään oli meneillään.

Kysymykset paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta.

Yksinäisyyden tunteesta on voi olla myös hyötyä. Tutkijat vertaavat tunnetta kipuun, joka toimii varoitusmerkkinä keholle. Samalla tavalla yksinäisyyden kipeä tunne kertoo meille, että sosiaalisuutemme on uhattuna. Se saattaa motivoida vaikkapa soittamaan kaverille ja ehdottamaan näkemistä, ettei tunne pahene.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yksinäisyydestä on vaikeaa päästä eroon – kenties lisätutkimuksista löytyy uusia ratkaisuja ongelmaan.

Onko tässä hyvää vai pahaa rasvaa? Mitä väliä? Joskus ajatukset ruuan rasvakoostumuksesta kannattaa säästää vaikkapa seuraavaan lomaan.

Tutkimuksissa stressin on todettu haittaavan niin yöunia, keskittymiskykyä kuin treenaamista. Stressi hiipii usein salakavalasti sekä sekoittaa kehomme ja mielemme. Uuden tutkimuksen mukaan se kumoaa jopa hyvien rasvojen mahdolliset hyödyt.

– Stressi muuttaa tapaa, jolla kehomme käsittelee ruokaa, Ohion valtionyliopiston psykiatrian ja psykologian professori Janice Kiecolt-Glaser kertoo Huffington Postille.

Hänen johtamansa tutkimus selvitti, miten stressi vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaamme.

Kun tutkimukseen osallistuneet naiset nauttivat stressaavan tilanteen jälkeen tuhdin aamiaisen, joka sisälsi hyviä rasvoja, heidän kehonsa poltti vähemmän kaloreita kuin normaalisti. Lisäksi heidän verestään löydettiin poikkeavia rasva-arvoja, ikään kuin he olisivat syöneet ateriallaan huonoja rasvoja.

Lue myös! Etkö tiedä, mistä stressisi johtuu? Todennäköisesti joistakin näistä arkisista asioista

Naisille tarjottavat aamiaiset sisälsivät noin 930 kaloria ja jokaisessa oli rasvaa 60 grammaa. Tämä vastaa melkein samankokoista ateriaa, joka syntyy Big Mac -hampurilaisesta ja keskikoon ranskalaisannoksesta.

Tutkimusaamupalat oli tehty eri tavoin: osa sai aterian, jonka valmistamiseen oli käytetty palmuöljyä. Toiset taas nauttivat aamupalan, jossa oli auringonkukkaöljyä. Palmuöljyssä on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, ja auringonkukkaöljyssä on puolestaan varsin runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Hyvien rasvojen terveyshyödyt jäivät tutkijoiden mukaan naisilta kokonaan kokematta, kun he kokivat stressiä aamiaista edeltävänä päivänä.  Heidän verikokeidensa tulokset näyttivät tuolloin yhtä huonoilta kuin verrokkiryhmän tulokset.

Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -tiedelehdessä. Sen tulokset vahvistavat paljon tutkitun käsityksen laihduttamisesta: stressillä on iso osa painonhallinnassa. Se voi pilata laihduttajan terveellisten ruokavalintojen vaikutukset.

– Stressi vaikeuttaa laihtumista, sanoo Kiecolt-Glaser.

”Stressi vaikeuttaa laihtumista.”

Runsaskalorinen ja -rasvainen ruokavaliokin aiheuttaa paljon ikäviä asioita, kuten ylipainoa ja syöpiä. Erityisen pahasta se on stressin aikana. Elimistö kuluttaa silloin vähemmän kaloreita monesta syystä, tutkimus osoittaa.

– Syömme liian helppoa ruokaa, nukumme huonosti ja olemme nälkäisempiä seuraavana päivänä. Ja kun stressaamme, liikumme todennäköisesti vähemmän kuin muulloin.

Tutkimuksen tulokset on kuitenkin syytä pitää mielessä seuraavan kerran, kun valitset ruokiasi ja koet olevasi pahasti stressaantunut. Hyviä rasvoja vai pahoja rasvoja? Kannattaako rasvakoostumuksella stressata kuormittunutta mieltä yhtään enempää? Rasvojen laadulla saattaakin olla vaikutusta loppupeleissä vain silloin, kun sinulla on tarpeeksi rento olotila.

Tiesitko? Kolme syytä, miksi stressi lihottaa – ”taustalla pitkiä, hermostuneita työpäiviä”

Yskittää. Paleltaa. Aivastuttaa. Kuulostaa siltä, että nyt tarvitaan tehokkaita keinoja flunssan nitistämiseen.

Joka syksy se alkaa piinata: flunssakausi! Mutta ennen kuin sisukas suomalainen kaatuu sängynpohjalle, kokeilee hän useampia keinoja taudin häätämiseen.

Me Naiset kysyi lukijoiltaan sekä verkkosivuilla että Facebookissa, että miten he taltuttavat tavallisen flunssansa. Osa pystyi kertomaan täydelliset vinkkinsä jo siihen, miten tauti pysyy kokonaan poissa. Toiset taas tietävät, miten ensimmäiset oireet taltutetaan ja flunssan kestoa lyhennetään.

Seksi, sauna ja inkivääri. Siinä on tehokolmikko, johon lukijamme luottavat, mutta vastauksissa ilmenee paljon muitakin kikkoja.

Seuraavan kerran, kun räkä alkaa vuotaa tai kurkku karhentua, kokeile näitä testattuja, lääkkeettömiä kotikonsteja:

Sinkkiä kehiin

1. ”Käytän sinkkikapseleita ympäri vuoden, eikä flunssa tule.” Punkero, 62

2. ”Otan heti imeskeltäviä sinkkitabletteja, kun flunssa tekee tuloaan. Ne lyhentävät flunssan kestoa.” Sirkku, 23

Lue myös! Porkkana-inkiväärikeitto ja muut ihanat inkiväärireseptit

Inkivääri taipuu moneksi

3. ”Lepo ja kuuma inkivääri-hunaja-sitruunajuoma. Inkiväärijuoman teon opin isältäni, ja se auttaa kipeään kurkkuun ja tukkoiseen oloon.” Pauliina, 34

4. ”Inkivääri-sitruunajuoma – kylmänä snapsina tai kuumana teenä – parantaa vastustuskykyä ja avaa nopeasti hengitystiet.” Ammu, 50

5. ”Juon päivittäin vihreätä teetä, johon laitan sitruunamehua, hunajaa ja inkiväärinpalasen. Vastustuskyky parantunut niin paljon, etten ole koskaan kipeä.” Annuli, 38

6. ”Juon paljon vettä, kylmänä ja kuumana. Välillä lisään hunajaa ja inkivääriä maun antajiksi.” Mervi, 32

7. ”Illalla toimii parhaiten inkivääri-hunaja-rommitee.” Janne, 25

8. ”Tuore inkivääri on paras. Raasteena ja survoksena sekä juomiin että ruokiin. Se poistaa myös tulehduksia ja kipuja.” Ginger, 44

Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox
Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox

Mummon mehu lievittää kipua

9. ”Nautin hunajalla ja sitruunalla maustettua mustaherukkamehua runsain määrin. Se auttaa tukkoisuuteen.” Maalainen, 62

10. ”Lämmitän mummon mustaherukkamehua ja nautin sitä lempikupistani. Saan samalla paljon C-vitamiinia ja kurkkukipu häipyy.” Marianne, 31

Suolavesi irrottaa limaa

11. ”Kurlaan kurkkuni suolavedellä useita kertoja päivässä. Laitan lasilliseen vettä noin ½ ruokalusikallista hienoa merisuolaan ja kurlaan. Tämä auttaa, eikä flunssa iske isommin päälle. Lisäksi se vähentää kurkun turvotusta, irrottaa limaa ja auttaa näin bakteereja poistumaan kurkusta.” Suolakeksi, 18

Hygienia haltuun

12. ”En koske mihinkään yleisten tilojen kahvoihin ja pintoihin. Oven avaan hanskalla, joskus jopa pipolla, ja vältän koskettamasta esimerkiksi kaupassa turhia tuotteita. Käsidesiä käytän ahkerasti aina, kun tulen kotiin.” Ninna, 30

13. ”En koske omaan nenään suuhun tai silmiin julkisilla paikoilla, jos en ole pessyt käsiäni.” Maija, 28

14. ”En käy apteekeissa, sillä siellä ovat kaikki sairastavat ja heidän pöpönsä.” Teemu, 32

15. ”Vaihdan hammasharjan ja kylpysienen sopivin väliajoin. Heti kun flunssa uhkaa tulla, vaihdan ne myös uusiin.” Milo, 29

16. ”Vältän paikkoja, joissa on paljon ihmisiä tungoksessa, kuten julkisia liikennevälineitä ja tapahtumia.” Terttu, 63

Tiesitkö? Tämän takia miesflunssa leviää niin helposti

Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox
Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox

Sipulia eri tavoin

17. ”Silppuan raakaa sipulia kuumaan maitoon ja juon sen.” Airi, 50

18. ”Laitan pään viereen yöksi halkaistut sipulit kuivattaman juoksevia flunssaeritteitä.” Ninoska, 33

19. ”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.” Anastasi, 38

20. ”Kun tunnen, että flunssa on tulossa, niin syön ensimmäiseksi raakoja valkosipulinkynsiä. Mitä nopeammin toimin, niin sitä pienempi on flunssan todennäköisyys. Valkosipulin kynnet ovat todella tehokkaita, ja olen estänyt niillä monet flunssat.” Heli, 27

”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.”

Apua saunasta

21. ”Kuuma suihku taikka sauna auttaa päästämään liman liikkeelle helpommin. Hengittäminenkin helpottuu sekä tukkoisuus häviää.” Sulo, 23

22. ”Käyn saunassa kaksi kertaa päivässä ja otan kunnon löylyt. Ne poistavat flunssani.” Pekka, 32

Runsaasti vitamiineja

23. ”Otan tuplat C-vitamiinia. Se ei varastoidu elimistöön, koska on vesiliukoinen.” Katjuska, 23

24. ”Käytän paljon paprikaa. Etenkin makeita suippopaprikoita. En ole sairastanut flunssia lainkaan. Paprika sisältää paljon C-vitamiinia.” Aija

25. ”Kotoa peritty flunssantainnuttaja on perinteinen auringonhattu-uute. Yleensä otan runsaasti myös sinkkiä ja C-vitamiinia.” Hellu, 32

26. ”Kaikki hehkuttavat aina C- ja D-vitamiinia. Minä otan flunssan alkaessa paljon B-vitamiinia, ja päivässä olo paranee.” Eija, 26

27. ”Suomalaisille neuvotaan aivan liian pieniä D-vitamiinimääriä. Otan flunssakautena D:tä purkista reilulla kädellä. Eipähän ole tullut viiteen vuoteen lenssua.” Heli, 32

Lue myös! Lääkäri: Sinkki auttaa flunssaan vain, jos imeskelee kymmeniä tabletteja päivässä

Lämmintä päälle

28. ”Kietoudun lämpimän viltin sisään toipumaan ja keräämään voimia.” Matleena, 46

29. ”Jalat eivät saa kylmettyä.  Villasukat ovatkin jalassa päivittäin syyskuusta lähtien.” Sanski, 34

30. ”Kaikkein paras olisi, jos laittaisi heti syksyllä pipon päähän ja pitäisi sitä aina ulkona. Jos kuitenkin flunssa tulee, käytän tiikeribalsamia ja juon lämmintä viinimarjamehua.” Pipokas, 48

Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox
Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox

Viileitä keinoja

31. ”Kun nukkuu ikkuna auki, tulee raikas olo ja on parempi hengittää.” Jussi, 36

32. ”Käyn marraskuusta huhtikuulle avannossa.” Anna, 26

Helliviä höyrykylpyjä

33. ”Höyryn hengittäminen auttaa tukkoisuuteen ja avaa taatusti kaikki röörit. Sekoitan kiehuvaan veteen Vicks-voidetta tai kurkkupastilleja. Pyyhkeen avulla saan höyryn pysymään aisoissa.” Niini, 25

34. ”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.” Raija, 53

”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.”

Sarvikuono kaveriksi

35. ”Sarvikuono on ehdoton. Eli huuhtelen poskiontelot nenäkannulla, yleensä jo paljon ennen flunssan tuloa ja flunssassa joka päivä.” Tiiu, 28

Hyvää ruokaa ja juomaa

36. ”Jos minulla tai avopuolisolla on flunssa, kokkaan normaalia tulisempaa, usein meksikolaistyyppistä ruokaa. Kun nenä on tukossa, niin ei maista juuri mitään, jolloin tulisempi ruoka maistuu edes joltain. Tulinen ruoka laittaa myös veren kiertämään ja saattaa jopa kuumottaa, eli sitten sitä hikoilee taudin pois.” Sontsa, 26

37. ”Kun havaitsen ensimmäiset flunssan oireet, keitän kattilallisen pakuriteetä ja juon sitä pitkin päivää.” Tuuli, 48

38. ”Tumma suklaa, mielellään raakasuklaa, rentouttaa ja samaan aikaan piristää. Siinä on hyvää tekeviä antioksidantteja, ja kenellepä pari palaa laatusuklaata ei maistuisi. Sitten täytyy olla todella kipeä, jos ei maistu.” Kata, 33

39. ”Yskään auttaa lusikallinen hunajaa nautittuna aamuin illoin.” Mimmi, 33

40. ”Syön runsaasti hedelmiä ja vihanneksia muutenkin, mutta lisään niiden käyttöä oireiden alkaessa. Eipähän tarvitse syödä vitamiineja purkista.” Kirsi, 39

Suosittelemme! Tämä yksinkertainen kikka toimii: ei flunssaa yli kymmeneen vuoteen

41. ”Käytän ruuassa paljon yrttejä, kuten salviaa ja rosmariinia. Ne tappavat bakteereja.” Senna, 45

42. ”Kurlaan kurkkuni vodkalla tai rommilla. Joskus saatan nielaista vähän sitä. Puhdas alkoholi tappaa bakteereja. Nautinnon kautta otan rommitotin, joka toimii flunssan alkuvaiheessa.” Mikko, 39

43. ”Syön joka päivä marjoja vähintään 200 grammaa. Kun olo tulee tukkoiseksi ja nuha yrittää iskeä, lisään marjojen syöntiä yhteensä 500 gramman päiväannokseen. Enpä ole kymmeniin vuosiin sairastanut.” Anneli, 54

Ulkoilua lasten tapaan

44. ”Flunssa säikytetään pois liikkumalla syksyllä paljon ulkona, mieluiten avokengissä niin kauan kuin tarkenee.” Tulppaani, 32

45. ”Lapset ovat opettaneet, että pieni flunssa ei haittaa menoa. Vasta kuume on syy jäädä huilaamaan. Ottakaamme oppia lapsilta; nenäliina taskuun ja ulos raittiiseen ilmaan ihmettelemään maailmaa. Ulkoilu parantaa oloa paremmin kuin mikään muu.” Äiree, 24

Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox
Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox

Lepoa ja seksiä

46. ”Ulkoilen ja nukun riittävästi, eli en väsytä itseäni enkä päästä kehoani stressitilaan.” Minttu, 23

47. ”Teen mukavaksi oloni pehmein vaattein ja lepään niin paljon kuin mahdollista, hyvin tuuletetussa huoneessa.” Ruusunen, 51

48. ”Stressin välttäminen on paras terveen olon varmistaja.” Sanna, 28

49. ”Suosikkikirjat ja -leffat antavat muuta ajateltavaa sairauden keskelle. Toisaalta, sairaana ei tarvitsekaan ajatella mitään, joten leffat tyhjentävät pään kivasti ja voi vain lojua sohvalla katsellen hömppää. Sairaus paranee siinä ohessa.” Sady, 38

50. ”Harrastan seksiä riittävän usein ja huolehdin muutenkin ihmissuhteistani. Ne pitävät mielen virkeänä, erittävät hyviä hormoneja ja pysyn kunnossa. Uskon, että siinä on riittävästi syitä, että en ole sairastanut räkätautia yli kymmeneen vuoteen.” Antsa, 35

Ilmianna omasi!

Puuttuuko listasta joku keino, jota sinä käytät flunssan häätämiseen?
Kirjoita oma tehovinkkisi alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Kun olo tuntuu flunssaiselta, laita sankkoon niin tulista vettä kuin hanasta saa ja upota siihen jalkasi pohkeita myöten.
Kun jalat ovat tottuneet tuliseen veteen, alkaa tautinen olotila tulla hikoiluna kehosta ulos. Tepsii joka kerta. Kannattaa tehdä heti kylmettymisoireiden ilmestyttyä.