Lämmittelyn jälkeen on hyvä venytellä lihakset lyhyesti ennen juoksuosuutta. "Se laittaa kuona-aineet liikkeelle ja veren kiertämään", juoksuohjaaja Anne sanoo. Kuva: Satu Kemppainen

Minna Auvinen ei ole ikinä juossut kilometriäkään. Nyt hän on päättänyt ryhtyä juoksijaksi. Tavoite: 4 viikossa 5 kilsan kuntoon. Tee perässä!

Minna Auvinen, 43, räjähtää nauramaan. Hän on juuri kuullut, että neljän viikon päästä hän pystyy juoksemaan puoli tuntia eli noin 5 kilometriä.

– Mitä! Ai minä vai? Minna hekottaa.

Toimistotyöläisellä on perusteita epäuskolleen. Hän ei nimittäin pidä urheilusta. Viime kesän jälkeen hän on harrastanut liikuntaa 9 kertaa, nekin pakon edessä, kun tuli hankittua kymmenen kerran kortti kuntosalille. Juokseminen se vasta hirveää on ollutkin.­ Lenkkiyrityksillään Minna on läkähtynyt parinsadan metrin päästä kotiovesta.

– Harrastan keilausta ja hyötyliikuntaa. Joskus kävelen parin kilometrin työmatkani. Töissä en käytä hissiä, Minna kertoo.

Nyt hän on päättänyt opetella juoksemaan.

– Olen vuosia haaveillut, että tykästyisin lenkkeilyyn. Siihen olisi hyvät mahdollisuudet kotini lähellä.

Nyt lenkkikipinän löytämiseen on tilaisuus. Juoksuohjaaja Anne Haila  Friskis&Svettiksestä on luvannut opettaa Minnan neljässä viikossa puolen tunnin juoksijaksi.

Viikko 1:  kiukulla käyntiin

Tänään on luvassa ensimmäinen lenkki, ja sen kesto on tarkasti määritelty: 41 minuuttia. Alku ei lupaa hyvää. Ennen juoksuosuutta Anne ja Minna lämmittelevät kävellen. Tai siis Anne harppoo edellä, ja Minna yrittää pysyä vauhdissa mukana. Anne vilkaisee kelloaan, seitsemän minuuttia on kävelty.

– Jes, enää 34 minuuttia jäljellä! Minna sanoo, mutta ei kuulosta lainkaan ilahtuneelta.

Anne suosittelee aloittelijalle intervallitreenausta. Siinä alkulämmittelyn jälkeen juostaan ja kävellään vuorotellen. Aloittaa voi kunnon mukaan joko 1:n tai 2 minuutin juoksupätkillä. Niiden välissä kävellään aina minuutti. Ylämäet kävellään aina, Anne lohduttaa.

– Hah, sitten pitääkin suunnitella mahdollisimman mäkisiä reittejä, Minna juonii.

Anne ja Minna lähtevät ensimmäiseen juoksuosuuteen. Kaksi minuuttia vilahtaa yllättävän nopeasti. Sitten kävellään­ taas minuutti hurjaa kyytiä. Toinen juoksupätkä ottaa jo vähän kunnon päälle.

– Kohta voi tulla kiukku, Minna sanoo.­

Hän selviää silti ensimmäisestä lenkistään kunnialla.

– Olen onnellinen, ettei juoksua ollut enempää. Viisi ensimmäistä pätkää meni­ helposti, mutta sitten alkoi tuntua.

– Olen varma, että neljän viikon päästä tykkäät tästä, Anne hehkuttaa.

Minna pyörittelee päätään.

– Ihan hyvä, että olet vähän epäileväinen. Sitä isompi haaste minulle! Anne sanoo.

Kotiin viemisiksi Minna saa Annen askarteleman punakantisen juoksuvihon. Ensimmäiselle sivulle Anne on liimannut kiiltokuvan ja kirjoittanut kaunokirjoituksella ”Unelmista totta”. Vihkoseen Minnan tulee kirjata fiiliksiään tulevien viikkojen ajan.

Ensimmäisellä viikolla Minna käy lenkillä itsekseen vielä pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla hän laskee juoksuajan väärin, mutta sitten hän löytää kännykästään jaksoajastimen, jonka saa ohjelmoitua piippaamaan 2:n ja 1 minuutin välein.­

Viikko 2:  hiljaa hyvä tulee

Nyt on aika kohottaa panoksia. Juoksuaika nousee tällä viikolla kolmeen minuuttiin,­ kävelyaika pysyy minuutissa. Nopeita juoksuosuuksia tehdään aina yhteensä seitsemän. Tai nopeita ja nopeita.­

– Aloittelijalle tärkeintä ovat maltti ja hidas vauhti, Anne sanoo samalla, kun hölköttelee kävelyvauhtia hiekkatielle lenkin loppupuolella. Minna on yrittänyt lenkin aikana kasvattaa vauhtia, mutta Anne on kieltänyt. Minnasta se tuntuu hassulta.

– Mutta kun tämä hölkyttely ei tunnu oikein missään. Nyt on jo toiseksi viimeinen pätkä menossa, eikä vieläkään läähätytä. Kuvittelin, että minun kuuluisi olla puolikuollut lenkin jälkeen, Minna protestoi.

Anne vakuuttaa, että juuri niin sen kuuluu ollakin. Kunto kasvaa huomaamatta, kun suoritusta ei vie heti ääri­rajoille. PPP, Anne hokee, ja tarkoittaa, että vauhti on sopiva silloin, kun ”pystyy puhumaan puuskuttamatta”.

Tällä viikolla Minnan fiilikset vaihtelevat. Välillä juoksu tuntuu helpolta, välillä­ ottaa pirusti päähän.

– Kotimatkalla, viimeisellä kierroksella palautui vähän mieleen, miksi pidän juoksemista liian raskaana ja sen takia ärsyttävänä lajina, Minna tunnustaa juoksuvihkolleen.

Minna Auvinen. Kuva: Satu Kemppainen

Viikko 3: flunssa iskee

Voi ei. Hyvin alkanut kuntoprojekti kohtaa vastoinkäymisiä. Ensiksi Minna joutuu peruuttamaan juoksutreffit vatsa­kivun, sitten flunssan takia. Se harmittaa häntä, ja hän yrittää vakuutella Annelle olevansa jo terve.

– Kipeänä ei saa urheilla. Saavutettu kunto ei katoa muutamassa päivässä tai viikossa. Kun malttaa parantua kunnolla, aiempi taso palautuu nopeasti ja jälkitautiriski poistuu, Anne kannustaa.

Kun flunssa hellittää, Minna palaa rytmiin. Tällä viikolla juoksujaksojen pituus nousee neljään minuuttiin. Ne sujuvat­ jo niin hyvin, että­ Minna lisää vauhtia salaa.

– Meni mukavasti. Yritin pitää kovempaa vauhtia yllä, Minna kirjoittaa vihkoonsa.

Viikko 4: vauhti kasvaa

Viimeinen viikko pyörähtää käyntiin harmaassa säässä. Se ei Minnaa haittaa. Nyt juostaan jo viisi minuuttia kerrallaan. Vaikka Anne on antanut luvan kävellä ylämäet, Minna ei luovuta vaan hölkkää hissukseen ylöspäin jyrkkää mäkeä.

Edelliset neljä viikkoa ovat sujuneet paremmin kuin Minna uskalsi koskaan toivoa. Helpointa on hänestä­ ollut, yllätys yllätys, itse juokseminen.

– Kun vain saan lähdettyä juoksemaan, kelloni huolehtii lopusta. Juoksen ja kävelen piippausten mukaan. Olen myös huomannut, että lenkille on mentävä heti töiden jälkeen. Jos kuvittelen meneväni myöhemmin, lähteminen jää.

Viimeisellä viikolla juoksuvalmentaja Anne huomaa jotain:

– Minna, kävelyvauhtisikin on kasvanut. Muistatko, kun ensimmäisellä kerralla sinulla oli vaikeuksia pysyä tahdissani? Nyt kävelet huomaamattasi yhtä lujaa kuin minä, Anne sanoo.

Sitä Minna ei malta nyt juhlia. Ensi viikko jännittää, sillä silloin koittaa totuuden­ hetki: jaksaako hän ihan oikeasti juosta puoli tuntia yhtä kyytiä?

Vastaus on selvä, Minna ajattelee. Ei tietenkään.

Viikko 5: juoksutesti

Minna seisoo Helsingin Töölönlahdella mustissa juoksutamineissaan. Hän on normaalia vähäsanaisempi. Takana on reipas kymmenen minuutin kävely, ja nyt olisi tarkoitus testata, onnistuuko tavoite, puolen tunnin juoksulenkki.

Minna asettaa puhelimeensa hälytyksen 30 minuutin päähän.

Ei muuta kuin matkaan.

Tähän mennessä pisin Minnan koskaan yhteen menoon juoksema matka on ollut 5 minuuttia. Sen hän juoksi viime viikolla. Nyt ennätys pitäisi kuusin­kertaistaa.

Viisi minuuttia on ohi ennen kuin Minna huomaakaan. Vartin juoksun jälkeen eteen tulee mäki. Minna kääntyy ympäri ja jatkaa juoksua toiseen suuntaan.

– Polvista alaspäin väsyttää, tekisi mieli pysähtyä, Minna kommentoi.

Matka jatkuu, mutta ilme tuimenee aste asteelta. Kun viimeinen 3 minuuttia matkasta pyörähtää käyntiin, Minna ei välitä kommentoida, kun häneltä kysyy, miltä tuntuu.

– Ole hiljaa! hän kivahtaa, mutta maa liikkuu jalkojen alla, sekunnit kuluvat.

Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, nolla!

Minna nostaa kädet ilmaan, kasvoilla on epäuskoinen hymy. Hän todella on juossut 30 minuuttia putkeen. Matkaa kertyi nelisen kilometriä. Miltä nyt tuntuu?

– Olisin juossut vaikka enemmänkin! Tosin nyt kun olen pysähtynyt, jalat ovat kyllä spagettia.

Tätä saavutusta Minna ei olisi uskonut muutama viikko sitten. Ei sitten millään.

– En uskonut vielä tänä aamunakaan. Olin antanut itselleni luvan lopettaa kymmenen minuutin juoksun jälkeen, Minna paljastaa.

Juoksuohjaaja Anne Haila (oik.) auttoi Minna Auvisen juoksukuntoon. Kuva: Satu Kemppainen

Kaikkien aikojen helpoin juoksukoulu – 4 viikkoa 5 kilometriä

Tämä juoksukoulu vaatii vain, että saat itsesi ulos ovesta kolme kertaa viikossa juoksuvaatteet päällä. Loppu sujuu kuin itsestään, ja vauhti kasvaa huomaamatta. Usko pois.

Tee näin

1. Merkitse juoksupäivät kalenteriisi etukäteen ja ota varusteet esille jo edellisenä iltana. Se madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle.

2. Voit valita lenkkipäivät vapaasti, mutta vältä juoksemista peräkkäisinä päivinä.

3. Ota aikaa sykemittarilla, sekuntikellolla tai kännykän ajanotto-ominaisuudella.

4. Jos et halua vempeleitä mukaasi, voit myös laskea jaksot. Kun lasket hitaasti mielessäsi viiteenkymmeneen, aikaa kuluu noin minuutti.

Onnea matkaan!

Viikko 1

Lenkkeile 3 kertaa viikossa näin:

1. Kävele reippaasti 10 min.

2. Juokse  2 minuuttia, kävele 1 min. Toista 7 kertaa.

3. Kävele reippaasti 10 min.

Lenkin kokonaiskesto: 41 min

Vinkki: Liian rankkaa? Jos kahden minuutin hölkkäyspätkät ovat liikaa, juokse ja kävele ensimmäisellä viikolla minuutin pätkissä ja aloita sitten uudelleen viikosta 1.

Viikko 2

Lenkkeile 3 kertaa viikossa näin:

1. Kävele reippaasti 10 min.

2. Juokse 3 min, kävele 1 min. Toista 7 kertaa.

3. Kävele reippaasti 10 min.

Lenkin kokonaiskesto: 48 min

Viikko 3

Lenkkeile 3 kertaa viikossa näin:

1. Kävele reippaasti 10 min.

2. Juokse 4 minuuttia, kävele 1 min. Toista 7 kertaa.

3. Kävele reippaasti 10 min.

Lenkin kokonaiskesto: 55 min

Viikko 4

Lenkkeile 3 kertaa viikossa näin:

1. Kävele reippaasti 10 min.

2. Juokse 5 minuuttia, kävele 1 min. Toista 7 kertaa.

3. Kävele reippaasti 10 min.

Lenkin kokonaiskesto: 62 min

Vinkki: Ottaako päähän? Vaikka tänään ei huvittaisi lenkkeillä, mieti, mistä kiittäisit itseäsi huomenna. Siitäkö, että jätit lenkin väliin­ vai siitä, että sittenkin lähdit? Tee siis palvelus huomiselle itsellesi ja lähde ulos.

Viikko 5

Totuuden hetki! Nyt testataan, jaksatko juosta puoli tuntia eli noin viisi kilometriä yhteen menoon.

1. Kävele reippaasti 10 min.

2. Juokse 30 min.

3. Kävele reippaasti 10 min.

Lenkin kokonaiskesto: 50 min.

Onnistuitko?

"En. Hyydyin matkalla."

Ei hätää. Kyllä sinusta vielä juoksija saadaan, jos niin tahdot.

Mitä seuraavaksi? Jatka vielä viikko intervalliharjoittelua. Tee seuraavan viikon lenkit 7 minuutin juoksupätkillä ja minuutin kävelyillä. Kokeile sen jälkeen uudestaan puolen tunnin juoksua.

"Jee! Juoksin puoli tuntia!"

Onneksi olkoon! Olet huippu!  Olet juoksija!

Mitä seuraavaksi? Vain taivas (tai maraton) on rajana. Jos haluat kasvattaa kuntoasi entisestään, kokeile intervalliharjoittelua juosten: tee juoksulenkillä muutama spurtti niin kovaa kuin kintuista lähtee.

Mikä yllätti, Minna?

Hissuttelu kannattaa

"Tuntui hassulta aloittaa niin lyhyillä, parin minuutin juoksujaksoilla. Mutta se kannatti: juokseminen ei tuntunut missään vaiheessa ylitsepääsemättömän ikävältä."

Ikävä olo menee ohi

"Lenkkien alussa, parin ensimmäisen­ juoksujakson aikana keuhkoissa tuntui, että­ happi ei riitä. Anne kannusti jatkamaan ja odottamaan, että elimistö tottuu kuormitukseen. Se toimi, sillä seuraavilla kierroksilla jo helpotti. Alun ikävän tunteen jaksaa, kun tietää, että kohta saa happea."

On jotain, mitä odottaa

"Intervallitreenaus sopii minulle. Aion jatkossakin juosta jaksoissa, en puolta tuntia putkeen. Jaksan paremmin,­ kun tiedän, että ihan kohta saan kävellä hetken."

Sain sen itsestäni irti

"Eniten yllätyin siitä, että sain lähdettyä lenkille kolme kertaa viikossa. Juokseminen ei tuntunutkaan kurjalta."

Lyhytkin treeni tepsii, kunhan sen tekee täysillä.

Sanotaan, ettei rasvaa voi polttaa paikallisesti sieltä, missä se eniten vaivaa, vaan kilot karisevat kropasta tasaisesti. (Naiset kyllä tietävät, mikä kohta pienenee aina ensin.)

Kyproslaisen Nikosian yliopiston tutkimuksen mukaan yksi treeni kuitenkin tepsii vatsarasvaan muita tehokkaammin: HIIT-harjoittelu. 

Tutkimukseen osallistui 39 ihmistä, jotka sitoutuivat kuntoilemaan neljä kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Osa treenasi perinteiseen tapaan kuntosalilla, kun taas osa sekoitti harjoitteluunsa myös korkean intensiteetin HIIT-intervallitreenejä.

HIIT panee aineenvaihdunnan liikkeelle pitkäksi aikaa.

HIIT-treenareiden ryhmässä paino putosi ja vyötärö kapeni enemmän. Myös heidän hapenottokykynsä koheni enemmän kuin verrokkiryhmällä, minkä pitäisi esimerkiksi pienentää sydänsairauksien riskiä. Vyötärönympärys puolestaan kertoo viskeraalisen eli sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrästä. Vyötärörasvaa pidetään vaarallisena, koska se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Tutkimus on samassa linjassa kuin aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan HIIT kohottaa kuntoa nopeammin kuin perinteinen liikunta ja panee aineenvaihdunnan liikkeelle pitkäksi aikaa. Lyhytkin HIIT-treeni voi kuluttaa kaloreita pitkän kävelylenkin verran, ja lisäksi hormoniryöppy saattaa hillitä ruokahalua.

Tuloksia saadakseen pitää treenata lyhyitä pätkiä, mutta todella kovalla teholla – tasatahtiseen hölkkälenkkiin voi esimerkiksi yhdistää useampia pyrähdyksiä, joiden aikana juoksee niin kovaa kuin kintuista lähtee.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Tiesitkö jo, mitä loistavia vaikutuksia liikunnalla on aivojesi toimintoihin?

Painojen nostaminen kasvattaa hauista. Jooga venyttää. Jokainen meistä tietää, mitä liikkuminen tekee kehollemme.

Mutta eri lajit vahvistavat ja muokkaavat myös aivojamme. Liikunta voi tehdä muun muassa rentoutuneeksi tai poistaa herkutteluun johtavat mieliteot – ja kaikki tämä hyvä käynnistyy aivoissa.

Tutkijoiden mukaan intervallitreenit, aerobinen liikunta, voimaharjoittelu ja jooga vaikuttavat eri tavoin ja eri alueilla aivoissamme. Conscious life -lehden artikkelia mukaillen listasimme neljän erityyppisen lajin aivohyödyt.

1. Kovat intervallitreenit

  • Vaikutus aivoissa: hypotalamus.
  • Hyöty: vaikuttaa näläntunteen ja kylläisyyden säätelemiseen.

Yksi suosituimmista kuntoilutrendeistä on viime vuosina ollut kova intervallitreeni, HIIT. Se tulee sanoista high intensity interval training ja tarkoittaa nopeatempoista intervalliharjoittelua. Treeni tehdään erittäin tehokkaasti ja lyhyessä ajassa. Silti aineenvaihdunnan sanotaan käyvän vilkkaana ja elimistön polttavan rasvaa monen tunnin ajan sen jälkeen.

Tällä treenillä voi olla ylimääräinen etukin: se auttaa taistelemaan näläntunnetta ja mielitekoja vastaan, kertoo Conscious life.

Länsi-Australian yliopiston tutkija-professori Kym Guelfi selvitti asiaa tutkimuksessaan, johon osallistui ylipainoisia miehiä.
Korkean intensiteetin treenien jälkeen miehet söivät vähemmän kuin niinä päivinä, jolloin he lepäsivät tai harrastivat kevyempää liikuntaa. Yksi selitys tälle on se, että liikunta vähentää greliinin määrää elimistössä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta sekä ruokahalua, ja sitä säätelee osittain aivojen hypotalamus.

Lue myös! 4 hormonia, jotka säätelevät painoasi – ja keinot vaikuttaa niihin

2. Voimaharjoittelu

  • Vaikutus aivoissa: otsalohkon etuosat ja kuorikerros.
  • Hyöty: auttaa kehittämään muun muassa analyyttista ajattelua, ongelmien ratkaisukykyä ja multitasking-taitoja.

Liikkuminen ei ole hyväksi vain ikääntyvien muistille: nuorena aloitettu liikuntaharrastus, etenkin lihaskuntoharjoittelu, suojaa muistia vanhanakin ja auttaa ongelmanratkaisutilanteissa. Lihaskuntotreenit vaikuttavat suoraan otsalohkoon, joka on olennainen osa aivoissamme muun muassa ongelmanratkaisulle ja tarkkaavaisuudelle.

Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan voimatreeneistä hyötyvä eniten he, jotka ovat harrastaneet liikuntaa teini-iässä: ikääntyminen vaikutti heidän muistiinsa ja älyllisiin toimintoihinsa vähemmän kuin liikkumattomien muistiin.

Etenkin, jos haluat keskittyä tenttiin tai muuhun vaikeaan tehtävään, on hyvä käydä treenaamassa etukäteen kuntosalilla.

Suosittelemme: Kyllä, se voi onnistua! Näin saat raahauduttua salille

3. Aerobinen liikunta

  • Vaikutus aivoissa: hippokampus.
  • Hyöty: parantaa muistia ja kognitiivisia toimintoja.

Aivojen hippokampukseen on yhdistetty monia sairauksia epilepsiasta Alzheimeriin. Tämä aivojen osa auttaa muun muassa liikkumaan paikasta toiseen eksymättä.

Monissa tutkimuksissa on vahvistettu, että aerobinen liikunta, kuten juoksu ja pyöräily, voivat pitää loitolla Alzheimerin taudin ja dementian.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston dementiatutkija Teresa Liu-Ambrose vertasi aerobisen liikunnan ja voimaharjoittelun vaikutuksia naisjoukolla, joilla oli huomattu lievää kognitiivista heikentymistä. Tutkimuksessa yksi ryhmä nosti kaksi kertaa viikossa painoja, kun taas toinen ryhmä kävi saman ajan kävelemässä rivalla vauhdilla. Kuuden kuukauden päästä kummankin ryhmän edustajat olivat saaneet hyötyjä treeneistään – mutta eri tavoin.

Aerobista treeniä vetäneet huomasivat kehitystä kielellisessä muistissaan. Punttiryhmä puolestaan pärjäsi paremmin testeissä, jossa koetuksella oli näönvarainen muisti.

Unohda juokseminen! Näiden syiden vuoksi kävely on ihan oikeaa urheilua

Varsinkin keski-ikäisille ja sitä vanhemmille suositellaan kuitenkin molempien liikuntalajien eli esimerkiksi kuntosalin ja kävelyn yhdistämistä viikko-ohjelmassaan. Monipuolisella treenillä on paras vaikutus muistiin.

4. Jooga

  • Vaikutus aivoissa: otsalohko, aivosaareke ja mantelitumake.
  • Hyöty: auttaa pelon ja ahdistuksen hallinnassa, opettaa myös ajatusten ja tunteiden ymmärtämistä sekä yhdistämistä.

Viime vuosina on saatu paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten jooga lievittää stressiä ja kehittää aivojen toimintoja. Mantelitumaketta kutsutaan aivojen hälytyskeskukseksi. Se liitetäänkin usein pelkotiloihin – joita joogalla voi lieventää.  Jooga rentouttaa mielen ja tasapainottaa aivojärjestelmää jopa niin, että sen avulla muun muassa seksiin voi saada lisänautintoa.

Lue myös! Joogaajilla on parempi seksielämä – 3 syytä, miksi

Uuden tutkimuksen mukaan jooga päihittää ennen kaikkea muistitehtävät ja -jumpat. Joogaavien koehenkilöiden työmuisti parani huomattavasti. Lisäksi he Tunsivat vähemmän masennusta ja ahdistusta tutkimuksen lopussa.

”Jos et ole liikunnallisesti aktiivinen, tee jotain sellaista, mistä nautit.”

Jos jooga tai HIIT-treeni tekevät olosi edelleen epävarmaksi etkä tiedä, mitä liikuntaa kannattaisi harrastaa, Liu-Ambrosella on ehdotus:

– Jos et ole liikunnallisesti aktiivinen, tee jotain sellaista, mistä nautit.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Ei muuta kuin kuulaa heiluttamaan!

Kahvakuulia löytyy nykyään lähes jokaiselta kuntosalilta ja aika monesta eteisestä. Se ei ole ihme, sillä kuulailu on loistotapa saada voimaa, lihaskestävyyttä ja hapenottokykyä.

Personal trainer ja liikunnanohjaaja Rachel Nicks kertoo Details-lehden videolla, että kahvakuulalla treenaaminen myös tekee hyvää seksielämälle. Vaikutus johtuu siitä, että se kehittää liikkuvuutta ja kestävyyttä. Lisäksi voimaharjoittelu nostaa kehon testosteronipitoisuutta, mikä kasvattaa seksihaluja.

Esimerkiksi lajin klassikkoliike kahvakuulaheilautus ajaa asian. Katso videolta, miltä se näyttää:

Tästä jutustamme löydät lisää ohjeita kahvakuulaheilautuksen tekniikkaan.

Paras tapa aloittaa kahvakuulatreeni on käydä ensiksi muutamalla ohjatulla tunnilla, jotta oppii oikeaoppisen tekniikan ammattilaisen avustuksella.

Kokeile näitä kahvakuulatreenejä

Kuuden liikkeen tehotreeni kahvakuulalla

Treenaa timmit käsivarret – neljä teholiikettä

Ryhti kuntoon – selkä- ja rintatreeni kahdella kahvakuulalla

Neljän helpon liikkeen pakaratreeni

Pakaratreeni: yhden jalan maastaveto kahvakuulalla

Vai sittenkin joogaan?

Eikö kahvakuulailu vain ole juttusi? Myös jooga parantaa tutkitusti seksielämää, koska joogaharjoitukset esimerkiksi vahvistavat lantio- ja vatsalihaksia. Varsinkin lantionpohjalihasten treenaaminen auttaa saamaan parempia orgasmeja.

Ja vielä hyviä uutisia muillekin liikkujille: kaikenlainen liikunta tekee hyvää seksielämälle. Vaikutus perustuu muun muassa siihen, että liikunta kohentaa mielialaa, itsetuntoa ja oman kehon tuntemusta.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Tänä syksynä aerobicataan tai kiipeillään kuin alkuihminen.

Kikkailut sikseen, nyt kuntokeskuksissa palataan perinteisten lajien pariin.

Ysärimuuveja kaipaava kaivaa esiin säärystimet ja suuntaa aerobic-tunnille, jossa pääsee hiomaan mamboa ja grapevinea. Fressin Retro-tunnilla käännökset tulevat selkäytimestä ja syke nousee. Tunnin jälkeen muistaa, mikä aerobicissa aikoinaan viehätti: koreografiaan keskittyminen on kuin mindfullnesia. Takaisin 90-luvulle pääsee myös Unisportin ja Elixian Dance aerobic -tunneilla.

Toisen tyyppistä liikkumista voi kokeilla Elixian Move!-tunneilla, joissa hypitään ja edetään osittain käsien varassa – kuin alkuihmiset konsanaan. Tunnit kehittävät erityisesti voimaa ja ketteryyttä. Vai kokeilisitko parkouria?

Homma ei ole todellakaan vain lapsille, vaan kursseja järjestetään myös aikuisille. Parkourissa edetään mahdollisimman tehokkaasti, hyppien ja kiipeillen ympäristön muotoja hyödyntäen. Täydellistä kehonhallintatreeniä siis.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.