Maratoonarille vai sunnuntailenkkeilijälle? Testasimme juoksukengät

Kuvat Panu Pälviä
1. Puma Faas 500v2, 120 €.
2. Li-Ning -juoksukengät, 79,95 €.
3. Karhu Flow 3 trainer fulcrum, 139 €.
4. Asics 1993 gel-kayano 19, 219 €.
5. Puma Mobium elite, 130 €.
6. Adidas Snova glide 5, 135 €.
7. Adidas Energy boost, 150 €.

Laitoimme kevään juoksukengät liikunnanohjaajien tiukkaan testiin. Löydä oma parisi!

Kaupunkijuoksuun

1. Puma Faas 500v2, 120 €.

Miltä tuntui? Mahtavan erilaiselta! Erittäin kevyt kenkä, joka sai askeleen kantapäältä päkiäpainotteiseksi. Juoksu on ponnekasta ja rullaavaa. Kengässä tarpeeksi tilaa leveälle ja matalalle jalalle. Läppä pysyy paikoillaan. Pohja on hieman liukas. Normaalisti askeltavalle, koska kengässä ei ole tukia. Kantapää muotoutuu käytössä jalkaan sopivaksi.

Kenelle? Kaupungissa lenkkeilevälle aktiivijuoksijalle.

Arvosana? 4/5

Kapealestiselle kävelyyn

2. Li-Ning -juoksukengät, 79,95 €.

Miltä tuntui? Kevyt ja kapealestinen kenkä, joka on täysvaimennettu. Pohja on taipuisa, mikä sopii pehmeälle ja kovalle alustalle. Jalka pitää tunkea kenkään, sillä suuaukko on kankea. Kengän varsi ei nouse tarpeeksi korkealle, minkä vuoksi nilkka ei saa tarpeeksi tukea. Kengistä kuuluu pientä narskuntaa. Pohja on taipuisa, mutta muuten kenkä on jäykkä.

Kenelle? Kävelijälle, joka ottaa spurtteja.

Arvosana? 3/5

Pehmeille reiteille

3. Karhu Flow 3 trainer fulcrum, 139 €.

Miltä tuntui? Todella kevyeltä. Lesti on leveä, muttei hölskyvä, koska kenkä on tuettu akillesjänteen molemmin puolin pienillä tyynyillä. Pohjan pyöreähkö muoto saa askeleen rullaamaan. Vain pehmeälle alustalle, koska kenkä ei ole vaimennettu. Akillesjänteen molemmilla puolilla olevat tyynyt tuntuivat aluksi hassuilta, mutta niihin tottui.

Kenelle? Lenkkeilijälle, joka ei kaipaa vaimennuksia.

Arvosana? 3½/5

Pehmentää askeleen asfaltilla

4. Asics 1993 gel-kayano 19, 219 €.

Miltä tuntui? Ultrakevyt ja napakka kenkä. Kapealle jalalle erinomaisesti soveltuva malli. Pronaatiotuki ohjaa juoksua neutraaliin askel­linjaan. Erittäin hyvin vaimennettu kannasta ja päkiästä. Juoksu on pehmeän tuntuista jopa asvaltilla.

Kenelle? Kapealestiselle maratoonarille, joka tarvitsee pronaatiotuen.

Arvosana? 5/5

Leveälestiselle lenkkeilijälle

5. Puma Mobium elite, 130 €.

Miltä tuntui? Tossujen pohja joustaa mainiosti, ja kantapäissä on tehokas iskunvaimennus. Leveän lestin ansiosta varpailla on riittävästi tilaa. Juoksu rullaa ja kengät tukevat juuri sopivasti. Verkkokangas huolehtii jalkojen tuuletuksesta myös helteillä. Kenkä jäljittelee jalan luonnollista joustoa. Pohjan ansiosta askel laskeutuu jalka­terän keskiosalle kantapäiden sijaan.

Kenelle? Kaikille juoksijoille, etenkin leveälestisille.

Arvosana? 4/5

Hyvät vaimennukset

6. Adidas Snova glide 5, 135 €.

Miltä tuntui? Erittäin mukava ja hyvin istuva malli. Kenkä muotoutuu nopeasti oman jalan muotoon. Hyvät vaimennukset kannassa ja päkiässä. Juoksu rullaa pehmeästi myös asvaltilla. Neutraali askellus. Vasemman kengän pohjaan on mahdollista upottaa laite, joka mittaa matkan ja keskivauhdin.

Kenelle? Kapealestiselle, joka tarvitsee hyvän vaimennuksen.

Arvosana? 5/5

Melkein kuin lentäisi

7. Adidas Energy boost, 150 €.

Miltä tuntui? Näissä kaupunkijuoksijan kaunottarissa iskunvaimennus toimii kantapäistä varpaisiin. Kevyt ja joustava tossu istuu kuin valettu. Hengittävä päällikangas joustaa jalan mukaan. Juoksu rullaa pehmeästi ja kimmoisasti. Myötätuulessa tuntuu kuin lentäisi.

Kenelle? Sunnuntailenkkeilijöistä maratoonareille.

Arvosana? 5/5

Juoksukenkiä testasivat Vierumäen urheiluopiston liikunnanohjaat ja toimittaja Kirsi-Marja Kauppala. Tiedustelut: Adidas Finland Oy 030 647 7030. Asics/Oy Patrol Ab 0207 524 500. Karhu (03) 872 410. Li-Ning/L-Fashion Group Oy/PR  044 722 3482. Puma Finland Oy 020 198 5355. Testi on julkaisu MeNaiset SPORTIN numerossa 3/2013.

5 x onnelliset jalat

• Käy askelanalyysissä. Kun tiedät askeltyyppisi, oikeanlainen kenkä on helppo valita. 

• Kengän istuvuus ratkaisee. Kantapään pitää pysyä paikoillaan, eikä sivuille saa jäädä runsaasti tyhjää tilaa. 

• Paino ja juoksualusta vaikuttavat valintaan. Mitä painavampi ihminen ja mitä kovempi juoksualusta, sitä vaimennetumpi kenkä kannattaa valita.

• Tilaa varpaille. Varpaan ja kengän kärjen väliin kannattaa jättää 0,5–1 senttiä tilaa, koska jalka turpoaa juoksun aikana. Maratoonari voi jättää jopa kaksi senttiä. 

• Vaihtele kahta eri lenkkaria. Käytä keveitä lyhyillä lenkeillä ja tuettuja pitkillä lenkeillä, jotta lihakset pääsevät monipuolisesti töihin.



Asiantuntijana Helsingin Mikonkadun Intersportin juoksukenkäekspertti Jeremias Ketro
.

Kommentit (2)
Vierailija

Vivobarefoot Evot on minulla, enkä suostu enää talsimaan pullamössössä. Oli kolmet lenkkarit alla ja kaikki ne yrittivät ohjata askelta niin, että oli koko ajan polvet tai nilkat rikki. Vaihdoin paljasjalkakenkiin ja rikki oli ainoastaan lihakset (pohkeet). Tietty jos paikat on pakko hajottaa tamppaamalla kantapäälle niin siitä sitten vaan. Toki paljasjalkakengilläkin kannattaa aloittaa varovasti, etteivät marssimurtumat yms. jalkojen käyttämättömyydestä/kehittymättömyydestä syntyvät vaivat pääse haittaamaan. Mutta tällaista vaihtoehtoa kyllä suosin.

Joko kesäkilot ahdistavat? Karista ne näillä uutuuslajeilla!

Kokeile tuoreita trendilajeja ennen kuin ystäväsi ehtivät.

Grillimakkaroilla, siiderillä, jäätelöllä ja muilla keveillä kesäherkuilla elämisen jälkeen kunnon treeni tekee terää. Jos sali, lenkkeily ja bodypump maistuvat puulta, kokeile tuoreempia lajeja, joista harva on edes kuullut.

Barre

Barre tarkoittaa tankoa, josta pidetään kiinni balettitunnilla. Barre-lajit tehdään tangolla, ja liikkeet ammentavat esimerkiksi baletista, pilateksesta ja joogasta. Vaihtoehtoja löytyy: esimerkksi Piloxing barre, joka nimensä mukaisesti on piloxingia (eli pilatesta ja nyrkkeilyä) tangon avulla, sekä FlyBarre, jossa käytetään tangon lisäksi pieniä painoja ja jumppakuminauhoja lisävastusta antamaan. FlyBarre perustuu pieniin painoihin ja useisiin toistoihin. Flybarre on tiettävästi malli-näyttelijä Olivia Palermon suosima treenimuoto.

Barre-tunteja on Suomessa tarjolla vielä niukanlaisesti. Barrea voi onneksi treenata kotioloissakin. Tangon korvikkeeksi käy tuolin selkänoja, ja treenivideoita löytyy netistä pilvin pimein. Aloita vaikka näillä:

TRX

Tämä kirjainyhdistelmä tarkoittaa nauhamaista harjoitusvälinettä, jonka Yhdysvaltain laivastossa työskennellyt Randy Hetrick kehitti jujutsuvyöstä ja laskuvarjon jäänteistä. TRX kiinnitetään esimerkiksi ovenkarmiin tai puun oksaan, joten se sopii hyvin kotitreeniin. Moni kuntokeskuskin tarjoaa TRX-tunteja. Katso lisätietoa lajista täältä.

Battle rope

Taisteluköysi eli voimaköysi ei sovi heikkokätisille. Lajissa kuritetaan pitkiä ja painavia köysiä. Battle rope nostaa sykettä kunnolla ja tehoaa etenkin käsiin, olkapäihin ja keskivartaloon.

 

Sport

Ilmoittaudu mukaan sauvakävelytreeneihin

Ensi elokuussa kävellään taas sporttisessa seurassa Töölönlahdella Helsingissä. Varaa siis kalenteriisi sunnuntai 9.8. Helsinki Nordic Walkille ja ilmoittaudu mukaan.

Jo kolmannen kerran järjestettävä ilmainen sauvakävelytapahtuma Helsinki Nordic Walk 2015 kerää yhteen hyvästä olosta kiinnostuneet liikkujat. Elokuun toinen sunnuntai on juuri oikea aika palata kesälaitumilta ”takaisin kaupunkiin”.

Saat tehokkaan lähdön loppukesään, kun tulet mukaamme sauvakävelemään. Erimittaiset reitit kulkevat Töölönlahden ympäri ja matkaan lähdetään Kansalaistorilta Sanomatalon edestä.

Sauvakävelyn lisäksi ohjelmaa on koko päiväksi: muun muassa vauhdikasta jumppatreeniä jokaiseen makuun, tekniikkaesittelyjä, treenivinkkejä, puistojoogaa, kuntotestejä, tuote-esittelyjä ja maistiaisia.

Valitse sinulle sopivin sauvakävelyreitti, joiden pituudet ovat noin
3 km, 5,5 km ja 10 km.

Ilmoittaudu mukaan 31.7.2015 mennessä tästä linkistä.

Jokainen ilmoittautunut saa Helsinki Nordic Walk -paidan.

Ohjelman juontaa Marco Bjurström

 

Ohjelma:

noin 10.30 alkujumppa

11.00 lähtö 10 km:n kävelylenkille

11.30 lähtö 3 km:n ja 5,5, km:n lenkeille

11.45 – 12.30 FIX Fiilis -puistojumppa

12.30 – 13.00 Core & venyttely

13.00 – 15.00 ohjelmaa ständeillä

15.00 tapahtuma päättyy

 

Suomen Ladun pisteellä

klo 10.15, 10.30, 10.45 ja 11.00  Sauvakävelykoulu (15 min.)

klo 12 –15 Sauvakävelyopastusta & videoanalyysejä

 

Nonstop-pisteet (toimivat koko tapahtuman ajan)

  • ryhtitesti
  • kävelytekniikan tarkistus
  • askelpituuden mittaus

Natalia aloitti fitnesskisat 40-vuotiaana: “Joka naisen salainen haave"

Natalia Belousova alkoi kilpailla bikinifitness-kisoissa 39-vuotiaana. – Varmasti osaltaan harrastukseni johtuu siitä, että jotain jäi tekemättä nuoruudessa.

Kun Natalia Belousova, 40, kipusi vuosi sitten ensi kertaa lavalle pelkissä sinisissä strassibikineissä, hän mietti, miten absurdi tilanne oli.

– Äitini kysyi, että etkö ole vähän liian vanha tuohon.

Natalia on esimerkki siitä, että bikinifitness-kilpailemisen voi aloittaa 39-vuotiaana, vaikka useimmat ryhtyvät treenaamaan parikymppisinä.

– Muut tässä lajissa ovat ainakin kymmenen vuotta minua nuorempia, ja minun pitäisi pystyä peittoamaan heidät.

Natalia innostui kilpailusta, koska tajusi pystyvänsä siihen ihan yhtä hyvin kuin nuoremmat kilpasiskonsa. Hän halusi näyttää lähinnä itselleen, että tämä mimmi muuten venyy äärimmilleen, jos haluaa.

– Kun johonkin alan, teen kaiken täysillä. Tämä kaikki on mukavuusalueen jättämistä. Kun pärjään täällä, on helppo kohdata tavallisen elämän haasteita vaikkapa töissä tai perhe-elämässä. Ne eivät tunnu tähän verrattuna miltään, joten tämä on apuväline koko elämään.

Suurin ero nuorempiin on siinä, että keho, joka on kisojen mittari ja arvostelun kohde, ei tottele samalla tavalla kuin nuorempana. Aineenvaihdunta ja palautuminen ovat hitaampia, ja siksi ulkoinen muutos vaatii enemmän töitä.

Nuoremmilla on myös aikaa tutkia, miten vartalo reagoi erilaisiin dieetteihin ja treenaustapoihin ja etsiä itselle sopivinta muotoa pitkäänkin. Natalian on onnistuttava nopeasti.

Toki iäkkäämpien sarjoja on, mutta Natalia haluaa pärjätä kaikkia vastaan.

– Koska muut ovat tehneet töitä vuosia ja minä vasta vähän aikaa, minun on otettava heidät kiinni nopeasti ja saatava tuloksia heti. Myös ikäni tulee koko ajan vastaan, eikä minulla ole aikaa odotella.

 

Natalia on operatiivinen johtaja navigointilaitteita tuottavassa yrityksessä.

 

”Jos jatkat, romahdat”

Ei Natalia ole aina ollut bikinikunnossa. Lapsensa hän sai 22-vuotiaana ja opiskellessaan, tehdessään töitä ja hoitaessaan perhettä hän lihoi vähitellen. 33-vuotiaana Natalia tunsi itsensä omien sanojensa mukaan palleroksi.

– Lääkäri sanoi, että jos jatkat tätä elämäntapaa, romahdat kohta.

Se oli herätys. Natalia alkoi kuntoilla omaksi ilokseen.

– Se oli sellaista epämääräistä salilla käymistä, ryhmäliikuntatunteja, zumbaa, juoksemista ja nettivalmennusta. Laihduin reilut kymmenen kiloa, mutten näyttänyt siltä kuin halusin. Kehoni alkoi vähitellen muuttua jo keski-ikäiseksi eikä reagoinut treeniin haluamallani tavalla.

– Vaikka paino putosi, olin edelleen päässäni lihava. En silloin edes kuvitellut kisaavani kehoni ulkonäöstä. Ajattelin aina, että ne ovat ne muut, joilla on niin upea vartalo, että sitä uskaltaa esitellä.

Natalia hommasi avukseen ammattilaisen, jotta saisi 35-vuotiaan vartalonsa kiinteämmäksi kuin satunnaisilla jumppatunneilla. Pari vuotta sitten valmentaja heitti ääneen ajatuksen, että mitä jos menisit kisoihin. Siitä meni vielä vuosi, kunnes Natalia seisoi Helsingin Kulttuuritalon lavalla kaikkien katseltavissa kimaltelevissa bikineissään.

Hyvällä tavalla kade

Jos äiti täräytti ääneen sen, mitä himokuntoilusta innostunut Natalia ei olisi halunnut kuulla, suurin osa lähipiiristä on kehunut muutosta.

– Ne, jotka eivät ole tainneet pitää siitä, ovat olleet hiljaa. Jotkut ikäiseni ystävät ovat ehkä ihailleet ja hyvällä tavalla kadehtineet minua, sillä tämä on vähän kuin jokaisen naisen salainen haave. Joskus kun vertailen itseäni kaveripiiriini, elämäntapani ja olemukseni ovat mielestäni nuoremmat kuin heillä.

Natalia ei myönnä, että kisaharrastuksen ja timmin kropan esittelyn takana olisi edes himpun verran paniikki siitä, että neljäkymppiä meni rikki jo.

– Mielestäni minulla ei ole ikäkriisiä, mutta jos joku ulkopuolinen katsoo minua, hän saattaa hyvin ajatella, että käyttäydyn näin juuri siksi, Natalia nauraa.

Ennemmin hänen mielestään kyse on nuoruuden elämisestä uudelleen. Sen nuoruuden, joka ensimmäisellä kerralla meni perhettä hoitaessa ja jolloin itselle ei yksinkertaisesti ollut aikaa.

– Varmasti osaltaan harrastukseni johtuu siitä, että jotain jäi tekemättä nuoruudessa. Lapsi oli tietenkin hieno asia, mutta nyt haluan ottaa sen ajan takaisin ja tehdä mahdollisimman nopeasti kaiken, minkä silloin menetin.

Ensimmäisten kisojen jälkeen Natalia on noussut lavalle kahdesti.

Mitä nuoremmat kilpasiskot ovat sanoneet?

– Vaikka fitness-maailma on ulkonäkökeskinen, en ole koskaan kokenut ennakkoluuloja ikäni vuoksi. Tiedän, että pärjään jo nuoremmille tytöille, ja se antaa voimaa jatkaa.

– Tiedän kyllä olevani nelikymppinen enkä edes haluaisi olla parikymppinen. Olen nyt itsevarma ja haluan elää tavalla, joka tekee minut onnelliseksi, Natalia sanoo.

 

 

"Terveelliset elämäntapani ovat tarttuneet myös poikaani Bogdaniin, vaikka en ole häntä siihen painostanut. Hän käyttää harvoin sokeria, limsaa tai karkkia. Sokerin sijaan hän käyttää hunajaa."

”Koska muutut normaaliksi?”

Natalia on taas kisadieetillä, vaikka seuraaviin kisoihin hän on menossa vasta vuoden kuluttua. Hän herää aamuisin puoli kuudelta ja lähtee salille.

Mukana Natalia kuljettaa edellisiltana tekemiään eväitä, 5–6 ateriaa. Työaikana hän syö kolmesti: loput ovat mukana hätävarana, jos päivä venyy pitkäksi. Illalla hän valmistaa seuraavan päivän ruuat. Ennen nukkumaanmenoa, kymmenen ja kahdentoista välillä, hän käy vielä lenkillä.

Sama rumba toistuu viisi kertaa viikossa.

– Kyllä minulta on kysytty moneen kertaan, että koska sä muutut taas takaisin normaaliksi ihmiseksi. Koska joskus jojoilin, kaikki odottavat, että tämäkin on ohimenevää.

Miksi Natalia vetää itsensä äärimmilleen? Siihen on yksi syy: hän ei halua olla enää koskaan se nainen, joka tuijotti peilistä yli 70-kiloisena.

– Kukaan ei tunnu tajuavan, että tällä äärimmäisellä tavalla juurrutan urheilun elämäntavakseni. Sen mukana tulee myös ulkonäkö. Vaikka on varmasti pinnallista keskittyä ulkonäköön näin, naisille se on tärkeää.

Natalia on viime vuosina alkanut harrastaa myös muita omia rajoja venyttäviä sporttilajeja: lumilautailua, surffausta, laitesukellusta ja laskuvarjohyppyä tandemina.

– Haluan kokeilla, mistä minut on tehty. Teen sen nyt, koska aiemmin en ehtinyt.

Natalian esimerkkipäivä

5.30: Herätys ja aamupala.

7.00: Salille. Treenausta 1,5 tuntia. Palautusjuoma.

9.00: Töihin. Työpäivän aikana kolme ruokailua.

17.30: Töistä kotiin ruokakaupan kautta. Pojan kanssa oleilua tai muita menoja.

21.00: Seuraavan päivän ruokien valmistus. Ruokailu.

22:00: Iltalenkille. Aerobista intervallitreeniä 50 minuuttia.

00.00: Nukkumaan.

Natalia on ammatiltaan operatiivinen johtaja navigointilaitteita tuottavassa yrityksellä. Hän harrastaa bikinifitnessiä kilpailulajina sekä erilaisia extremelajeja, kuten lumilautailua, surffausta, tandem-laskuvarjohyppyjä, kiipeilyä ja sukellusta.

Cheerleaderiksi aikuisena? 53-vuotias Anni näyttää mallia

Anni Puntala, 53, antaa piutpaut ihmettelijöille. Cheerleadingin voi hyvin aloittaa aikuisenakin.

Nauru kuuluu jo jumppasalin oven taakse. Ovenraosta näkyy, kuinka ryhmä naisia kannattelee aikuista miestä korkealla kämmeniensä päällä. Mies makaa jäykkänä kuin surffilauta.

– Pidä, Mauri, pidä! Tiukkana nyt! valmentaja huutaa.Sitten yksi naisista nousee seisomaan Mauri Aholan, 47, selkään – ja ihan oikeasti surffaa miehellä. Parin sekunnin jälkeen nainen loikkaa alas, muut laskevat Maurin permannolle, ja aplodit ja nauru raikuvat taas. Anni Puntala, 53, kehuu miesystäväänsä.

– Mauri ei ollut ikinä tehnyt mitään tuollaista! Eikö ollutkin hienoa!

Kyseessä ei ole mikä tahansa jumppatuokio, vaan cheerleading-treenit. Se on juuri sitä amerikkalaissarjoista tuttua kannustusjoukkojen johtamista –  sitä, jossa high school -teinitytöt pomppivat jalkapallokentän laidalla minihameissaan ja hiusruseteissaan pompomit käsissään.

Mutta täällä jumppasalissa cheerleadingia harrastaa hieman varttuneempi joukko. Nuorimmat Helsinki Athletics Cheerleadersin eli HAC:n joukkueessa ovat parikymppisiä, vanhin 62 vuotta. Joskus mukana on ollut yli seitsemänkymppinenkin. Moni on aloittanut lajin vasta viidenkympin hujakoilla.

– Iällä, koolla tai ulkonäöllä ei ole väliä. Kaikki tekevät sen, minkä osaavat. Jos on vahva ja hyvä nostamaan, on alaihminen. Jos osaa tehdä jonkun tempun, saa tehdä, joukkueen johtaja Anni kertoo.

Sen näkee myös treeneissä: nuorta naista, jolla on cheerleadertaustaa, heitellään ilmassa tempusta eli stuntista toiseen. Hän on notkea, nopea ja rohkea. Toisessa ääripäässä on heitä, joiden tehtävänä on seistä enimmäkseen ihmisrakennelmien pohjalla. Heillä on vahvat hartiat, sillä kuusikymmentä kiloa aikuista naista painaa yllättävän paljon.Annikin on yleensä ”alaihminen”

.– Paikka ei kuitenkaan ole iästä kiinni. Tuolla ylhäällä se meidän porukan vanhinkin yleensä keikkuu.

Kylmiltään kehiin

Anni on harrastanut cheerleadingia kymmenen vuotta. Hän houkutteli Maurin mukaansa kaksi vuotta sitten, vain kuukausi seurustelun aloittamisen jälkeen.

Kun Anni aloitti lajin, hän oli 43-vuotias ja vailla nuoruuden voimistelutaustaa tai kokemusta joukkueurheilusta. Annin 11-vuotias tytär oli aloittanut harrastuksen, ja äidin rakkaus lajiin syttyi, kun hän näki HAC:n kevätjuhlassa muiden äitien ja isien esityksen.

– Se oli niin liikuttavaa! Kyyneleet valuivat ja ajattelin, että minäkin haluan tuonne. Juttelin yhden toisen äidin kanssa ja hän sanoi, että arvaa mitä, niin minäkin! Sitten menimme.

Anni oli liikunnallinen muttei mikään voimistelija, joka kerisi voltteja ilmassa tai heittelisi kärrynpyöriä permannolla. Eikä hän ole kymmenen vuoden jälkeenkään: kärrynpyörä ei suju vieläkään.

– Mutta täydellisen kuperkeikan osaan! Se on bravuurini, Anni ylpeilee.

Yhteinen harrastus on hitsannut nuoria rakastavaisia nopeasti yhteen. Kotona toinen ymmärtää heti, mistä puoliso puhuu – ja ylipäätään on yhteistä puhuttavaa ja tekemistä.

– Saamme tietenkin olla myös enemmän yhdessä, Anni sanoo.

Onnistumisen elämyksetkin syventävät suhdetta.

– Hienointa tässä on itsensä voittaminen. Ensin voi pelottaa, mutta sitten onnistuukin, Anni sanoo ja nostaa Maurin ilmaan. Mauri on korkeuksissaan yhtä hymyä.

Kun töissä on luppoaikaa, Anni katsoo cheerleading-videoita.

Nipistys pyllyyn?

Anni on tottunut huvittuneisiin ilmeisiin, kun hän kertoo harrastuksestaan.

– Jonkin verran kysytään, että mitä joukkuetta te kannustatte. Onko se sitä huiskunheilutusta ja jäähallissa tanssimista? Tai eikö se ole vain teinien juttu?

– No joo, kuuluuhan lajiin tanssia ja kannustushuutojakin, mutta myös paljon muuta. Tässä vaaditaan voimaa, koordinaatiota, tasapainoa, uskallusta. En ota äimistelystä itseeni, koska tiedän, että me suomalaiset olemme lajissa huipulla.

Moni on voinut mielessään ihmetellä, mutta päin Annin naamaa kukaan ei ole naureskellut lajia teinitouhuksi.

– Päinvastoin: ällistelyn jälkeen useimmat kyselijät ovat vastanneet, että wau.Joukkueen miehet, ne kaksi, ovat kuulleet enemmän kuittailuja: onhan cheerleader-tyttö miesten fantasioiden vakio­kuvastoa.

– Miehille vitsaillaan, että tehän pääsette hameen alle nipistelemään pyllyistä.Vieressä seisova Mauri nyökkää.

– Työkaveri naureskeli juuri minulle, että harrastukseni on hänen salainen haaveensa, kun pääsen katselemaan takapuolia alhaalta päin. Voin kyllä vakuuttaa, että kun temppua tehdään, mitään muuta kuin temppua ei ehdi edes ajatella.

Loppu anteeksipyytelylle

Annin mielestä lajin kuin lajin aloittaminen aikuisena on helpompaa kuin nuorena. Enää ei jännitä, mitä muut ajattelevat, vaan tekee rohkeasti sitä, mitä haluaa.

Sitten ovat ne ahaa-elämykset! Ne ovat nyt suurempia kuin nuorempana.

– Kun jotain ei saa onnistumaan pitkänkään jankkaamisen jälkeen, se yhtäkkinen loksahtaminen tuntuu mielettömältä!Kolmas iän tuoma oppi on armollisuus. Jännitys ja mokaamisen pelko esimerkiksi ennen esitystä ovat yhtä vahvoja kuin aiemminkin, mutta moka ei tunnut maailmanlopulta. Sellaista nyt vain sattuu.

Myös joukkue on antanut oppinsa.

– Vaatii opettelua päästää toinen lähelle, henkilökohtaiselle alueelle. Aluksi on hyvin kiusallista, kun toinen, vieras ihminen nappaa jenkkakahvoista kiinni. Aina joku pyytää anteeksi, että on niin hikinen.

– Tai se, jota nostetaan, saattaa pyydellä anteeksi, kun hän painaa näin paljon ja lupaa laihduttaa. Sellainen pitää lopettaa.Joukkuelaji kasvattaa pinnaakin.

– Joskus yhden ihmisen tapa toimia ärsytti minua todella paljon, koska hän halusi neuvoa koko ajan. Sitten tajusin, että ihmiset saavat olla sellaisia kuin ovat. Hän on samanlainen edelleen, mutta minä siedän sitä enkä ärsyynny enää asiasta. Hän on nykyään hyvä ystäväni.

Anni ja Mauri käyvät treeneissä joka sunnuntai.

Selfieitä Facebookiin

Koska aikuisilla harrastajilla on jo paljon muutakin elämää, sataprosenttista sitoutuneisuutta ryhmään ei ole eikä sitä voi vaatia.

Joukkueen johtajana Anni myöntää olevansa yksi heistä, jotka ovat ”tosi koukussa”. Arkisin hän on optikkoyrittäjä, ja kun Pasilan-liikkeessä on hiljaista, hän katselee ryhmän esiintymis- ja harjoitusvideoita. Maurinkin kanssa vain yhdet treenit ovat jääneet tällä kaudella väliin.

Ryhmä työstää joka syksyksi ja kevääksi esityksen. Silloin päälle vedetään upeat minimekot, tärkätään tukka ja näytetään muille, mitä bunkkereissa on valmisteltu. Viime vuosina joukkue on innostunut myös kilpailemaan. Kisareissuilta on paitsi postattu Facebookiin rusettipää-selfieitä myös tuotu kaksi voittoa Englannin cheerleading-liiton kisoista. Tämän vuoden toukokuussa tuli hopeaa.

– Tämä on aikuisen harrastamisen ristiriita: haluamme pärjätä, mutta säilyttää silti hauskuuden. Välillä tänne tulee ihan väsähtäneenä töistä, eikä oikein huvittaisikaan, mutta täältä lähtee puhdistuneena ja täynnä virtaa. Tämä on vähän kuin pakoa arjesta ja omasta elämästä.

Mustelmia ja nivelrikkoa

Tänäänkin treeneissä hiki valuu, kasvot punoittavat, joku huilii välillä. Välillä joku tulee alas vähän vauhdikkaammin kuin oli tarkoitus, mutta muksahdukset kuuluvat lajiin.

– Mustelmiakin tulee, mutta se on normaalia, kun otteen pitää olla luja.Anni myöntää, että hänen kroppansa ei ole enää entisensä. Vaikka hänellä on testatusti parikymppisen miehen hapenottokyky ja vahvat lihakset, alkavalle nivelrikolle hän ei voi mitään.

Se tuntuu sormissa ja vähän mielessä.

– Vähän mietin, kauanko näillä voi nostella. Pitää varmaan etsiä parempi paikka minulle.

Mauri on ”romuna”, koska hän on innostunut treenaamaan liikaa. Anni kun yllyttää miestään erilaisiin jumppahaasteisiin

.Ja kyllä, avopari treenaa välillä myös kotona keskenään. Olohuoneessa he käyvät läpi esimerkiksi kisaohjelman tanssia ja hyppyjen ponnistuksia.Nyt jo aikuisen tyttärensä kanssa Anni ei sen sijaan treenaa lainkaan. Sille on luonnollinen selitys:

– Hän lopetti jo! Ainakin hetkeksi.

Annin harrastusviikko

Töitä ma–pe 9–17, la 12–15.

MA: Tupperware-tukkukokous tai liikuntaa eli kuntopiiriä tai kahvakuulaa ulkona. Välillä sekä kokous että liikuntaa.

TI: Kuntotanssi. Välillä vielä kunnonkohotusta cheerleading-porukassa.

KE: Italiantunti. Jos italiaa ei ole, cheerleadingia.

TO: Lions Club joka kuukauden toinen ja neljäs torstai.

PE: Usein vapaailta.

LA: Aamulla cheerleding-treeni.

SU: Illalla cheerleading-treenit.