Sport
Mira Kasslinin unelmat ovat vuoren korkuisia.
Mira Kasslinin unelmat ovat vuoren korkuisia.

Kilpauran jälkeen Mira Kasslin mietti, mitä varten elää. Vuorikiipeily palautti uskon itseen ja antoi luvan olla heikko.

No onpa sinulla taas tavoitteet, eikö vähempi olisi riittänyt!”

Tämän lauseen Mira Kasslin, 39, on kuullut useasti. Ihmettelyä ja syviä huokauksia kannustuksen sijaan. Syynä on vuoren kokoinen unelma, jota kohti hän rohkenee kurottaa. Ensi heinäkuussa Kasslin aikoo kiivetä Mont Blancille, Alppien korkeimmalle huipulle 4 810 metriin. Nelihenkistä kiipeilyporukkaa vetää kokenut vuoristo-opas Pette Halme. Tähtäin on kova ja vaatii teräskuntoa paitsi keholta myös mieleltä. Mira Kasslinia ei kuitenkaan pelota eikä vaatimattomuus vaivaa. Entinen kilpapyöräilijä tietää, että haasteet tekevät hänelle hyvää.

– Jo 13-vuotiaana päätin, että olen ensimmäinen suomalainen, joka voittaa ratapyöräilyn maailmanmestaruuden. Halusin olla paras, sillä häviämisen tuoma pettymys on fyysistä kipua rankempi kestää. Nyt tavoite on itseni voittamisessa ja siinä, että löydän henkiset voimavarani.

Ihaninta on vapaus

”Olin aina pyöräilymatkoilla ihaillut vuoria, mutta koskaan ei ollut aikaa kuin ajamiseen. Kun kilpaura jäi, päätin kokeilla trekkausta. Viisi vuotta sitten tein ensimmäisen retkeni Ranskan vuoristokylä Chamonix’hin, viime syksynä nousin Breithornin huipulle 4 164 metriin. Seuraavana on Mont Blanc.

"Vuorilla ihanaa on vapaus. Saan olla olematta mitään."

Vuorilla ihanaa on vapaus. Saan olla olematta mitään. Ei ole titteleitä, olen hauras ja pieni mahtipontisen luonnon keskellä. Kiipeäminen itsessään on silti kaukana mukavasta: äärimmäisen rankkaa ja yksitoikkoista. Ohut ilmanala heikentää suorituskykyä, tulee päänsärkyä ja kolotuksia. Minun luonteellani ei kuitenkaan pysähdytä sen takia, että jokin on epämukavaa.”

Henki hiuskarvan varassa

”Pelolle ei ole vuorilla sijaa, sillä olosuhteet ovat äärimmäiset. Reiteillä voi olla railoja ja kivi- ja lumivyöryjä. Vaara itsessään ei kiehdo minua millään lailla, sillä kunnioitan elämää enkä koskaan ota turhia riskejä. Mitä vaan voi silti käydä. Ranskassa oli kerran tilanne, että olin hiuskarvan varassa kuolla. Onneksi en mennyt paniikkiin vaan osasin toimia oikein.”

Kriisit veivät tuuliajolle

”Pari vuotta sitten elämässäni oli kriisejä, jotka pysäyttivät. Äitini ja hyvä ystäväni kuolivat, erosin seitsemän vuoden suhteesta. Havahduin siihen, ettei elämässäni ole suuntaa, olin kuin tuuliajolla. Tuli hirveä tyhjyyden tunne. Mitä oikein haluan, miksi elän? Moni sanoi, että olen saavuttanut vaikka mitä, mutta itse tunsin, etten ole saanut mitään aikaiseksi. Onneksi löysin silloin vuorikiipeilyn. Se toi uutta elämänhalua ja antoi taas hyvän syyn treenata.”

Raejuustoa ja kevytkolaa

”Tykkään hyvästä ruoasta. Se on petollista, sillä kesään mennessä minun pitää karistaa vielä 15 kiloa: Mont Blancille ei kannata viedä grammaakaan ylimääräistä painoa. Minulla on personal trainer, mutta en jaksa pilkuntarkkaa ruokavaliota tai annosten mittailua. Suklaata ja kevytkolaa kuluu, vaikka niissä onkin aspartaamia.

"Reagoin paineisiin syömällä ja lihon."

Dieettiajan herkkuna lämmitän raejuustoa mikrossa ja laitan marjahilloa päälle. Stressi ja työkiireet ovat iso kompastuskiveni. Tunnesyöminen on heikkouteni. Reagoin paineisiin syömällä ja lihon.”

Tuhdit reidet, piukka pylly

”Olen pitkä ja vahva, minulla on jäätävän kokoiset reidet ja pylly. Jos olen vähänkin tukevammassa kunnossa, olen ison näköinen. Viikinkinaisena en ole koskaan sopinut siihen naisihanteeseen, jota Suomessa arvostetaan. Nuorempana nolostelin vahvoja ’sammakkoreisiäni’, mutta nykyisin olen jo hyväksynyt vartalomallini.

Täytän ensi vuonna 40, mutta tunnen itseni yhtä elinvoimaiseksi kuin kolmekymppisenä. Moni alkaa tässä vaiheessa jo hidastaa tahtia, mutta minä olen nousukiidossa ja haluan toteuttaa itseäni. Ulkonäkö sinänsä ei hirveästi kiinnosta minua. Olen pohjimmiltani urheilija enkä näe mitään ongelmaa laittaa vuorilta selfietä, jossa räkä valuu nenästä, naama on kuivuudesta rutussa ja posket tulipunaiset ja ahavoituneet.”

Kauppaan aina autolla

”Hyötyliikkujana olen tosi huono. Jos joku ehdottaa, että kävele kauppaan, olen että höpöhöpö. Minulla pitää aina liikkuessa olla jokin isompi tavoite, kauppamatka ei sitä ole.

"Jos joku ehdottaa, että kävele kauppaan, olen että höpöhöpö."

Kun lopetin pyöräilyuran 2008 koin, että se tie oli tullut päätökseen ja olin jo saavuttanut kaiken haluamani. Kesällä nousen taas satulaan ja kilpailen maantieajossa jääkiekkoilija Teemu Ramstedtin perustamassa IBD Cycling -tallissa. Pyöräilylle on kuitenkin yksi ainut tavoite: se on hyvä tapa treenata kestävyyttä vuorille. Jos minun pitäisi nyt ajaa tähtäimenäni maailmanmestaruus, en onnistuisi, sillä tärkeimmät mitalit ovat muualla.”

Rahahuolia, ei sen enempää

Perustin oman kiinteistönvälitysfirman syksyllä 2016. Se oli iso riski heikon markkinatilanteen aikana, kun asunnot eivät juuri liiku. Välillä rahahuolet painavat ja tulee päiviä, jolloin olen väsynyt ja heikko enkä halua, että kukaan näkee minua. Silloin psyykkaan itseni myönteisemmäksi miettimällä, että selviän kyllä, kun säilytän uskoni elämään ja pidän huolta itsestäni ja työntekijöistäni. Usein jo se auttaa, että menee himaan ja nukkuu yön yli. Moni asia on hyvin seuraavana päivänä.”

Haluan olla Helinä-keiju

”Asun kolmisin 6- ja 12-vuotiaiden lasteni kanssa. Parasta nollausta on koti-ilta, kun katsomme yhdessä leffaa läppäriltä sohvalla. Kuopus tulee kiinni kylkeeni ja usein nukahtaa siihen. Olisi kiva löytää rinnalle mies, jolla on samanlainen sielunmaisema ja joka kestää kaltaistani itsenäistä ja vahvatahtoista naista. Arvoiltani olen melko perinteinen. Haluan, että mies on parisuhteessa perheen pää ja minä voisin olla Helinä-keiju, joka ovesta tullessaan laskeutuu tukialukselle.”

"Haluan olla Helinä-keiju, joka ovesta tullessaan laskeutuu tukialukselle."

Rentoutuminen, mitä se on?

”Rentoutuminen on minulle vierasta – se, että vain lojuisin tekemättä mitään. En tiedä, tuleeko sitä päivää koskaan, että minulle riittää vain oleminen. Unta tarvitsisin enemmän, menen usein sänkyyn vasta puolenyön jälkeen ja herään aikaisin. Aamulla väsyttää, jos on nukkunut vaikka vain viisi tuntia, mutta pärjään.

Tipun aina jaloilleni, ystävänikin aina sanovat. Tavallaan se on myös vaatimus. Minun odotetaan selviävän aina ja kaikesta. Mitä, jos joskus en enää jaksakaan selvitä? Sitä päivää en haluaisi nähdä.”

Raha, mitaleista arvottomin

”Isoin palkinto maailmassa on se, että uskaltaa elää ja tarttua asioihin, vaikka muut sanoisivat mitä. Minulta on kysytty, miten voin kiivetä, kun minulla on lapsia. Haluan murtaa stereotypioita siitä, mitä nainen ja äiti saa tehdä.

"Mikä olisi isoin tappio elämässä? Se, että jätät elämättä!"

Lapsilleni opetan, että ei kannata metsästää taloudellista vaurautta vaan kokemuksia. Sillä mikä olisi isoin tappio elämässä, nolointa, mitä voi sattua? Se, että jätät elämättä! Paljon tärkeämpää kuin se, minkälainen auto on pihassa, on pystyä olemaan ihmisenä rakastava, aito ja rohkea ja tuomaan jotain hyvää ympärilleen, läheisille ja ystäville. Se on isompi juttu kuin yksikään mitali kaapissa.”

Sport

Onko kroppasi kaverisi, vihollinen vai "ihan kiva"? Kerro, mitä ajattelet painostasi ja ulkonäöstäsi, ja voita inspiroiva kehopositiivisuuskirja.

Kukapa ei joskus tahtoisi muuttaa jotain kropassaan, edes vähän. Mutta miten normaalisti puhut peilikuvallesi? Kivasti vai sättien - vai eikö ulkonäkö jaksa kiinnostaa? Entä mitä teet, kun epävarma olo iskee ja haluat kohentaa itsetuntoasi? 

Kerro, mitä sinä ajattelet peiliin katsoessasi ja miten suhtaudut vartaloosi ja ulkonäköösi. Vastaa 28.8. mennessä! Arvomme kaikkien vastaajien kesken yhden kappaleen Hanna Kinnusen ja Aino Kuutamo-Uusitorpan teoksia Valtavan ihana - havaintoja naisen kehosta ja kiloista (Otava 2017). Vastauksia käytämme anonyymeina Sportin tulevassa jutussa.

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sport

Ryhmäliikuntatunnille makoilemaan? Mikä jottei!

Puhdas nukkuminen oli alkuvuoden isoimpia hyvinvointitrendejä, kiitos sen lanseeraaja Gwyneth Paltrow'n. Termi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että nukutaan 7–9 tunnin keskeytyksettömät, laadukkaat unet – joka ikinen yö. 

Tätähän meidän kaikkien pitäisi tehdä: valtaosa suomalaisista kärvistelee jatkuvassa univajeessa. Mutta entä jos uni ei tule tai ei yksinkertaisesti ole aikaa? 

Silloin voi ottaa mallia Napercise-tunneilta, jotka kasvattavat suosiotaan Briteissä: spinningpyörät pois sänkyjen tieltä, silmille peittävät laput ja taustalle unihermoja hellivää musiikkia. Sitten vain silmät umpeen 45 minuutiksi.

Jos on tapana venyttää pehkuihin painumista pikkutunneille, nokostelu kannattaa. Siihen on ainakin neljä syytä: päiväunilla voi paikata hiukan univajetta, parantaa suorituskykyä, jopa suojella sydäntä ja lisätä onnellisuutta, jos tuoreita tutkimuksia on uskominen.

Ja jos aikaa on enemmän, voit tehdä kuten Yhdysvalloissa suosituilla Deep rest -tunneilla ja loihtia oman unistudion: huone pimeäksi paksuilla verhoilla, pehmeitä tuoksuja ilmaan ja tummia, tyynnyttäviä värejä ympärille. 

Om – ei kun zzz!

Sport-lehden numerossa 7/2017 lisää syksyn hyvinvointitrendejä. Lue, miten pääset kuntoon omassa olohuoneessa netin parhailla etätreeneillä. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi.

Sport
Kuvaaja Jan Ahlstedt

Kokki ja yrittäjä Teresa Välimäki, 42, suoritti uraa ja äitiyttä kuin urheilua, kunnes selkä napsahti.

“En tiedä, oliko yhtä tiettyä hetkeä, kun selkä vaurioitui. Kipu alkoi kai pikku hiljaa, kun rasitus kävi liialliseksi. Kahden pienen lapsen kanssa elämä oli urheilua silloinkin, kun en ollut juoksemassa. Saatoin kantaa heidät portaita ylös kerrostalomme neljänteen kerrokseen niin, että toinen roikkui kaulasta edessä ja toinen reppuselässä. Käsissä kannoin kauppakasseja.

Välilevyn pullistuma on kymmenen vuoden takainen vamma, joka kiusaa välillä edelleen. Minulla pullistuma ei edes ollut tullut ulos selkänikamien välistä, mutta kivulias se oli. Kipu säteili alaselästä nivusiin ja lonkkiin sekä reisiä pitkin alas jalkoihin.

Autoon noustessa jouduin auttamaan käsin toisen jalan kyytiin.

Lopulta en meinannut päästä sängystä ylös. Autoon noustessa jouduin auttamaan käsin toisen jalan kyytiin. En voinut muuta, koska keskivartaloon sattui niin paljon. Silti en ollut koskaan pois töistä. En, vaikka olisi ehkä kannattanut.

Jotain täytyi tehdä

Olin tottunut juoksemaan ainakin viidesti viikossa. Rakastan sitä, että tulee kunnolla hiki, tuuli tuntuu kasvoissa ja askel rullaa. Varmasti tein pitkillä lenkeillä hallaa selälleni.

Kun kipu oli pahimmillaan, pyysin jopa lääkäreitä kieltämään minulta juoksemisen. He sanoivat vain, että tee kaikkea, mikä ei satu. Ongelma onkin siinä, että siedän kipua erittäin hyvin. Eikä juokseminen ole koskaan sattunut, vaan kipu tulee vasta seuraavana päivänä.

Jouduin ymmärtämään itse, että jotain täytyy tehdä. Kävin fysioterapiassa, osteopaatilla ja kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Hänen käsittelynsä sattui. Kun sanoin auts, hän totesi, että olet kestänyt selkäkipua kymmenen vuotta, kestät kyllä tämänkin.

Juoksusta luopuminen harmitti

Lopetin juoksemisen, mutta en osannut harrastaa kuukauteen tai kahteen mitään muutakaan. Juoksusta luopuminen harmitti, mutta tunne hälveni, kun löysin muita lajeja. Aloitin joogan, vaikka aikaisemmin se oli minusta kauhean tylsää: Huhuu, koska aloitetaan? Milloin tulee hiki?

Kun mieheni muutti autotallin nyrkkeilypaikaksi, minäkin aloin hakata säkkiä. Uusin lajini on tanssillinen voimistelu, jonka aloitin kaksi vuotta sitten. Kerran kävin kisoissakin. Pidän voimistelussa siitä, että saan treenata porukassa esimerkiksi balettia ja akrobatiaa.

Huhuu, koska aloitetaan? Milloin tulee hiki?

Juoksen edelleen kolmesti viikossa 5–12 kilometriä kerrallaan, mutta olen oppinut kuuntelemaan kroppaani. Olen jättänyt sykemittarin pois, koska mieluummin kuulostelen, tuntuuko juoksu hyvältä vai ei. Nykyään maltan hiljentää vauhtia.

Käsivarret saivat uutta muotoa

Koska juoksulta on jäänyt aikaa muille lajeille, treenaan nyt monipuolisemmin kuin aikaisemmin, eikä juoksulenkkien vähentäminen enää harmita.

Olen oikeastaan aika tyytyväinen harrastuksiini, koska ylävartalonikin saa treeniä. Pidän siitä, että käsivarret ovat saaneet uutta muotoa. Olen myös huomannut, miten tärkeää juoksijan on pitää pakarat ja takareidet kunnossa lihaskuntoharjoittelulla.

Aivan äskettäin harjoittelin joogatunnilla soturiliikettä. Oikein kuului, miten ranka paukkui, mutta sen jälkeen selkä ei ole ollut kipeä. Sanotaan, että liike on lääke. Uskon sen, kunhan pysyy kohtuuden rajoissa.”

Lue Sport-lehden numerosta 7/2017, miten treenaaja ehkäisee vatsalihasten erkauman. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi

  • Kuuntele kroppaa
    Keho tietää rajansa. Älä koskaan treenaa, jos sattuu.
  • Muista monipuolisuus
    Yksitoikkoisuus on pahasta. Harrasta useita lajeja, niin saatat välttyä rasitusvammoilta.
  • Syö tarpeeksi
    Älä treenaa nälkäisenä. Mitä enemmän kuntoilet, sen tärkeämpää tämä on. Väsyneenä ja heikkona tekniikka kärsii.
Sport

Satunnainen pizza ei jämähdä vararenkaiksi vyötärölle, kun liikut oikein. Aloittelija voi huomata muutosta jo parissa viikossa.

Jos karsit hiilareita etkä silti laihdu, mitä jos ajattelisitkin tällä kertaa päinvastoin ja opettaisit kroppasi polttamaan hiilareita kuin pro? 

– Yleensä laihduttajat vähentävät hiilihydraatteja ensimmäisenä, ihan turhaan. Kun lisäät ruokavalioon energiaa, keho oppii käyttämään sitä paremmin, komppaa laillistettu ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio. 

Puhutaan hiilihydraatin sietokyvystä. Se on yksilöllinen, mutta jokainen voi virittää kehonsa paremmaksi pastanpolttokoneeksi. Silloin satunnainen pizza ei jämähdä vararenkaiksi vyötärölle.

Rautakallion mukaan tärkeintä on, että ylipäätään treenaa. Kuningaslaji on kuitenkin punttien nostelu, sillä se herkistää kehon insuliinille, eli sokeriaineenvaihduntaa säätelevälle hormonille. Lihas käyttää hiilihydraatteja sekä treeniin, palautumiseen että kasvamiseen. Toisin sanoen suurempi lihasmassa tarkoittaa parempaa hiilihydraattien sietokykyä. 

Lue lisää: Selvitä 5 kysymyksellä, onko hiilihydraatin sietokykysi heikentynyt

Sekaan kannattaa ujuttaa välillä kovatehoista HIIT-treeniä, sillä siinä keho käyttää erityisen paljon hiilihydraatteja. Aloittelija voi huomata muutosta jo parin viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen. 

– Kun insuliiniherkkyys paranee, hiilihydraatit siirtyvät verenkierrosta nopeammin lihaksiin käyttöön. Siitä syntyy hyvä kierre, Rautakallio toteaa.

Nappaa Sport-lehden numerosta 7/2017 Stefanie Hagelstamin neljän viikon crossfit-bootcamp, jolla poltat rasvaa, saat lihasta, voimaa ja kestävyyttä. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi