Sport
Oona Kivelä yllättyi uudesta lajista. Kuva: Veikko Kähkönen
Oona Kivelä yllättyi uudesta lajista. Kuva: Veikko Kähkönen

Tankotanssija Oona Kivelä, 31, on voittanut lajissaan kolme maailmanmestaruutta. Nyt naiselle on avautunut uusi maailma.

Kolme vuotta sitten Oona Kivelä ei ollut kuullutkaan street workoutista. Yhtenä päivänä tankotanssin kolminkertaisen maailmanmestarin Facebookiin ilmestyi ytimekäs viesti: ”I do flags, too.” Flag eli ihmislippu on yksi tankotanssin haastavimmista liikkeistä. Itsensä kannattelu vaakasuoraan ilmassa vaatii raakaa voimaa. Mutta onko se viestin arvoinen?

Oona oli jo sivuuttamassa faniviestin, kun hänen kaverinsa sattui näkemään sen: ”Hetkinen... Tiedätkö kuka tuo on? Barstarzzien perustaja, Edward Checo!”

Siis mikä Barstarzz? Googlaus toi näytölle newyorkilaisen street workout -ryhmän videoita. Temput näyttivät niin makeilta, että Oona päätti vastata Checolle. Hän oli muutenkin menossa New Yorkiin piakkoin tankotreeneihin. Vastaus tuli pian: ”Hyvä! Silloin nähdään. Ilmoita, kun tulet.”

Kovan luokan puistojumppaa

Parin kuukauden kuluttua Oona istui yksin metrossa treenikamppeissaan matkalla ison omenan ”ghettoon”, Washington Heightsiin. Jännityksestä huolimatta intuitio kertoi, että edessä oli jotain hienoa. Eikä tunne ollut väärässä. Treenipaikalla puistossa odotti rivi salskeita miehiä tervetuliaislahjan, pinkin Barstarzz-treenipaidan kera. Oonan sydän suli heti.

– En kestä, te olette ihania!

Street workout on vapaamuotoista ja luovaa treeniä: tangoilla tehtyjä kehonpainoliikkeitä rajoittaa vain mielikuvitus – ja omat taidot.

Barstarzzin katujengiläisiä muistuttavat lihaskimput näyttivät fysiikan lakeja uhmaavia liikkeitä, ja Oona teki perässä. Treenit aloitettiin punnerruspyramideilla. Välillä vedettiin leukoja, joita Oona tikkasi 150–200 eri tyylillä. Ryhmä oli vaikuttunut. Vaikka Yhdysvalloissa on naisharrastajia, samanlaisia vetoja naisilta ei ollut nähty. Oona taas sai uutta virtaa miehistä.

– Miesporukassa joutui oikeasti tekemään duunia.

Puistotreenit keräsivät uteliasta yleisöä, etenkin koululaisia. Kuka tahansa oli tervetullut mukaan.

– Eräskin satakiloinen poika oli heti ’mäkin haluun!’ ja yritti viimeiseen asti päästä tangolle.

Treenien jälkeen Oona veti venyttelytunnin.

– Miehet olivat ihan kuralla. Kamalaa, jos joku näkee, että me venytellään! Mutta siellä ne olivat kaikki venytysasennoissa yksi toisensa jälkeen.

Oona treenasi Barstarzzien kanssa kaksi viikkoa päivittäin. Ryhmään tutustuminen on yksi parhaimpia asioita, joita hänelle on tapahtunut.

– Uskomatonta, että tapasin sattumalta tyypin, joka toi toisen maailman elämääni.

Ihan eri levelillä

Viime vuonna inboksiin kolahti toinen ytimekäs viesti Ediltä: ”Naisten ensimmäiset MM-kisat tulossa. Sä olet menossa.” Viestiä seurasi ahkera virtuaalivalmennus. Ed lähetti Oonalle liikevideoita testattavaksi, ja Oona laittoi takaisin videoita itse keksimistään liikesarjoista. Mies oli haltioissaan. Oona lähti voittamaan Amsterdamissa viime syyskuussa pidettyihin MM-kisoihin, vaikkei edes treenannut erityisesti kisoja varten. Hän tiesi, että street workoutissa ratkaisee voima – ja se hänellä on eri tasolla kuin muilla.

– Tarvitsi vain päättää, mitkä liikkeet teen ja missä järjestyksessä, ja hyvä meininki päälle.

Kisoissa tehtiin kaksi puolentoista minuutin settiä liikkeitä, joiden välissä ehti myös hengähtää. Tankotanssikisassa vedetään neljä minuuttia putkeen, joten siihen verrattuna vedot olivat lastenleikkiä. Jos ihmisliput pysyisivät tarpeeksi kauan ja sopisivat tarpeeksi hyvin musiikkiin, voitto olisi selkeä.

– Jengi sanoi, että kun tein ensimmäisen haarapunnerruksen kässäriin (käsilläseisontaan), oltiin ihan eri levelillä. Kyllähän se vähän niin olikin.

Koukkupolvi suoristui

Suomessa Oonalla ei ole yhtään naispuolista kollegaa – ainakaan omassa tiedossaan. Toisaalta hän ymmärtää, että street workout motivoi enemmän miehiä.

– Laji vaatii paljon enemmän voimaa kuin tankotanssi. Jos ei pysty vetämään leukaa, ei ensimmäisenä haaveile muscle upista.

Juuri siitä hän itse haaveilee, puhtaasta palomiespunnerruksesta eli muscle upista. Se ei kuulemma vielä mene, mutta on saatava joskus. Kuten tankotanssissa, myös street workoutissa Oonan valttina on monipuolisuus.

– Hallitsen koko paletin, mutta en ole se nopein, voimakkain tai ketterin. Jos kisataan siitä, kuka pysyy lipussa kauimmin, en voita.

Monipuolisuus on 9-vuotiaana aloitetun telinevoimistelun ansiota. Harrastus vaihtui valmentamiseen 22-vuotiaana.

– Olin nuorena koukkupolvi ja sain pelkkiä virhevähennyksiä. Olen treenannut nilkkojen ja polvien ojennukset ääripäästä toiseen kovalla työllä.

Suorat linjat ovat löytyneet balettitunnilta.

– Vihaan balettia joka kerta yhtä paljon. Mutta se auttaa. Ai että tykkään nähdä videolta suorat nilkat!

Voittajan kuplassa

Myös tankotanssin Oona löysi New Yorkista. Kuusi vuotta sitten hän luki lajista menomatkalla lentokoneessa ja meni heti testaamaan tuntia. Suomeen palattuaan hän etsi tankotanssistudion, ja loppu onkin historiaa. Kahden vuoden kuluttua ensimmäinen maailmanmestaruus oli taskussa. Oonan salaisuus on täydellisessä keskittymiskyvyssä.

– Oli katsojia sata tai satatuhatta, koko juttu on siinä, kuinka hyvin kykenee itse keskittymään eli pysymään kuplassaan. Ne, jotka pysyvät ytimessä, pärjäävät. Minulla se tulee luonnostaan.

Jännitys ja kylmät väreet alkavat viikkoa ennen kisaa. Oonan lempipuuhaa on käydä kisatilannetta läpi ajatuksissa nukkumaan mennessä.

– Nukahdan tekemällä esityksen sarjoja mielessäni, koska se rentouttaa. Kuvittelen myös, kuinka kävelen yleisön eteen.

Kovatasoinen esitys on helpointa tuottaa, kun yleisö antaa energiaa. Parhaat sävärit Oona on saanut Latinalaisessa Amerikassa.

– Esiinnyn mieluiten yleisölle, joka seisoo tuoleilla. Suomalainen fani seisoo hiljaa.

Vaikka Suomessa tankotanssi jo tunnetaan, kannustus on tullut muualta kuin kotimaasta.

Tammikuussa 2015 Urheilugaalan aattona Oona kirjoitti toiveen Facebook-seinälleen: ”Olisi upeaa, että suomalainen urheilumaailma tukisi minua yhtä ennakkoluulottomasti kuin minä olen Suomea maailmalla edustanut ja kutsuisi minut Suomen Urheilugaalaan.” Kutsua ei ollut kuulunut aikaisempina vuosina – eikä kuulunut nytkään. Oona ihmettelee, miksi huippuosaajat jäävät Suomen mestareiden varjoon.

– Jos Suomea pitäisi promota maailmalle, niin meitä löytyy vaikka kuinka monesta lajista. Kukaan ei kuitenkaan noteeraa.

Mielessä ovatkin jo muut maat. Aasiasta lähetetään kiertuepyyntöjä ja suunnitelmissa on kiertue Etelä-Koreasta Japaniin. Myös suurin tankomaa Australia on valloittamatta.

– On turha jäädä odottamaan asioiden muuttumista. Se, ettei kutsua gaaloihin tule, ei ainakaan saa minua jäämään Suomeen.

Maaliskuussa tuli onneksi toinen kutsu. ”Street workoutin MM-kisat heinäkuussa Moskovassa. Osallistu!”, Ed kirjoitti. Ensin Oona vastasi, ettei pääse, koska samana viikonloppuna on tankotanssin MM-kisat Lontoossa. Pettymyksen huokauksen pystyi kuulemaan valtameren toiselta puolen. Mutta naisella on aina oikeus mielenmuutokseen.

Hetkinen... Moskovan-kisat olisivat maailmanluokan tapahtuma: jättikokoiset lavat ja katsomot, Eurosportin ja ESPN:n kameramiehet... Eihän tällaista kokemusta voisi jättää väliin.

Edille lähti uusi viesti: ”Arvaa mitä…?”

Oona sijoittui toiseksi street workoutin MM-kisoissa Moskovassa heinäkuussa 2015.

Oonan treeniviikko

 

Maanantai, lepopäivä (hyötyliikuntaa opetusten puitteissa)

Tiistai, balettitunti, 60 min.

Keskiviikko, tankotreeni, 2 t.

Torstai, training for warriors -treeni, 60 min.

Perjantai, tankotreeni 2 t, tankotunti 75 min ja yin-jooga, 90 min.

Lauantai,  training for warriors -treeni, 60 min.

Sunnuntai, kehonhuoltoa 2 t (venyttelyä, foam rolleria...)
 

Sport
Mia Stellberg asuu suvun vanhalla maatilalla Sipoossa. Kuva: Leif Rosas.

Kilparatsastus ja kansainvälinen ura mallina ovat olleet Mia Stellbergille parhaita elämän opettajia.

Sipoolainen Mia Stellberg, 39, on tehnyt uraa niin mallina, koulupsykologina kuin kilparatsastajanakin. Tällä hetkellä urheilupsykologina hän sparraa urheilijoita yhä parempiin tuloksiin kilpakentillä. Kysyimme Mialta, mitä kaikkea erilaiset urat ovat hänelle opettaneet.

Hyväksy itsesi sellaisenaan

”Teini-ikäni oli täynnä ahdistusta ja angstia. Sain lempinimen lauta, eikä minulla ollut kauheasti kavereita. Haisinkin aina hevoselta, sillä hepat
olivat parhaita ystäviäni. Ne hyväksyivät minut juuri sellaisena kuin olin, 178-senttisenä hammasrautaisena honkkelina. Ratsastaessa oli pakko laittaa murheet syrjään, sillä hevonen saattoi pysähtyäniille sijoilleen, jos ratsastin kiukkuisena. Edelleen rentoudun ja vahvistan keskittymistäni hevosen selässä. Aitona itsenään oleminen ja läsnäolontaito ovat valtteja myös työssäni.”

Uskalla myöntää epätäydellisyytesi

”Aloitin kouluratsastuksessa kilpailemisen 12-vuotiaana. Urani oli täynnä pettymyksiä. Jo kisajännitykseni saattoi välittyä hevoseen, jolloin
aloimme yhdessä uumoilemaan huonoa tulosta. Pettymysten käsittelyssä auttoi, kun ymmärsin, miten haastavia tavoitteeni ovat. Rohkea urheilija, joka ei pelkää häviämistä, on peloton. Rohkeutta on myös tunnustaa virheensä ja heikkoutensa. Tällä hetkellä pidän kilpailemisesta taukoa.”

Neuvottele rauhallisesti

”Hevosen kanssa pitää jatkuvasti neuvotella, jotta yhteistyö onnistuu. Ohjeiden pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Samaa määrätietoista
luovimista olen hyödyntänyt töissäni. On aivan sama, autanko itsetuhoista teiniä vai mestariurheilijaa, minun on osattava neuvotella rakentavasti. Mietin aina tarkasti, mikä viestini on ja miten saan sen välitettyä selkeästi. Sanojen lisäksi ratkaisevaa on rauhallisuuteni. Se luo levollista ja luottavaista tunnelmaa välillemme.”

"Lähdin pystymetsästä maailmalle. En ollut ikinä matkustanut edes metrolla."

Älä tuomitse, vaan arvosta jokaista

”Peruskoulun jälkeen kokeilin mallinuraa ja lähdin pystymetsästä maailmalle. En ollut ikinä matkustanut edes metrolla. Pian poseerasin huippumalli Gisele Bündchenin kanssa, kun osallistuimme muotitalo Eliten mallikisaan. Kun reissasin maapalloa ristiin rastiin, opin avarakatseisuutta ja sallivuutta. Olimme näytöksissä kaikki samanarvoisia: mustat, valkoiset, homot ja heterot. Vastaanotolleni on helppo tulla, sillä en ikinä tuomitse ketään, en sateenkaariperheitä saati maahanmuuttajia.”

Ole aina oma esikuvasi

”Tulen maanviljelijäperheestä ja olin sukumme ensimmäinen, joka valmistui yliopistosta. Pääsin lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon ja
valmistuin alle kolmessa vuodessa. Yliopistopiireissä minua kohtaan oltiin aluksi epäluuloisia: eihän nätti heppatyttö voinut olla fiksu. Itse koen, että taustani avartaa maailmankatsomustani ja täydentää osaamistani. Ammennan kaikista uusista kohtaamisista taitoja itsellenikin. Pyrin aina olemaan oma esikuvani. Haluan miettiä kahden vuoden päästä, että tulipa tehtyä hyvin.”

"Toimin psykologina Jokelan kouluammunnassa. Tehtävä oli raskas, sillä olin tragedian uhri itsekin."

Ota työnteko etuoikeutena

”Työskentelin kymmenen vuoden ajan terveyskeskuspsykologina Tuusulassa ja Sipoossa lasten ja nuorten parissa. Työurallani on vain kaksi päivää, jolloin en pystynyt näkemään työssäni mitään hyvää. Silloin toimin psykologina Jokelan kouluammunnassa. Tehtävä oli raskas, sillä olin tragedian uhri itsekin. Hälytin apua ensimmäisten joukossa. Muutama vuosi sitten siirryin yrittäjäksi: valmennan urheilupsykologina niin olympiaurheilijoita kuin aloittelijoitakin ja teen toisinaan mallikeikkoja. Hoidan aina työt täysillä, jotta asiakaskin uskoo paranemiseensa tai menestymiseensä. Taannoin huippuratsastaja kertoi minulle peloissaan joutuvansa EM-kisoihin. Sanoin soittavani pari puhelua, jotta hänen ei tarvitse lähteä. Se oli psykologinen keino saada hänet tajuamaan, että hän ei joutuisi, vaan pääsisi tekemään elämänsä suorituksen kisoissa. Silloin pelkokin hälveni.”

Kerro osaamisestasi rohkeasti

”Mallina juoksin päivittäin kymmenissä castingeissa, joissa oli satoja tyttöjä. Huomasin nopeasti, ettei seiniä pitkin luimuamalla tule huomatuksi vaan konkarit ottavat heti tilan haltuun. Reipastuin ja aloin luottaa itseeni. Kun ihmiset saa vakuuttuneeksi  asiantuntijuudestaan, töitä riittää. Oma olemukseni on myös käyntikorttini. Siksi pidän itsestäni hyvää huolta.”

"Oma olemukseni on myös käyntikorttini."

Rakenna vahva luottamus

”Jos minulla ja hevosella on yhteinen liittouma, yllämme huippusuorituksiin. Samankaltaisen allianssin rakentamiseen pyrin työssäni. Ennen
kuin voin auttaa urheilijaa voittamaan olympiakultaa, meidän pitää yhdessä asettaa tavoite ja tehdä yhteistyötä. Yhdessä voimme purkaa
pelkoja. Se onnistuu vain, kun luotamme toisiimme.”

Mitä lumilautailu huipulla opetti suunnittelija ja yrittäjä Paola Suhoselle? Lue Sportin numerosta 2/2017! Tilaajille luettavissa myös netissä osoitteessa digilehdet.fi

Personal trainer Nanna Karalahden peruskunto parani, kun treenit pehmenivät.

Aamulla aerobinen, illalla puolentoista tunnin puntti. Kun Nanna Karalahti treenasi neljä vuotta sitten fitnessmallikisoihin, arki pyöri kovien treenien ympärillä.

”Mutta mitä enemmän treenasin, sitä huonommaksi kunto muuttui.”

Kun Nanna tuli raskaaksi, arvojärjestys meni uusiksi. Ensimmäistä kertaa hänen piti käsitellä stressiä muilla tavoilla kuin rankalla liikunnalla.

”En mennyt heti salille, kun vähän ketutti.”

Äitiyden myötä hyvinvointi kiri kireän kropan edelle. Treenit pehmenivät ja Nanna oppi rauhoittumaan kevyillä kävelylenkeillä.

”Peruskuntoni on parempi kuin ennen raskautta. Myös palautuminen on tehokkaampaa, kun ei rääkkää itseään joka päivä”, Nanna tietää.

Lue lisää Nannan oivalluksia ja koko haastattelu Sport-lehden numerosta 1/17.