Mirja Juntura, 28, treenasi kuukauden nettiohjeilla ja sai kuntoilukipinänsä takaisin.

Colourbox

Tammikuun alussa kajaanilainen Mirja Juntura, 28, teki niin kuin tuhannet muutkin suomalaiset: lopetti herkuttelun ja alkoi käydä kuntosalilla.

Mirja ei kuitenkaan tyytynyt luottamaan pelkkään tahdonvoimaan, vaan valitsi kirittäjäkseen kuukauden kestävän maksullisen nettiohjelman. Sen aluksi oli kohdattava tosiasiat ja napattava kolme valokuvaa itsestä: edestä, takaa ja sivulta.

Mirjan tsemppaaja oli World of shape, kuukauden kestävä ohjelma, jonka aikana kuntoillaan joka päivä tunti ja noudatetaan annettua ruokavaliota. Mirja söi ohjeiden mukaan kuudesti päivässä. Hän katsoi treeniohjeita videoina ja kuvina, teki muistiinpanoja ja paineli paperin kanssa salille.

– Olihan se aluksi aikamoista sokkihoitoa. Olen käynyt jumpissa, mutta en ole aiemmin tykännyt käydä salilla.

Mirja innostui etenkin siitä, että liikkeisiin ei tarvittu monimutkaisia laitteita, vaan ainoastaan käsipainot. Ohjeet vaihtuivat kolmen päivän välein, ja pian Mirja pystyi lisäämään kuntopyörään vastusta ja vaihtamaan parin kilon painot tuplasti isompiin.

Kuukauden jälkeen Mirja kävi vaa'alla. Kiloja oli lähtenyt 3,5 kg. Tärkeintä oli kuitenkin löytää kuntoilukipinä ja päästä väsymyksestä.

– Ennen istuin illat sohvalla ja katsoin tv:tä. Tästä eteenpäin aion käydä pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa jumpassa.

Elämäntaparemontti netissä

Treenari.net
Etävalmentaja neuvoo puhelimessa ja sähköpostilla. Valmennuspaketti, 115 € kuussa.

Liikutin.fi
Kuntoilija vastaa netissä kysymyksiin, minkä jälkeen ohjelma koostaa liikuntasuunnitelman automaattisesti. Yksi suunnitelma, 8,90 €.

Worldofshape.se
Omat ennen ja jälkeen -kuvat voi lähettää kuukausittain kilpailuun, jossa äänestetään voittaja. Yksi kuukausi, 59 €.

Tutkimuksessa puolet ruotsalaisnaisista söi e-pillereitä ja puolet ei – arvaatko, kummat hermot kiristyivät helpommin?

E-pillereiden vaikutus mielialaan on ikuisuusaihe, johon tähän päivään saakka ei ole saatu vedenpitävää tieteellistä vastausta. Monilla on arkikokemuksia esimerkiksi mielialan tai energiatason laskusta – jopa masennuksesta. Siitä huolimatta lääketieteellisessä tutkimusessa hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista mielialaan ja hyvinvointiin on yllättävän vähän tietoa siitä huolimatta, kuinka yleisiä lääkkeet ovat. 

Vuoden lopulla julkaistu laaja tanskalaistutkimus käynnisti keskustelun e-pillereiden vaikutuksesta. Tutkimus nosti esille e-pillereiden yhteyden masennukseen, mutta sai osakseen myös kritiikkiä. Tärkeää oli kuitenkin sen herättämä keskustelu sivuvaikutuksista: sitä ennen ehkäisypillereiden oli kerrottu aiheuttavan lähinnä satunnaisia ”mielialan heilahteluja”. Jo koulun ehkäisyvalistuksessa varoiteltiin, että sellaisiahan saattaa aiheuttaa naisen hormonitoiminta itsessään.

Nyt e-pillereiden vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Tutkimus todistaa vihdoin oikeaksi monen arkikokemuksen: e-pillereitä syöneet naiset arvioivat oman elämänlaatunsa plasebo-lääkettä syönyttä verrokkiryhmää huonommaksi. Tutkimuksen julkaisi Fertility and Sterility. Lisää tutkimuksesta on luettavissa Karoliinisen instituutin sivustolta

Pieni ero, joka saattaa olla merkittävä

Ruotsalaistutkimukseen osallistui 340 tervettä, 18–35-vuotiasta naista. Sokkotestissä heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen käytti kolmen kuukauden ajan suun kautta nautittavia e-pillereitä. Toinen ryhmä sai plasebotabletteja ja käytti hormonittomia ehkäisymenetelmiä. Tutkimuksessa käytetyn yhdistelmäehkäisypillerin vaikuttavat aineet olivat levonorgestreeli ja etinyyliestradioli.

Kolmen kuukauden käytön jälkeen e-pilleriryhmän naiset arvioivat sekä elämänlaatunsa että mielialansa, itsekontrollinsa ja energiatasonsa huonommaksi kuin plaseboa saaneet. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu masennusoireiden merkittävää lisääntymistä.

E-pilleriryhmän naiset arvioivat sekä elämänlaatunsa että mielialansa huonommaksi.

Tutkijat huomattavat, että koska muutokset olivat melko pieniä, tuloksiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Siitä huolimatta e-pillereiden negatiiviset vaikutukset voivat olla yksilöiden tasolla merkittäviä.

– Joissakin tapauksissa se voi aiheuttaa huonoa ohjeiden noudattamista ja pillereiden epäsäännöllistä käyttöä. Mahdollinen elämänlaadun alentuminen tulisi ottaa huomioon e-pillereitä määrätessä ja ehkäisymenetelmää valitessa, professori Niklas Zethraeus sanoo Karoliinisen instituutin uutisessa.

Kokonaisuutta arvioidessa kannattaa tietenkin muistaa myös e-pillereiden hyvät puolet – oikein käytettyinä ne muun muassa ehkäisevät raskauksia erittäin tehokkaasti.

steriloimislaki

Onko sinullekin aina väitetty, että e-pillerit eivät vaikuta mielialaan? Uusi tutkimus todistaa vihdoin toisin

Sterilointi on vaihtoehto e-pillereille. Suomessa vasta 30-v pidetään tarpeeksi kypsänä päättämään, ettei halua kolmea tai ei ollenkaan lapsia. Muissa pohjoismaissa jo 25-v saa päättää lisääntymiskyvystä luopumisesta. Nyt voi kannattaa ja jakaa kansalaisaloitetta itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi. "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta" https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401 Nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista...
Lue kommentti
Lento Pro

Onko sinullekin aina väitetty, että e-pillerit eivät vaikuta mielialaan? Uusi tutkimus todistaa vihdoin toisin

En ymmärrä, miksi meille väkisin tyrkytetään noita pillereitä, kun ainetta niiissä pitää saada hervoton määrä, koska se kulkee ruuansulatuksen läpi. Implantaatti annostelisi aineen suoraan vereen, vaikuttavaa ainetta tarvittaisiin vähemmän ja se imeytyisi tasaisemmin. Lisäksi oksentelu ja erilaiset elämässä ilmenevät ongelmat eivät heijastu kerran hankittuun implantaattiin samoin kuin pillereihin, jolloin vahinkoraskauden riski pienenee.
Lue kommentti

Jääpaloista on vaikka mihin.

Sormien ja kämmenten painelu. Selällään makoilu C-asennossaKynsien lakkaaminen. Näiden on väitetty olevan pika-apu, jos alkaa ahdistaa niin, että sydän meinaa irrota rinnasta. Mutta jokaisessa edellä mainitussa mindfulness-harjoituksessa vierähtää tovi. Women’s Health -lehden mukaan on olemassa nopeampikin tapa helpottaa omaa oloaan. Tosin siihen tarvitaan jääpaloja. Lehdessä kerrotaan, että jääpalakikkaa auttaa jo 30 sekunnissa.

Kas näin: Pitele vain jääpalaa tai jääpalapussia silmien alla, poskipäiden yläpuolella 30 sekunnin ajan.

Tämän pitäisi kuulemma vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon, jolloin hengitys ja sydämen syke tasaantuvat. Ja kun lyönnit ja hengitys rauhoittuvat, silloin alkaa tietysti tuntea olonsa myös rentoutuneemmaksi.

Ja jos jääpaloja riittää pakastimessa, niitä voi kokeilla myös uniongelmiin. Tällöin jääpala painetaan niskassa siihen kohtaan, jossa kaula ja kallo yhdistyvät (kiinalaisessa akupunktiossa feng fu -piste), kertoo Healthyfoodteam-sivusto. Parhaiten kikka toimii, jos menee makuulle ja antaa jääpalan sulaa. Sama rutiini kannattaa toistaa parina päivänä ja pitää sitten tauko. Raskaana oleville, epileptikoille ja sydänvaivaisille niksiä ei suositella.

Tohtorikin todistaa: mindfulness ei toimi miehillä samoin kuin naisilla.

Uusi tutkimus tarjoaa miehille vapautuksen trendikkäästä itsetutkiskelusta ja mindfulnessista. Tai ainakin se muistuttaa, että kokemus voi miehelle rankempi kuin naiselle.

Brownin yliopiston kokeilussa havaittiin, että meditaatio ei toimikaan miehillä samoin kuin naisilla. Tutkimukseen osallistui 41 miestä sekä 36 naista, jotka harjoittivat mindfulnessia tunnin harjoituksina kolmesti viikossa 12 viikon ajan.

Kokeilun jälkeen naisten henkisen hyvinvoinnin arvioitiin selvästi kohonneen, kun taas miesten todettiin olevan ahdistuneempia kuin aiemmin. Yleisesti on ajateltu, että omien tunteiden käsittely ja ongelmien kohtaaminen edistäisi hyvää oloa – tosin siitäkin voi tehdä taakan itselleen.

Lue myös: ”On vaarana, että henkisyydestä tulee uusi työtaakka”

Brownin yliopiston käyttäytymistieteiden tohtori Willoughby Britton arvelee, että ero selittyy miesten ja naisten luontaisilla tavoilla kohdata ongelmia.

–Tyypillisesti naiset mietiskelevät ja pyörittelevät asioita, miehet taas kääntävät ajatuksensa muualle.

Lue myös: Vellotko ikävissä ajatuksissa? Mindfulness voi katkaista kielteisten tunteiden kierteen

– Mindfulness on tarkoitettu avuksi niille, jotka osaavat kohdata ja käsitellä vaikeita asioita. Niihin keskittyminen ei samalla tavalla tuota hyvää oloa heille, jotka ovat tottuneet väistämään hankalia tunteitaan.

Kun siis seuraavan kerran yrität puhua miestä ympäri mindfulness-harjoitukseen, mieti kahdesti. Saatat vain päätyä hänen lohduttajakseen.

Lähde: Frontiers in Psychology -julkaisu

Vierailija

Älä pakota miestä meditoimaan: hän saattaa vain ahdistua entisestään

Eiköhän nämä amatöörien kirjoittamat artikkelit jo ala riittää. Oikeaa "mindfulnessia" eli buddhismia ovat tyypillisesti harrastaneet munkit, eli miehet. Naiset saattavat pyöritellä ajatuksia, mutta miehet ovat tunnetusti ratkaisukeskeisiä. " Mindfulness on tarkoitettu avuksi niille, jotka osaavat kohdata ja käsitellä vaikeita asioita. Niihin keskittyminen ei samalla tavalla tuota hyvää oloa heille, jotka ovat tottuneet väistämään hankalia tunteitaan." Meditointi ja keskittyminen on nimenomaan...
Lue kommentti

Psykoterapeutti Kirsi Valastin mukaan juoksu on ihanteellinen tapa harjoitella kehon ja mielen yhteyttä – ja se voi pelastaa terveyden.

Kehon kuunteleminen on yksi 2010-luvun isoista hyvinvointitrendeistä. Kehon ja mielen yhteyttä koetetaan kehittää vaikka minkälaisilla harjoituksilla, urheilulajeilla ja hiljentymisretriiteillä. Yksi erinomainen tapa treenata läsnäoloa ja kehon sekä mielen yhteistyötä on psykoterapeutti ja ammattivalmentaja Kirsi Valastin mukaan juoksu. Miksi?

– Juoksu on minusta niin hyvä tekemään hyvää niin monella tavalla. Ei ole kyse vain terveydellisistä asioista, vaan myös mielestä. Luovuus lisääntyy, ideat purskahtekevat.  Juoksu rentouttaa ja rauhoittaa, Valasti luettelee. 

Valastia kannattaa kuunnella. Hän on oppinut tunnistamaan kehon viestejä niin hyvin, että huomasi puolitoista vuotta sitten syöpäkasvaimen ensioireet juostessaan. Munasarjasyöpä on nopeasti ja helposti leviävä tauti, eikä kasvain haitannut missään muussa elämässä paitsi juoksussa. 

– En olisi huomannut sitä kävellessä enkä missään muussa lajissa, Valasti uskoo.

Pelastavat rytmi ja isku

Valastin mukaan juoksu sopii mielen parissa työskentelyyn rytmikkyytensä takia ja siksi, että siinä syntyy syvätuntokokemus. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että juoksussa tulee vahvaa iskutusta askeleen osuessa maahan. Rytmin huomaa paitsi askelissa, myös käsien liikkeessä ja hengityksessä.

– Hengitys on mielen ja kehon yhdistämisessä tärkeässä roolissa. Juostessa hengästyy, ja pikkaisen voimakkaampi hengittäminen auttaa tulemaan läsnä kehoonsa, Valasti sanoo.

”Juoksun hyvät puolet ovat tosi kovat, mutta se on myös älyttömän rankka laji.”

Valastin kasvaimen oireet tuntuivat lantion vääränä asentona, hengityksessä ja paineena virtsarakossa – juoksussa paineen huomasi juuri jatkuvien iskujen takia.

Ei ihan helppoa

Kehon ja mielen yhteistyötä voi treenata monenlaisilla mindfulness-tyyppisillä harjoituksilla. Kirsi Valasti on kehittänyt lukuisia juoksemiseen sopivia harjoituksia, joita hän kutsuu Runfulness@-harjoitteluksi. Hiljattain hän julkaisi aiheesta juoksukirjan Hyvä juoksu – Juoksemisen ilo

Kehon kuuntelun opettelu ei Valastin mukaan ole ihan helppoa, vaan vaatii harjoitusta. 

– Siinä täytyy olla hyvin paljas ja rehellinen itselleen. Juoksua aloittavan kannattaa antaa myös itselleen aikaa juoksukunnon luomiseen. 

– Juoksun hyvät puolet ovat tosi kovat, mutta se on myös rankka laji. Syke nousee juostessa paljon helpommin kuin kävellessä tai kuntopyöräillessä. Kannattaa antaa itselleen aikaa tottua.

Hikoilu ja hengästyminen voivat tuntua aloittelevasta juoksijasta todella epämiellyttäviltä, mutta niihin tottuu. Pistävä tunne kyljessä taas helpottuu usein sillä, että katsoo lenkkiä edeltävän syömisen kuntoon ja tarkistaa ryhdin.

Valastin mukaan ei riitä, että huomaa juostessaan kehon viestit. Niihin pitää myös uskaltaa reagoida. Moni pelkää ongelmia niin, että koettaa olla välittämättä kivusta tai oudoista tuntemuksista.

– Jos on kipuja, ei ole haitaksi käydä ammattilaisen luona tarkistuttamassa asiaa. Olisin voinut vain kuunnella oireita ja ajatella pelon vuoksi, että ei tässä mitään ole, kaikki on hyvin, Valasti sanoo.

Valastille kehotietoisuus on kehon, ajatusten ja tunteiden vuoropuhelua. Hän hakeutui lääkäriin ja kaksi leikkausta riitti hoikoksi. 

”Jos jotakin en ole huomannut, se ei johdu ainakaan siitä, etten olisi pysähtynyt kuuntelemaan omaa kehoani.”

Huippu-urheilua äärirajoilla

Valasti aloitti aikanaan juoksemisen huipulle tähdäten. Huipulle hän myös pääsi: hän on muun muassa edustanut Suomea Ateenan olympialaisissa vuonna 2004.

– Tiesin, että halusin huippu-urheilijaksi. Siinä on aivan toisenlainen ote kuin kuntojuoksussa tai hyvän olon liikunnassa, hän toteaa. 

Nyt Valasti on hionut kehon kuuntelun taidon huippuunsa, mutta kilpaurheiluaikoina liika kehon kuunteleminen ei ollut arvossaan. 

– Se on niin äärirajoilla olemista, että tuntemuksiin ei voi aina kiinnittää niin paljon huomiota. On usein niin suuret halut päästä arvokisoihin ja saada kovan työn tulokset esiin, että saattaa ajatella, että en kuuntele enkä pysähdy. 

Toisaalta huippu-urheilu on opettanut, mitä mielen parissa työskenteleminen on ja mitä vaikutusta sillä on juoksuun. Isot kisat ovat stressitilanteita, joissa psyykkisellä harjoittelulla on paljon merkitystä. Valasti oli jo psykiatrisella alalla huippu-urheiluaikoinaan, joten hänellä oli valmiiksi työkaluja psyykkiseen harjoitteluun.

Ainakin osaa pysähtyä

Psykoterapeutin ammattitaito tarkoittaa myös vastuuta omasta itsestä huolehtimisesta.

– Kun teen tätä työkseni, mieli ja keho ovat työkalujani. Olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani. Se ei ole vain sitä, että syön terveellisesti ja liikun, vaan pitää olla kokemusta ja taitoja pitää itsestään mielen tasolla huolta, Valasti sanoo.

Voisi ajatella, että syöpädiagnoosin jälkeen kaikki vähänkin normaalista poikkeavat kehon viestit pelottaisivat. Valasti kuitenkin sanoo, ettei hermoile.

– Jos jotain tulee, sitten tulee. Kaikkea ei voikaan huomata, ja jos jotakin en ole huomannut, se ei johdu ainakaan siitä, etten olisi pysähtynyt kuuntelemaan omaa kehoani.