Mirja Juntura, 28, treenasi kuukauden nettiohjeilla ja sai kuntoilukipinänsä takaisin.

Colourbox

Tammikuun alussa kajaanilainen Mirja Juntura, 28, teki niin kuin tuhannet muutkin suomalaiset: lopetti herkuttelun ja alkoi käydä kuntosalilla.

Mirja ei kuitenkaan tyytynyt luottamaan pelkkään tahdonvoimaan, vaan valitsi kirittäjäkseen kuukauden kestävän maksullisen nettiohjelman. Sen aluksi oli kohdattava tosiasiat ja napattava kolme valokuvaa itsestä: edestä, takaa ja sivulta.

Mirjan tsemppaaja oli World of shape, kuukauden kestävä ohjelma, jonka aikana kuntoillaan joka päivä tunti ja noudatetaan annettua ruokavaliota. Mirja söi ohjeiden mukaan kuudesti päivässä. Hän katsoi treeniohjeita videoina ja kuvina, teki muistiinpanoja ja paineli paperin kanssa salille.

– Olihan se aluksi aikamoista sokkihoitoa. Olen käynyt jumpissa, mutta en ole aiemmin tykännyt käydä salilla.

Mirja innostui etenkin siitä, että liikkeisiin ei tarvittu monimutkaisia laitteita, vaan ainoastaan käsipainot. Ohjeet vaihtuivat kolmen päivän välein, ja pian Mirja pystyi lisäämään kuntopyörään vastusta ja vaihtamaan parin kilon painot tuplasti isompiin.

Kuukauden jälkeen Mirja kävi vaa'alla. Kiloja oli lähtenyt 3,5 kg. Tärkeintä oli kuitenkin löytää kuntoilukipinä ja päästä väsymyksestä.

– Ennen istuin illat sohvalla ja katsoin tv:tä. Tästä eteenpäin aion käydä pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa jumpassa.

Elämäntaparemontti netissä

Treenari.net
Etävalmentaja neuvoo puhelimessa ja sähköpostilla. Valmennuspaketti, 115 € kuussa.

Liikutin.fi
Kuntoilija vastaa netissä kysymyksiin, minkä jälkeen ohjelma koostaa liikuntasuunnitelman automaattisesti. Yksi suunnitelma, 8,90 €.

Worldofshape.se
Omat ennen ja jälkeen -kuvat voi lähettää kuukausittain kilpailuun, jossa äänestetään voittaja. Yksi kuukausi, 59 €.

Italialaistutkijoiden mukaan selän takana puhuminen saa hyvänolonhormonin liikkeelle.

”Kuulitko jo, mitä se...”

Tuttu lause meille jokaiselle. Kukapa ei olisi joskus lörpötellyt muiden asioista selän takana.

Jos olet tuntenut juoruilun jälkeen piston sydämessäsi, tuore tutkimus voi tarjota lohtua. Italialaisten tieteilijöiden mukaan muista jauhaminen on ihmiselle hyväksi.

Jouruilun positiivinen vaikutus perustuu The University of Pavian tutkijoiden mukaan hyvänolonhormoni oksitosiiniin. Toisten selän takana supattelu lisää sen eritystä kehossa huomattavasti.

Oksitosiinia on kutsuttu myös rakkaushormoniksi, koska keho tuottaa sitä esimerkiksi seksin aikana ja silloin, kun koskettaa toista ihmistä. Oksitosiini saa ihmisen tuntemaan voimakkaampaa kiintymystä ja luottamusta toiseen ihmiseen.

”Se tuo ihmiset yhteen paremmin kuin jostain yleisestä asiasta keskusteleminen.”

– Juoruilu palvelee sosiaalista tarkoitusta. Se tuo ihmiset yhteen paremmin kuin jostain yleisestä asiasta keskusteleminen. Se auttaa hahmottamaan, kehen voi luottaa, tutkimusjohtaja Natascia Brodino kertoo Broadly-sivustolla.

Myös muissa tutkimuksissa on huomattu juoruilun tuovan ihmisiä yhteen ja vahvistavan sosiaalisia siteitä. Aiemmin ei kuitenkaan ole havaittu, että lörpöttely tuottaisi voimakkaita muutoksia kehon hormonitoiminnassa.

Stressitasot alas

Kehon korkea oksitosiinipitoisuus on monella tavalla hyödyksi. Aiemmin tämän hyvänolonhormonin vaikutuksia on tutkittu lähinnä imettävillä äideillä, joilla tasot ovat luonnostaan korkealla. Tulosten perusteella imettävät äidit sietävät ei-imettäviä paremmin stressiä, kertoo Hyvä Terveys. Lisäksi heillä on alhaisempi verenpaine, syke ja ylipäätään parempi terveydentila monilla mittareilla.

”Auttaa ratkaisemaan älyllisiä ongelmia, kun välillä juoruilee.”

Myös kansanedustaja Heidi Hautala on sitä mieltä, että juoruilu kannattaa. Hän kertoi vuonna 2012 Me Naisille huomanneensa pienen lörpöttelyn terveyshyödyt selvästi:

– Kyllä se keventää asiapitoisia kokouksia ja antaa aivoille lepotauon. Auttaa ratkaisemaan älyllisiä ongelmia, kun välillä juoruilee, hän kertoi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vapaa-aika, koskapa sitä olisi liikaa. Lukijat kertoivat vinkkinsä, joiden avulla he saavat lisää aikaa liikuntaan ja läheisten kanssa olemiseen.

Sunnuntaina julkaisemassamme jutussa lukijat kertoivat vinkkejään, joiden avulla ruuanlaitto, kodin siivoaminen ja työmatkat hoituvat niin tehokkaasti, että aikaa jää muuhunkin.

Entä miten aikaa jäisi mahdollisimman paljon puolisolle, perheelle ja muille läheisille? Esimerkiksi välttämällä ylisuorittamista ja muuttamalla rytminsä aikaisemmaksi. Tällaisia vinkkejä lukijat antoivat:

Lisää yhteistä aikaa

  1. Harrastakaa ja tehkää asioita yhdessä. ”Ystävät ja perhe mukaan arjen yksinkertaisiin askareisiin. Ei tarvitse ylisuorittaa.”
  2. Varatkaa yhteistä aikaa. ”Molemmilla on työt, joissa on viikonloput vapaata.”
  3. Tapaa iso joukko ihmisiä kerralla.
  4. Huolehtikaa arjen romantiikasta. ”Se auttaa parisuhteen ylläpitämisessä. Toista voi halata kesken tiskaamisen ja suukottaa pyykkien ripustamisen ohessa tai ruuanlaiton keskellä.”
  5. Elä aikaisessa rytmissä. ”Herään aikaisin, joten pääsen kotiin kahden jälkeen. Laitan puita uuniin ja teen ruuan, pesen pyykkiä. Klo 16 on kaikki valmista ja koko ilta aikaa liikunnalle, puolisolle ja perheelle.”
  6. Sopikaa tuttavaperheen kanssa, että kumpikin pariskunta hoitaa vuorotellen kummankin lapsia.
  7. Raivatkaa yksi ilta vapaaksi kaikelta muulta. ”Perjantai-ilta on meidän perheen oma: ei yökylävieraita, ei harrastuksia eikä muitakaan menoja. Käperrymme kaikki illalla sohvalle syömään jotain hyvää ja katsomaan telkkaria. Samalla tulee jutusteltua viikon kuulumiset, hierottua hartiat, rapsuteltua, siliteltyä ja halittua oikein urakalla. Toki viikollakin on yhteistä aikaa mutta perheperjantai on ihanan kiireetön lötköttelyiltamme.”
  8. Hengitä. ”Kannattaa koittaa pitää itsensä hyvällä tuulella, mikä keino nyt kenellekin toimii. Tai pysähtyä edes hetkeksi, hengittää muutama kerta syvään, katsoa horisonttiin, ajatella jotain oikein mukavaa. Hyvällä tuulella tai edes rauhallisena on paljon helpompi olla.”

Aikaa liikunnalle

  1. Merkitse liikunta kalenteriin.
  2. Tee pari nopeaa venytystä samalla, kun odottelet kahvin valmistumista, aterian lämpenemistä mikrossa tai pannun kuumenemista liedellä.
  3. Hyötyliiku. ”Talvella lumen luonti pihasta, syksyllä haravointi. Työmatkat muutama kilometri pyöräillen tai kävellen.”
  4. Käy kävelyllä tai lenkillä lasten harrastusten aikana. ”Itse vesijumppaan ja lapset uimahalliin.”
  5. Kokeile aamu-urheilua. ”En kuku valveilla yömyöhään vaan herään aamuviideltä ja lähden juoksemaan. Sen jälkeen teen aamutoimet ja syön kunnon aamupalan ja ehdin hyvin kahdeksaksi töihin. Päivä alkaa ihan eri energialatauksella, kun on treenannut heti aamusta. Ja kyllä, niihin herätyksiin ja aamuhikoiluun tottuu, vaikkei luonnostaan nousisikaan kukonlaulun aikaan.”
  6. Tee sarja lihaskuntoliikkeitä aina ehtiessäsi. ”Teen minitreenejä, kaksikymmentä kyykkyä tai punnerrusta, kun ruoka kypsyy tai mainostauolla telkun ääressä.”
  7. Pane oma hyvinvointisi muun edelle. ”Raivaan ajan sille jumppatunnille tai kuntosalille, koska hyvinvointini ja jaksamiseni on minulle tärkeää. Pakasteessani on aina annosrasioissa ruokaa, joten treenipäivinä voin nipistää vaikka kokkaukseen käytettävästä ajasta. Kun jälkensä siivoaa ja tavarat laittaa aina heti takaisin paikoilleen, iltaisin ei tarvitse tehdä tunnin siivousrupeamaa – taas jää urheilulle aikaa, olipa se sitten kotitreeni lasten kanssa tai omaa aikaa hot jooga -tunnilla.”
  8. Valitse hissin sijaan portaat.
  9. Tee edes jotain. ”Teen mieluummin vaikka 15 minuuttia kuin en ollenkaan. Käytän Yogaia-sovellusta, josta voi valita liikuntatunteja kymmenestä minuutista 1,5 tuntiin. Aina ehtii tehdä jonkin.”
  10. Yhdistä liikunta ja työmatkat. ”Jään yhden juna-aseman aiemmin (pääkaupunkiseudulla), jotta voin kävellä töistä kotiin pidemmän matkan.”
  11. Valitse kuntosali työpaikan läheltä. ”Silloin salille on mentävä heti töiden jälkeen, ettei kotiin edes ehdi välissä lorvimaan.”
  12. Liiku ruokatunnilla. ”Etäpäivinä aloitan työt aikaisin ja teen ruokatunnilla koiran kanssa kunnon lenkin. Myös HIIT-treenin ehtii tekemään mainiosti etäpäivän ruokatunnilla, tosin suihkussa käymiseen on varattava hetki, koska hiki tulee väkisinkin.”

Työpäivät tehokkaiksi

  1. Pidä kiinni työajoista.
  2. Tee työt tehokkaasti. ”Sähköpostit tarkistan pari kolme kertaa päivässä, en koko ajan. Vastaan kiireellisiin heti, poistan roskapostit samantien. Varaan aikaa juoksevien asioiden hoitoon, soittopyyntöihin vastaamiseen ja meilien kirjoittamiseen joka päivälle, niin tekemättömät rutiiniasiat eivät pääse kasautumaan.”
  3. Keskity töissä työntekoon. ”Juttelen työkaverien kanssa lounaalla ja kahvitauolla, muun ajan työskentelen tehokkaasti, joten voin hyvällä omallatunnolla sulkea tietokoneen (yleensä) silloin, kun työaika päättyy, ja keskittyä muihin asioihin ja osa-alueisiin elämässäni.”
  4. Pidä tehtävälistaa hoidettavista asioista. ”Pysyn sen avulla kärryillä siitä, mikä on akuuttia, tänään hoidettavaa ja minkä voi tehdä ’tässä joku päivä’. Työpäivän loppupuolella olen erityisen tarkka siitä, että hoidan akuutit alta pois, ja siirrän vähemmän kiireelliset suosiolla seuraavaan aamuun.”
  5. Aloita päivä hankalimmista hommista. ”Teen listan hoidettavista töistä ja urakoin kiireellisimmät tai työteliäimmät hommat ensin. Niin energiaa vievät isommat projektit on tullut hoidettua (tai ainakin aloitettua, riippuu projektista) heti työpäivän aluksi, jolloin energiaa vielä riittää.”
  6. Mieti, olisiko osa-aikatyö vaihtoehto. 
  7. Sovi itsesi (ja työkavereidesi kanssa), mihin mennessä hommien tulee olla valmiina. ”Ilmoitan tiimille hyvissä ajoin tarpeesta lähteä määrättyyn kellonaikaan, jolloin kaikki tietävät asiasta ja varautuvat sen mukaisesti.”
  8. Laita asiat tärkeysjärjestykseen. ”Yksinkertaista: työ tulee prioriteettilistallani vasta perheen ja vapaa-ajan jälkeen.”

Jutussa olevat sitaatit on poimittu lukijoiden vastauksista.

Onnellisuuteen voi todellakin vaikuttaa. Tästä listasta selviää, mitä onnellinen tekee ja miten ajattelee toisin kuin onneton.

1. Ei takerru asioihin, joita ei pysty hallitsemaan

Brexit, Donald Trumpin valinta presidentiksi, niin monen suuren kulttuurivaikuttajan kuolema. Vuonna 2016 tapahtui asioita, joita moni piti surullisina tai uhkaavina. Yksi asia, joka vaikuttaa kenties eniten ihmisen onnellisuuteen, on se, miten suhtautuu asioihin – myös niihin, joita ei pidä hyvinä tai arvoilleen sopivina. Onnellinen ihminen hyväksyy tosiasiat, on tietoinen niistä, mutta ymmärtää, mihin asioihin hän voi vaikuttaa ja mihin ei. Tämä ei silti tarkoita välinpitämättömyyttä.

2. Valitsee tarkasti, mihin käyttää energiansa

Tyytymättömyys ja epäoikeudenmukaisuus saavat monet meistä tunteen valtaan. Mutta onnellinen ihminen miettii tarkasti taistelunsa eli sen, mihin oman energiansa käyttää. Hänellä on suhteellisuudentajua, eikä hän tuhlaa voimiaan turhaan valittamiseen.

Myös kyky olla kiitollinen on merkki siitä, että on kaikki mahdollisuudet onnellisuuteen. Se toimii esimerkiksi näin:

  • Pidä kirjaa asioista, joista olet kiitollinen.
  • Tai kerro läheisellesi joka ilta, mitkä asiat ovat tänään sinua ilahduttaneet.

Helppoa, halpaa ja myös toimivaksi todistettua!

3. Nukkuu riittävästi

Väsynyt ihminen on taipuvainen kielteisiin tunteisiin. Sen todistaa tiedekin. Eräässä tutkimuksessa selvisi, että väsyneet opiskelijat eivät pystyneet muistamaan juurikaan mitään mukavia muistoja. Tämä johtuu siitä, että uupuneena aivojen kaikki osat eivät toimi kunnolla.

Myönteisiä muistoja tuottava aivojen osa siis kärsii univelasta harvinaisen paljon. Sen sijaan univelka ei vaikuta samalla tapaa siihen osaan, jossa kielteiset tunteet syntyvät.

Lue myös: Heräsitkö pahalla tuulella? 5 minuutin harjoitus tekee päivästäsi heti paremman

4. Kuuntelee arvojaan – ja tietää rajansa

Monille on tärkeää, että he tekevät asioita, jotka sopivat heidän arvoihinsa, oli se sitten työtä tai vapaa-ajan menoja. Tämä on luonnollista, sillä jos joutuu elämään arvoristiriitojen keskellä, joutuu helposti tilanteeseen, jossa kaduttaa koko ajan eikä ole motivoitunut.

5. Treenaa pitkin viikkoa

Aivot terästyvät, stressi saa kyytiä, itsetunto nousee, uni maistuu ja seksi luistaa. Liikunnalla on tutkitusti lukuisia terveysvaikutuksia. Bristolin yliopiston tutkimus osoittaa, että ihmisen on hyvä liikkua päivittäin vähintään 10 minuuttia. Jo näin lyhyellä liikunnalla on vaikutusta mielialaan.

6. Tekee olonsa mukavaksi

Olipa kyse työpaikasta tai kodista, onnellinen ihminen pystyy luomaan sellaisen ympäristön, jossa hän viihtyy. Viihtyisä tila voi olla vaikka hänen omassa päässään. Onnellinen ihminen harvemmin myöskään kärvistelee hädissään työpaikalla yömyöhään. Hän tietää ja tunnistaa, milloin on riittävän hyvä – ja milloin on parasta antaa aikaa jollekin muulle kuin työlle.

7. On hyvä sekä itselleen että muille

Onnellinen ihminen on ensisijaisesti hyvä itselleen. Hän on siis kiltti itselleen, antaa anteeksi, mutta haluaa myös kehittyä. Onnellinen ihminen uskaltaa astua pois mukavuusalueeltaan. Se on hänelle helpompaa kuin perfektionisteille, koska hän ei ole liian ankara itselleen. Ja sen jälkeen, kun osaa olla itselleen hyvä, pystyy olemaan ja haluaa olla sitä myös muille.

Lue myös: Ryhdy kiltiksi, tässä helpot ohjeet

8. Pääsee helposti flow-tilaan

Kun uppoutuu johonkin asiaan täysillä, ajantaju katoaa ja myöhemminkin olo on innostunut ja inspiroitunut. Chicagon yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on tämä kyky, ovat keskimäärin muita onnellisempia. Ihminen on siis todennäköisimmin onnellinen silloin, kun hän uskaltaa valita rahan tavoittelun sijaan elämyksellisen elämän. Kerää siis muistoja, älä rahaa.

9. Uskoo, että paras on vasta tulevaisuudessa

Tuntee elävänsä hyvää elämää. Sitä onnellisuus kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Onnellinen tietää, että on vain tämä hetki, mutta ajattelee myös tulevaisuudestaan hyvää. Hän uskoo, että paras on vasta tulossa.

Lähteet: Huffington Post, Buffersocial, Scientific American, MN-arkisto

Musiikki voi auttaa saamaan unen päästä kiinni.

Kun uni ei tule, apua voi yrittää saada kännykkäpelistä, orgasmista, hengittämistekniikoista, mindfulness-meditaatiosta tai vaikka siitä lampaiden laskemisesta.

Tai sitten niinkin yksinkertaisesta keinosta kuin musiikin kuuntelusta.

Spotify on pullollaan uni- ja rauhoittumissoittolistoja, ja vuonna 2015 yritys kertoi, että unisoittolistojen kuunnelluin artisti on Ed Sheeran kappaleellaan Thinking Out Loud. Kuuntele vaikka:

Muita unettomien hittikappaleita olivat Sam Smithin Stay With Me ja I'm Not The Only One sekä Ellie Gouldingin Love Me Like You Do. Viimeksi mainittu soi muuten myös eroottisessa Fifty Shades -leffassa, että millaisiakohan unia kuuntelijoilla oli toiveissaan...

Aivotutkijoiden mukaan musiikilla on levollisuuden tunteeseen merkittävä vaikutus. Omat suosikkikappaleet vähentävät stressiä, olivat ne mitä ja millaisia tahansa, mutta toki levollinen musiikki rauhoittaa kaikkein tehokkaimmin.

Lue myös: Aivotutkijat listasivat rauhoittavimmat biisit – älä kuuntele Satuhäistä tuttua kappaletta autoillessa

Wired-sivuston artikkelin mukaan unilistoja kuuntelee päivittäin yli kolme miljoonaa ihmistä. Unisoittolistan ei kuitenkaan tarvitse koostua mistään erityisestä unetusmusiikista, vaan ihan tavalliset kappaleet käyvät.

Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja, professori Markku Partinen kannustaa unisoittolistan kokoamiseen Nyt.fin jutussa. Hän neuvoo oman listan kokoajia valitsemaan melko monotonista musiikkia, joka synnyttää positiivisia mielikuvia – jälkimmäinen on tärkeää etenkin, jos kappaleissa on sanoja. Soittolista kannattaa myös asettaa satunnaistoistolle, sillä Partisen mukaan nukahtaminen on helpompaa, jos aivot eivät ennakoi seuraavaa kappaletta.

Mitkä kappaleet rauhoittavat ja unettavat sinua? Kerro kommenteissa!