Mirja Juntura, 28, treenasi kuukauden nettiohjeilla ja sai kuntoilukipinänsä takaisin.

Colourbox

Tammikuun alussa kajaanilainen Mirja Juntura, 28, teki niin kuin tuhannet muutkin suomalaiset: lopetti herkuttelun ja alkoi käydä kuntosalilla.

Mirja ei kuitenkaan tyytynyt luottamaan pelkkään tahdonvoimaan, vaan valitsi kirittäjäkseen kuukauden kestävän maksullisen nettiohjelman. Sen aluksi oli kohdattava tosiasiat ja napattava kolme valokuvaa itsestä: edestä, takaa ja sivulta.

Mirjan tsemppaaja oli World of shape, kuukauden kestävä ohjelma, jonka aikana kuntoillaan joka päivä tunti ja noudatetaan annettua ruokavaliota. Mirja söi ohjeiden mukaan kuudesti päivässä. Hän katsoi treeniohjeita videoina ja kuvina, teki muistiinpanoja ja paineli paperin kanssa salille.

– Olihan se aluksi aikamoista sokkihoitoa. Olen käynyt jumpissa, mutta en ole aiemmin tykännyt käydä salilla.

Mirja innostui etenkin siitä, että liikkeisiin ei tarvittu monimutkaisia laitteita, vaan ainoastaan käsipainot. Ohjeet vaihtuivat kolmen päivän välein, ja pian Mirja pystyi lisäämään kuntopyörään vastusta ja vaihtamaan parin kilon painot tuplasti isompiin.

Kuukauden jälkeen Mirja kävi vaa'alla. Kiloja oli lähtenyt 3,5 kg. Tärkeintä oli kuitenkin löytää kuntoilukipinä ja päästä väsymyksestä.

– Ennen istuin illat sohvalla ja katsoin tv:tä. Tästä eteenpäin aion käydä pari kertaa viikossa salilla ja pari kertaa jumpassa.

Elämäntaparemontti netissä

Treenari.net
Etävalmentaja neuvoo puhelimessa ja sähköpostilla. Valmennuspaketti, 115 € kuussa.

Liikutin.fi
Kuntoilija vastaa netissä kysymyksiin, minkä jälkeen ohjelma koostaa liikuntasuunnitelman automaattisesti. Yksi suunnitelma, 8,90 €.

Worldofshape.se
Omat ennen ja jälkeen -kuvat voi lähettää kuukausittain kilpailuun, jossa äänestetään voittaja. Yksi kuukausi, 59 €.

Loppuu se omaan napaan tuijottelu.

Onko elämäsi kurjaa? Ei pitäisi, sillä ratkaisuja on tarjolla jo niin paljon, että niitä riittää jokaiselle.

Miten olisi mindfulness? Positiivinen psykologia? TietoisuuskirjoittaminenTärinäterapia? Konmaritus?

Jos kaikesta self-helpin tulvasta huolimatta olet onneton, psykologian professori Svend Brinkmann tietää keinon, joka tepsii: lopeta se itsesi kehittäminen.

Brinkmann on kirjoittanut aiheesta kirjankin, jonka nimi on Stand Firm: Resisting the Self-Improvement Craze. Lujana pysymisellä hän tarkoittaa sitä, ettei ihan kaikkiin elämän ongelmakohtiin tarvitse –  tai edes kannata – etsiä jeesusteippiratkaisua.

Psychology Todayn ”manifestissaan” Brinkmann paljastaa, miten jatkuvasta itsensä kehittämisestä pääsee tehokkaasti eroon. Noudata ohjeita tai älä – ihan yhtä lailla tässäkin neuvotaan, miten elämää tulisi elää. Todellista anti-self-helpiä on tietenkin olla välittämättä sellaisesta.

Ihan raikkaita vinkkejä kuitenkin!

1. Katso muualle kuin omaan napaan. Mitä enemmän keskityt itseesi, sitä huonommalta sinusta tuntuu. Lääkärit puhuvat terveysparadoksista: mitä enemmän potilaat saavat apua, sitä enemmän he tekevät omia diagnoosejaan – ja sitä pahemmalta heistä tuntuu. Päätöksiä ei ole pakko tehdä sen perusteella, miltä itsestä tuntuu. Se voi olla jopa huono idea. Saa miettiä myös järjellä!

2. Keskity negatiiviseen. Miten virkistävä idea kaiken pakkopositiivisuuden keskellä! Brinkmannin mukaan oman haavoittuvaisuutensa ja kuolevaisuutensa jokapäiväisestä ajattelemisesta voi olla myös hyötyä, sillä se saa arvostamaan elämää entistä enemmän.

3. Sano ei. Kieltäytyminen ilmentää voimaa ja tinkimättömyyttä – vain robotit sanovat aina kyllä.

Luulitko, että asiat ovat huonosti? Ne voivat aina olla vielä huonommin.

4. Tukahduta tunteesi. Olemuksesi vaikuttaa siihen, miten ihmiset sinua kohtelevat. Liikaa innokkuutta ja kuplivuutta pidetään epäaitona ja kiukuttelevaan aletaan suhtautua kuin pikkulapseen. Valitse joskus arvokkuus aitouden sijaan.

5. Lue kaunokirjallisuutta. Self-help-kirjojen mukaan elämä on jotakin, jota voimme hallita. Ne lupaavat onnea ja menestystä, ja jos et siihen pysty, epäonnistuminen on oma syysi. Kaunokirjallisuuden lukeminen sen sijaan auttaa ymmärtämään elämää ja sen hallitsemattomuutta.

6. Vello menneessä. Luulitko, että asiat ovat huonosti? Ne voivat aina olla vielä huonommin – ja todennäköisesti tulevat olemaan! Menneisyydellä sen sijaan on Brinkmannin mukaan tapana muuttua sitä valoisammaksi, mitä kauemmas menneisyyteen se haalistuu. Kyllä ennen oli kaikki paremmin!

Pääkipuja on monenlaisia. Oireiden tulkitseminen auttaa havaitsemaan, millainen hoito kuhunkin tehoaa.

1. Jännityspäänsärky

Oireet: Särky on melko lievää, kertoo Bright Side -sivusto. Monet kuvailevat jännityspäänsäryn tuntuvan siltä, kuin otsaa puristaisi tiukka panta. Kipu yltyy iltaa kohden.

Mahdollinen syy: Esimerkiksi stressi, uupumus, huono ryhti ja istumatyö voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä.

Hoito: Jännityspäänsärky muuttuu vain harvoin krooniseksi. Yleensä siitä pääsee eroon särkylääkkeillä ja yläkropan verryttelemisellä. Itsehoitolääkkeissä pitää kuitenkin muistaa kohtuus. Jos päänsärky on pitkään toistuvaa, hakeudu lääkäriin.

2. Migreeni

Oireet: Migreenissä särky on sykkivää ja jyskyttävää. Se tuntuu yleensä vain toisella puolella päätä tai silmän takana. Migreeniin liittyy usein myös pahoinvointia, valonarkuutta, ääniherkkyyttä ja puutumisen tunnetta kehossa.

Mahdollinen syy: Migreenitaipumus on geneettinen. Kohtauksen voi laukaista esimerkiksi stressi, valvominen, vilkkuvat valot ja alkoholi. Jotkut lisä- ja ruoka-aineet, kuten banaani, voivat aiheuttaa kohtauksen. Osa naisista kärsii migreenistä kuukautiskiertonsa mukaan.

Hoito: Kohtauksia kokonaan poistavaa hoitomuotoa ei ole, mutta oireita voi helpottaa lukuisin konstein. Yleensä lepo viileässä ja hämärässä huoneessa auttaa, vinkkaa Hyvä Terveys.

Jos epäilet, että sinulla on migreeni, kannattaa hakeutua lääkärin juttusille. Migreeniin on olemassa lääkehoito, joka estää kohtauksia.

3. Poskiontelosärky

Oireet: Kipu tuntuu otsassa, kulmien alueella ja silmien takana paineena. Särky pahenee, kun päätä liikuttaa yllättäen. Usein särkyyn liittyy flunssanoireita ja väsymystä.

Mahdollinen syy: Syynä on poskiontelontulehdus, joka on yleinen flunssan jälkioire. Myös kausiallergiat aiheuttavat poskiontelontulehdusta.

Hoito: Nenäkannun käyttäminen saattaa auttaa, mutta tulehdus harvemmin katoaa itsestään. Jos oireet pitkittyvät, lääkäri määrää antibiootteja.

4. Sarjoittainen päänsärky (eli Hortonin tauti)

Oireet: Äärimmäisen voimakas särky alkaa yön aikana pistävänä kipuna toisen silmän takana tai sen ympärillä. Silmä voi myös punoittaa ja olla valonarka. Kipu kestää vartista tuntiin ja palaa sarjamaisena. Monilla kohtaukset tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Mahdollinen syy: Usein kohtaukset iskevät, kun verisuonet saavat aktivointia. Esimerkiksi sauna, fyysinen rasitus, alkoholi, lentäminen ja nitrolääkkeet voivat aiheuttaa särkysarjan. Tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla.

Hoito: Tautia hoidetaan migreenilääkkeillä. Tavalliset särkylääkkeet eivät tehoa. Hyvä Terveys -lehden mukaan hoitona käytetään myös 100-prosenttista happea maskin kautta. 100-prosenttinen happi supistaa verisuonia, mikä lievittää kipuja.

Lue lisää Hortonin taudista täältä

5. Särkylääkepäänsärky

Oireet: Lääkepäänsärky oireilee päivittäisenä puristavana tai repivänä särkynä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat aristaa valoa ja katsetta on vaikea kohdentaa. Kipu alkaa yleensä aamuyöllä.

Mahdollinen syy: Syynä voi olla mikä tahansa kipulääke.

Hoito: Oireet helpottavat, kun lääkkeitä ei ota pariin viikkoon. Joskus vieroitusoireet ovat vakaviakin, ja joskus tarvitaan jopa sairauslomaa.

6. Seksipäänsärky

Oireet: Seksipäänsärky iskee vasaran lailla joko seksin aikana tai orgasmin hetkellä.

Mahdollinen syy: Noin yksi prosentti ihmisistä kärsii seksin aiheuttamasta päänsärystä. Useimmiten seksin jälkeisen päänsäryn taustalla on migreenitaipumus tai lihasjäykkyys. Vaiva on harmiton, vaikkakin ikävä. Sitä esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla.

Hoito: Tarvittaessa seksipäänsärkyä voi yrittää ehkäistä ottamalla ibuprofeenia sisältävän särkylääkkeen puolta tuntia ennen seksin harrastamista.

7. Kolmoishermosärky

Oireet: Toispuoleiset, iskumaiset kivun leimahdukset kasvoissa. Alkaa usein esimerkiksi lämpötilanvaihtelusta.

Mahdollinen syy: Syytä ei tiedetä. Taustalla voi olla esimerkiksi kasvain tai MS-tauti.

Hoito: Tavalliset särkylääkkeet eivät auta, joten särky vaatii lääkärikäyntiä. Joskus hoidoksi toimivat estolääkkeet, mutta toisinaan vaaditaan neurokirurgiaa.

Milloin päänsäryn takia pitää mennä heti lääkäriin?

– Päänsärystä kannattaa huolestua, jos se alkaa täysin uutena henkilöllä, joka ei ole aikaisemmin sitä potenut. Kun särky muuttuu jatkuvaksi, kivuliaaksi ja esimerkiksi pahenee makuuasennossa, se pitää ehdottomasti tutkia, neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta kertoo Studio55-sivustolla.

Jos kivun lisäksi lähtee taju ja tulee halvausoireita, tilanne voi olla vakava. Myös silloin, kun kipu tuntuu niskassa eikä leukaa pysty taivuttamaan eteenpäin, on syytä hakeutua heti hoitoon, kertoo Studio55.

Köpöttelystä kannattaa pyrkiä eroon, sillä rentona pysyy paremmin pystyssä.

Liukkaillakin kaduilla uskaltaa kävellä luottavaisin mielin, kun tasapaino on kunnossa. Tasapainoaistin ja hyvän lihaskunnon yhdistelmä auttaa pysymään pystyssä.

– Tasapainotellessa kehon eri osat toimivat aivojen sääteleminä yhteistyössä. Muun muassa silmillä, lihaksistolla ja sisäkorvan tasapainoelimellä on kullakin oma roolinsa tasapainon säätelyssä, fysioterapeutti Maijastiina Kivinen selittää Terveystalon tiedotteessa.

Hänen mukaansa tasapaino ei ole ikäkysymys. Jos liukastuu kerran pahasti, nuorempikin saattaa alkaa jännittää ulkona liikkumista.

– Liika varovaisuus ei katso ikää, se voi vaivata ihan ketä tahansa. Jos jäykkänä jännittää liukastumista, saattaa kaatua helpommin – kun liikkuminen on rentoa, on tasapainokin usein hyvä. Köpöttelystä voi pyrkiä tietoisesti eroon, lisätä joustoa polviin ja ottaa ylävartaloa mukaan liikkeeseen tasapainon tueksi.

Lue myös: Kaipaako tasapainosi treeniä? Helppo testi, jolla selvität muutamassa sekunnissa

”Jos jäykkänä jännittää liukastumista, saattaa kaatua helpommin.”

Tasapainoa voi treenata vaikka seisomalla yhdellä jalalla hampaita pestessä tai hyppimällä yhdellä jalalla. Maijastiina Kivinen laati neljän yksinkertaisen liikkeen tasapainotreenin, joka vahvistaa myös lihaksia ja jonka voi tehdä missä vain.

1. Kyykkyponnahdus

Kuvat: Terveystalo / Aki Rask
Kuvat: Terveystalo / Aki Rask

Seiso kahdella jalalla, kyykisty ja ponnista pakaralihaksia käyttäen ylös päkiöille. Laita koko vartalo töihin. Päkiöiden päälle hypähtämällä voit tuoda liikkeeseen lisähaastetta.

2. Vaakaliike

Nosta jalka koukussa eteesi noin 90 asteen kulmaan. Työnnä koukistunutta jalkaa taaksepäin ja kallista samalla ylävartaloa eteen. Katso, että polvesta etuvarpaaseen kulkee suora linja, ja käytä pakaralihaksia nostaaksesi itsesi takaisin ylös. Toista toisella jalalla.

3. Luisteluliike

Ota lähtöasennoksi lantionlevyinen haara-asento. Pidä painopiste edessä. Jousta polvista ja tee askelloikka sivulle, ojenna vapaa jalka sivulle luistelutyyliin. Pidä asento hetken aikaa, toista sitten loikka ja ponnista tukijalalla toiselle puolelle.

4. Vartalon kierto

Ota pitkä askel eteen ja kierrä ylävartaloa tukijalan suuntaan. Palauta katse ja vartalon kierto suoraan eteenpäin, jatka ponnistaen askel eteen. Tällä liikkeellä treenaat kätevästi sekä liikkuvuutta että lihaskuntoa.

Fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori kertoo, miksi palautuminen ja lepo ovat seuraavia hyvinvointitrendejä – ja mistä tunnistaa, onko levännyt liian vähän.

– Seuraava trendi on palautuminen. Kyse ei ole vain nukkumisesta vaan jaksamisesta, fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori sanoo.

Yrjövuori on hyvinvoinnin ammattilainen, joka on tehnyt uran Kaliforniassa NBA-koripalloilijoiden parissa. Hän on esimerkiksi auttanut huippupelaajia eroon uniongelmista – mutta ei ole itse välttynyt ongelmilta.

– Väsähdin itsekin, kun reissasin 17 vuotta ympäri Yhdysvaltoja ja tein 18-tuntisia työpäiviä.

”Ei riitä, että nukutaan, pitäisi myös olla virkeä herätessään.”

Nyt Yrjövuori on oppinut levon merkityksen ja opettaa sitä muillekin. Tavoitteellisesta kuntoilusta ja terveellisen ruokavalion etsinnästä on jo tullut kansainvälisiä megatrendejä, joten lepo ja palautuminen seuraavat luultavasti perässä.

– Tiedetään, kuinka harjoitellaan ja syödään terveellisesti, mutta esimerkiksi unen laadun merkitys unohdetaan. Ei riitä, että nukutaan, pitäisi myös olla virkeä herätessään, Yrjövuori kuvailee.

Olenko palautunut?

Palautumisessa on Yrjövuoren mukaan kyse paljon muustakin kuin pelkästä unesta; fyysinen kunto, liikunta, ravinto ja stressi vaikuttavat siihen, jaksaako pirteänä läpi päivien.

– Pitää oppia, mitä jaksaa, Yrjövuori tiivistää.

Mistä sitten tietää, onko palautunut ja levännyt tarpeeksi? Yrjövuori mainitsee muutaman tunnusmerkin.

– Tärkeintä on, että herää aamulla virkeänä ja että iltapäivällä ei tule romahdusta.

Karmea väsymys herätessä ja päivästä selviäminen vain kahvin voimalla ovat ilman muuta varoitusmerkkejä. Yrjövuoren mukaan hyvin levännyt ihminen ei nuupahda iltapäivällä, vaan pysyy virkeänä iltaan asti. Myös univaikeudet ja vuorokausirytmin meneminen sekaisin kertovat tietysti siitä, etteivät lepoasiat ole kunnossa.

Fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori on auttanut huippukoripalloilijoita uni- ja palautumisvaikeuksissa. Kuva: Sanoma-arkisto / Akseli Valmunen
Fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori on auttanut huippukoripalloilijoita uni- ja palautumisvaikeuksissa. Kuva: Sanoma-arkisto / Akseli Valmunen

Liikuntaa kolmesti viikossa

Lepo on tärkeää, koska unenpuute heikentää reaktiokykyä, keskittymiskykyä ja päätöksentekoa. Liikunnassa ei kehity, jos ei ole ehtinyt palautua. Huonosti palautuneella syöminenkin on usein hunningolla.

– Univelkaisena voi syödä päivässä jopa 400 kaloria enemmän kuin tavallisesti, Yrjövuori sanoo.

Jotta palautumiseen jäisi aikaa, liikuntaa ei missään tapauksessa kannata harrastaa joka päivä.

– Urheilijoillekin määrään pari päivää lepoa viikossa. Jos haluaa aloittaa kuntoilun, lähtisin liikkumaan kolme kertaa viikossa, Yrjövuori sanoo.

Kolme viikoittaista liikuntakertaa ei tarkoita, että loppuaika täytyisi maata sohvalla. Kävelyä ja hyötyliikuntaa voi ja kannattaa harrastaa joka päivä. Yrjövuori puhuu aktiivisesta levosta. 

– Lepo ei välttämättä tarkoita sitä, että nostetaan jalat ylös. Lasten kanssa leikkiminen on parasta lepoa: syke vähän nousee ja mieli lepää, Yrjövuori antaa esimerkin.