Sport

Vaativassa työssä pätevät samat lainalaisuudet kuin purjehduksessa. Vain uni ja lepo palauttavat pitkistä päivistä.

Silja Kanervan pitkä purjehdusura huipentui Lontoon olympialaisiin, jossa hän voitti pronssia yhdessä Silja Lehtisen ja Mikaela Wulffin kanssa. Hän kuitenkin tiesi, ettei kilpaurheilu löisi leiville pitemmän päälle. Siksi hän haki oikeustieteelliseen, joka avaisi monta ovea työelämään.

Nyt hän kertoo, mitä kaikkea purjehtus on antanut hänen lakimiehen uralleen. 

Hamua supertiimityötä
"Purjehdus vaatii saumatonta tiimityötä. Onnistuimme siinä täydellisesti Lontoon olympialaisissa vuonna 2012, kun voitimme tiimin kanssa pronssia. Kokemus oli huikea. Tiimi toimii parhaiten, kun luottaa porukkaansa, arvostaa muiden osaamista ja kommunikoi avoimesti, myös virheistään ja peloistaan. Usein Suomessa ollaan hiljaa ja harmitellaan vain huonoja asioita, mutta pyrin viljelemään kehuja työkavereille."

Tunnista vahvuutesi
"Veneessä paikkani oli gastina eli kipparin purjehdusparina veneen keski- ja etuosassa. Tehtävä sopi minulle, koska olen fyysisesti vahva ja nopea. Gastilla on oltava rämäpäisyyttäkin, erityisesti pahalla säällä, jotta vene etenisi mahdollisimman kovaa ja oikeaan suuntaan. Havainnoin jatkuvasti ympäristöä, merta ja muita kisaveneitä. Jotta hallitsemme venettä, on luotettava yhteispeliin, omaan kehoon ja analyyttiseen ajatteluun. Sama itsevarmuus ja pystyvyyden tunne auttavat minua nyt lakiurallani yrityskauppoihin liittyvän juridiikan parissa."

 

Onnelliset pronssimitalistit Lontoon olympialaisissa vuonna 2012.
Onnelliset pronssimitalistit Lontoon olympialaisissa vuonna 2012.

 

Yksi asia kerrallaan
"Olen aina halunnut panostaa myös opiskeluun, sillä kilpaurheilu elättää Suomessa vain muutaman ihmisen. Pyrin oikeustieteelliseen, koska halusin haastavan työn yhteiskunnallisella alalla. Oikis pitää monet ovet auki. En raahannut tenttikirjoja kisareissuilla, sillä päivät olivat intensiivisiä ja halusin panostaa kaikkeni purjehdukseen. Sen sijaan opiskelin syksyisin muutaman kuukauden sata lasissa ja taoin tenttejä." 

Hyväksy olosuhteet
"Harkitsin kilpapurjehduksen lopettamista jo Lontoon olympialaisten jälkeen. Jatkuva matkustaminen ei jättänyt aikaa ystäville tai perheelle ja pohdin työelämään siirtymistä. Asetin kuitenkin tähtäimeksi vielä Rion kisat 2016. Valitettavasti parini Sinem Kurtbay loukkaantui juuri ennen karsintakisoja, mikä oli iso pettymys. Vaikka venettä ohjataan tarkasti ja tilanteita pyritään ennakoimaan, mitä vain voi sattua. Lakimaailmassa ei luovita, vaan töitä tehdään niin pitkään ja tarkkaan, että lopputulos on täydellinen. Tämä on vaatinut opetteluakin."

"Vain lepo ja uni palauttavat pitkistä fyysisistä päivistä"

Älä karsi unesta
"Purjehtiessa saatoin olla jopa 200 päivä vuodesta reissussa. Treenileiri- ja kisapäivät olivat fyysisesti raskaita. 45 minuutin aamujumpan jälkeen aloimme laittaa venettä. Vesitreeni tai kilpailu kesti 3-4 tuntia. Kilpapurjehdusta voisi verrata intervalleja sisältävään peruskuntolenkkiin, monesti erittäin rajuissa olosuhteissa. Illalla palauteltiin ja toisinaan teimme punttitreenin. Vain lepo ja uni palauttavat pitkistä fyysisistä päivistä - varsinkin kun kisat saattavat kestää 6 päivää putkeen. Tarvitsen mieluiten 8 tuntia katkeamatonta unta, jotta pää toimii." 

Kunnioita luontoa
"Purjehduksessa on sattunut joitain todella vakavia onnettomuuksia. Esimerkiksi parini Sinem kaatui kovassa tuulessa harjoituspäivänä ja sai jännerepeämän. Rajuissa keleissä purjehtiessa on aina pieni, terve pelko, joka pitää varuillaan. Meri rauhoittaa, mutta toisaalta muistuttaa luonnon voimasta." 

Kerro mokistasi
"Purjehduspäivän päätteeksi istutaan aina alas ja käydään läpi suorituksen kulku. Yhteinen jälkipuinti on äärettömän tärkeä. Kaikki tekevät virheitä, ja purjehtiessa kehitystä tapahtuu vain kokemuksista ja virheistään oppimalla. Olen lakimaailmassa vielä keltanokka. Kun unohdan jotain, esimerkiksi tarkistaa jonkin asian, myönnän avoimesti mokani ja pyydän anteeksi." 

"Rajuissa keleissä purjehtiessa on aina pieni, terve pelko, joka pitää varuillaan."

Valjasta intohimo
"Purjehtiessani tunsin omat vahvuuteni ja tiesin, missä voin kehittyä yhä paremmaksi. Se on arvokas tunne. Kun tekee asiaa intohimoisesti, koko sydämellään, löytää yllättäviä lisävoimavaroja käyttöönsä, mitä menestyminen usein vaatii. Vaikka olen vielä urani alussa, tavoitteeni on olla, jos ei ihan maailman paras, niin ainakin piinkova omalla alallani."
Muistathan, että tilaajana voit lukea Sportia maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/sport

Silja Kanerva, 32
Lakimies, ex-kilpapurjehtija.
Kilpaili naisten Match racing -luokassa ja 49er FX -luokassa. Voitti olympiapronssia Lontoossa sekä maailmanmestaruuden Göteborgissa vuonna 2012. Lopetti kilpauransa viime kesänä.

Sport

Onko kroppasi kaverisi, vihollinen vai "ihan kiva"? Kerro, mitä ajattelet painostasi ja ulkonäöstäsi, ja voita inspiroiva kehopositiivisuuskirja.

Kukapa ei joskus tahtoisi muuttaa jotain kropassaan, edes vähän. Mutta miten normaalisti puhut peilikuvallesi? Kivasti vai sättien - vai eikö ulkonäkö jaksa kiinnostaa? Entä mitä teet, kun epävarma olo iskee ja haluat kohentaa itsetuntoasi? 

Kerro, mitä sinä ajattelet peiliin katsoessasi ja miten suhtaudut vartaloosi ja ulkonäköösi. Vastaa 28.8. mennessä! Arvomme kaikkien vastaajien kesken yhden kappaleen Hanna Kinnusen ja Aino Kuutamo-Uusitorpan teoksia Valtavan ihana - havaintoja naisen kehosta ja kiloista (Otava 2017). Vastauksia käytämme anonyymeina Sportin tulevassa jutussa.

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sport

Ryhmäliikuntatunnille makoilemaan? Mikä jottei!

Puhdas nukkuminen oli alkuvuoden isoimpia hyvinvointitrendejä, kiitos sen lanseeraaja Gwyneth Paltrow'n. Termi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että nukutaan 7–9 tunnin keskeytyksettömät, laadukkaat unet – joka ikinen yö. 

Tätähän meidän kaikkien pitäisi tehdä: valtaosa suomalaisista kärvistelee jatkuvassa univajeessa. Mutta entä jos uni ei tule tai ei yksinkertaisesti ole aikaa? 

Silloin voi ottaa mallia Napercise-tunneilta, jotka kasvattavat suosiotaan Briteissä: spinningpyörät pois sänkyjen tieltä, silmille peittävät laput ja taustalle unihermoja hellivää musiikkia. Sitten vain silmät umpeen 45 minuutiksi.

Jos on tapana venyttää pehkuihin painumista pikkutunneille, nokostelu kannattaa. Siihen on ainakin neljä syytä: päiväunilla voi paikata hiukan univajetta, parantaa suorituskykyä, jopa suojella sydäntä ja lisätä onnellisuutta, jos tuoreita tutkimuksia on uskominen.

Ja jos aikaa on enemmän, voit tehdä kuten Yhdysvalloissa suosituilla Deep rest -tunneilla ja loihtia oman unistudion: huone pimeäksi paksuilla verhoilla, pehmeitä tuoksuja ilmaan ja tummia, tyynnyttäviä värejä ympärille. 

Om – ei kun zzz!

Sport-lehden numerossa 7/2017 lisää syksyn hyvinvointitrendejä. Lue, miten pääset kuntoon omassa olohuoneessa netin parhailla etätreeneillä. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi.

Sport
Kuvaaja Jan Ahlstedt

Kokki ja yrittäjä Teresa Välimäki, 42, suoritti uraa ja äitiyttä kuin urheilua, kunnes selkä napsahti.

“En tiedä, oliko yhtä tiettyä hetkeä, kun selkä vaurioitui. Kipu alkoi kai pikku hiljaa, kun rasitus kävi liialliseksi. Kahden pienen lapsen kanssa elämä oli urheilua silloinkin, kun en ollut juoksemassa. Saatoin kantaa heidät portaita ylös kerrostalomme neljänteen kerrokseen niin, että toinen roikkui kaulasta edessä ja toinen reppuselässä. Käsissä kannoin kauppakasseja.

Välilevyn pullistuma on kymmenen vuoden takainen vamma, joka kiusaa välillä edelleen. Minulla pullistuma ei edes ollut tullut ulos selkänikamien välistä, mutta kivulias se oli. Kipu säteili alaselästä nivusiin ja lonkkiin sekä reisiä pitkin alas jalkoihin.

Autoon noustessa jouduin auttamaan käsin toisen jalan kyytiin.

Lopulta en meinannut päästä sängystä ylös. Autoon noustessa jouduin auttamaan käsin toisen jalan kyytiin. En voinut muuta, koska keskivartaloon sattui niin paljon. Silti en ollut koskaan pois töistä. En, vaikka olisi ehkä kannattanut.

Jotain täytyi tehdä

Olin tottunut juoksemaan ainakin viidesti viikossa. Rakastan sitä, että tulee kunnolla hiki, tuuli tuntuu kasvoissa ja askel rullaa. Varmasti tein pitkillä lenkeillä hallaa selälleni.

Kun kipu oli pahimmillaan, pyysin jopa lääkäreitä kieltämään minulta juoksemisen. He sanoivat vain, että tee kaikkea, mikä ei satu. Ongelma onkin siinä, että siedän kipua erittäin hyvin. Eikä juokseminen ole koskaan sattunut, vaan kipu tulee vasta seuraavana päivänä.

Jouduin ymmärtämään itse, että jotain täytyy tehdä. Kävin fysioterapiassa, osteopaatilla ja kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Hänen käsittelynsä sattui. Kun sanoin auts, hän totesi, että olet kestänyt selkäkipua kymmenen vuotta, kestät kyllä tämänkin.

Juoksusta luopuminen harmitti

Lopetin juoksemisen, mutta en osannut harrastaa kuukauteen tai kahteen mitään muutakaan. Juoksusta luopuminen harmitti, mutta tunne hälveni, kun löysin muita lajeja. Aloitin joogan, vaikka aikaisemmin se oli minusta kauhean tylsää: Huhuu, koska aloitetaan? Milloin tulee hiki?

Kun mieheni muutti autotallin nyrkkeilypaikaksi, minäkin aloin hakata säkkiä. Uusin lajini on tanssillinen voimistelu, jonka aloitin kaksi vuotta sitten. Kerran kävin kisoissakin. Pidän voimistelussa siitä, että saan treenata porukassa esimerkiksi balettia ja akrobatiaa.

Huhuu, koska aloitetaan? Milloin tulee hiki?

Juoksen edelleen kolmesti viikossa 5–12 kilometriä kerrallaan, mutta olen oppinut kuuntelemaan kroppaani. Olen jättänyt sykemittarin pois, koska mieluummin kuulostelen, tuntuuko juoksu hyvältä vai ei. Nykyään maltan hiljentää vauhtia.

Käsivarret saivat uutta muotoa

Koska juoksulta on jäänyt aikaa muille lajeille, treenaan nyt monipuolisemmin kuin aikaisemmin, eikä juoksulenkkien vähentäminen enää harmita.

Olen oikeastaan aika tyytyväinen harrastuksiini, koska ylävartalonikin saa treeniä. Pidän siitä, että käsivarret ovat saaneet uutta muotoa. Olen myös huomannut, miten tärkeää juoksijan on pitää pakarat ja takareidet kunnossa lihaskuntoharjoittelulla.

Aivan äskettäin harjoittelin joogatunnilla soturiliikettä. Oikein kuului, miten ranka paukkui, mutta sen jälkeen selkä ei ole ollut kipeä. Sanotaan, että liike on lääke. Uskon sen, kunhan pysyy kohtuuden rajoissa.”

Lue Sport-lehden numerosta 7/2017, miten treenaaja ehkäisee vatsalihasten erkauman. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi

  • Kuuntele kroppaa
    Keho tietää rajansa. Älä koskaan treenaa, jos sattuu.
  • Muista monipuolisuus
    Yksitoikkoisuus on pahasta. Harrasta useita lajeja, niin saatat välttyä rasitusvammoilta.
  • Syö tarpeeksi
    Älä treenaa nälkäisenä. Mitä enemmän kuntoilet, sen tärkeämpää tämä on. Väsyneenä ja heikkona tekniikka kärsii.
Sport

Satunnainen pizza ei jämähdä vararenkaiksi vyötärölle, kun liikut oikein. Aloittelija voi huomata muutosta jo parissa viikossa.

Jos karsit hiilareita etkä silti laihdu, mitä jos ajattelisitkin tällä kertaa päinvastoin ja opettaisit kroppasi polttamaan hiilareita kuin pro? 

– Yleensä laihduttajat vähentävät hiilihydraatteja ensimmäisenä, ihan turhaan. Kun lisäät ruokavalioon energiaa, keho oppii käyttämään sitä paremmin, komppaa laillistettu ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio. 

Puhutaan hiilihydraatin sietokyvystä. Se on yksilöllinen, mutta jokainen voi virittää kehonsa paremmaksi pastanpolttokoneeksi. Silloin satunnainen pizza ei jämähdä vararenkaiksi vyötärölle.

Rautakallion mukaan tärkeintä on, että ylipäätään treenaa. Kuningaslaji on kuitenkin punttien nostelu, sillä se herkistää kehon insuliinille, eli sokeriaineenvaihduntaa säätelevälle hormonille. Lihas käyttää hiilihydraatteja sekä treeniin, palautumiseen että kasvamiseen. Toisin sanoen suurempi lihasmassa tarkoittaa parempaa hiilihydraattien sietokykyä. 

Lue lisää: Selvitä 5 kysymyksellä, onko hiilihydraatin sietokykysi heikentynyt

Sekaan kannattaa ujuttaa välillä kovatehoista HIIT-treeniä, sillä siinä keho käyttää erityisen paljon hiilihydraatteja. Aloittelija voi huomata muutosta jo parin viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen. 

– Kun insuliiniherkkyys paranee, hiilihydraatit siirtyvät verenkierrosta nopeammin lihaksiin käyttöön. Siitä syntyy hyvä kierre, Rautakallio toteaa.

Nappaa Sport-lehden numerosta 7/2017 Stefanie Hagelstamin neljän viikon crossfit-bootcamp, jolla poltat rasvaa, saat lihasta, voimaa ja kestävyyttä. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi