Sport
Jos vaikka pohtisi onnen merkitystä... Kuva: Shutterstock.
Jos vaikka pohtisi onnen merkitystä... Kuva: Shutterstock.

Ihmiset pysähtyvät liian harvoin miettimään, mitä oikeasti haluavat elämältä, sanoo asiantuntija. Mutta millaiseen self helpiin kannattaa tarttua?

Onnellisempi elämä ja parempi itsetuntemus, kiitos! Se on itseapuun tarttuvien ykköstoive. Tarpeeseen on myös vastattu: itseapukirjoja julkaistaan Suomessa jo tuplasti enemmän kuin 90-luvun alussa.

Oli lupaus sitten paketoitu stressittömäksi elämäksi tai vahvaksi intuitioksi, kaikessa self helpissä on lopulta sama tausta-ajatus: kun tarpeeksi paneudun itseeni, elämä muuttuu. Pinnallista hömppää – vai syvällisen herättelevää? Voiko itsensä uudistaa kirjoilla tai voimalauseilla?

Henkistä hauista

Vaikka unelmakarttakirjan piirtely tuntuisi kliseeltä, psykoterapeutti Mikael Saarisen mukaan sitä ei kannata tuomita suorilta.

– Ihmiset pysähtyvät liian harvoin miettimään, mitä minä oikeasti haluan. Kaikki self help taklaa tätä kysymystä ja yleensä myös tarjoaa reittiä muutokseen. Ensimmäinen hyöty on, että saa lisää itsetuntemusta.

Filosofi, psykoterapeutti Antti S. Mattilan mukaan esimerkiksi onnellisuusharjoitus voi tutkitusti toimia yhtä hyvin kuin terapia.

– Kun toteuttaa tärkeitä projekteja, saa energiaa toteuttaa taas uusia projekteja. Parhaimmillaan self help vahvistaa kierrettä, kuin urheiluvalmentaja. Oikean valmentajan valitseminen onkin sitten hankalampaa.

"Ei lihaksiakaan kehitetä sohvalla makaamalla, vaan harjoittelemalla."

Unelmia mietiskelemällä pääsee alkuun. Jopa inspiroivat voimalauseet voivat olla arvaamattoman tärkeitä, jos ne auttavat pitämään mielessä oikeasti tärkeät asiat. Sen jälkeen itseavun pitäisi kuitenkin tarjota jotain kättä pidempää.

– Ei lihaksiakaan kehitetä sohvalla makaamalla, vaan harjoittelemalla.

Tiedettä vai ei?

Kun valikoi sopivaa opusta, on tärkeää, että se sopii omiin arvoihin ja elämäntilanteeseen.

– Testaa nettikursseja, lataa vaikka meditaatioappsi puhelimeen. Ole utelias ja leikkisä. Löydänkö tästä jotain, joka voisi sopia minulle? Mikael Saarinen neuvoo.

Koska taustalla on valtaisa bisnes, kirjoittajan taustat kannattaa tarkistaa. Nettoaako hän rahat vauhdikkailla lupauksilla vai onko taustalla vankkaa tietoa?

Mattilan mukaan on epäilyttävää, jos kirja tai kurssi lupaa lisätä onnellisuutta suoraan. Paljon hedelmällisempää on treenata onnea epäsuorasti: näin parannat ihmissuhteita, opit rentoutumaan...

Koska taustalla on valtaisa bisnes, kirjoittajan taustat kannattaa tarkistaa.

– Jos yrittää nostaa onnellisuustasoja suoraan, se on kuin yrittäisi kuumentaa saunaa lämmittämällä pelkkää lämpömittaria. Onnellisuus on vain hyvän elämän kukinto, Mattila sanoo.

Karvojen pitäisi nousta pystyyn myös silloin, jos kirja vannoo ahdistuksen katoavan minuuteissa. Oikeasti vaatii viikkojen treeniä ennen kuin vanhoista tavoista pääsee irti.

– Moni self help -tekniikka perustuu esimerkiksi ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan. Varminta on, jos elämänohjeissa on tieteellistä pohjaa.

 

Sportin lukijoiden kokemuksia self helpistä:

  • ”Self helpistä tulee reippaampi mieli, ja se toimii tsempparina kaverittomalle.”
  • ”Lukemani kirjat eivät ole olleet tarpeeksi selviä juuri minulle. Olen pyrkinyt sittenkin toimimaan oman pääni mukaan.”
  • ”Minusta on tullut rauhallisempi ja minun on helpompi tarttua toimeen.”
  • ”Self help on ahdistanut, jos siinä on hehkutettu täydellistä elämää. Tulee riittämätön olo.”
  • ”Itsetuntemukseni on parantunut. Olen saanut uusia ideoita moneen asiaan."

Sport-lehden numerossa 6/17 pureudumme toiseen ajankohtaiseen ilmiöön eli ton-ton-ruokavalioihin. Miksi maidon, gluteenin ja sokerin välttelystä tuli uusi normaali? Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi

3 x self help netistä

  • Onnellisuustutkija, suomalaistaustainen Emma Seppälä jakaa iskeviä, tuoreisiin tutkimuksiin perustuvia vinkkejä, joilla suitsit ahdistusta ja tulet tuotteliaammaksi. emmaseppala.com
  • SuperBetter-sovellus tekee tapojen muuttamisesta pelin. Keräile pisteitä vaikka tupakan tumppaamisesta tai meditoinnista. SuperBetter, Android- ja iOS-puhelimille.
  • YouTuben luovin itseapukanava! FightMediocrityn taiteilija tiivistää self help -suosikkiopuksensa hauskoiksi animaatioiksi. youtube.com/fightmediocrity
Sport
Hengittele hyvä ihminen! Kuva: Shutterstock

Jo hymy tekee ihmeitä.

Tunnereaktiot ovat lyhyitä, niitä tulee ja menee. Silti on ikävä menettää maltti kassajonossa hidastelevalle. Ajatukset ylläpitävät tai katkaisevat tunnereaktioita, sanoo psykologi Anna Andersén.

Keho valmistautuu toimintaan kiihdyttämällä sisäeritysrauhasten toimintaa, esimerkiksi hormonitoimintaa ja välittäjäaineiden kulkua. Hengitysrytmi nopeutuu, lihaksisto jännittyy, verenkierto vilkastuu ja yhteydet aivoissa aktivoituvat. Klassinen esimerkki on taistele tai pakene -reaktio. Viha tai pelko virittää kehon alkukantaisesti toimimaan mahdollisimman nopeasti tunnevasteen mukaisesti, jotain kohti tai pois jostain.

Tärkein työkalu tunnesäätelyssä on hengitys.

Tunnesäätely on tärkeää jo siksi, että tunnereaktioiden paisuessa liian suuriksi ne voivat haitata arkea tai suorituksia. Pelko voi estää kertomasta jymyidean työpalaverissa tai liika jännitys torpedoida osallistumisen kivaan juoksutapahtumaan.

– Salliva suhtautuminen omiin tunnereaktioihin hillitsee niiden paisumista. Tärkein työkalu tunnesäätelyssä on hengitys.
Kun pidentää uloshengitystä, autonomisen hermoston rauhoittava osa on aktiivisempi. Se vaikuttaa suoraan keholliseen vasteeseen, sydämen pamppailuun tai kainaloiden hikoiluun madaltavasti.

Andersén listaa keinot, joilla pääset tunnereaktion herraksi.

  1. Tiedosta tilanne. Huomio tunteesi, pyri nimeämään se tarkasti. Onko tunne negatiivinen vai positiivinen? Onhan kyse pikaisesta tunnereaktiosta, ei pidemmästä mielialasta?
  2. Hengitä rauhallisesti. Laske kolmeen hengittäessäsi nenän kautta sisään, pidätä hetki ja laske viiteen hengittäessäsi suun kautta ulos. Toista viisi kertaa. Hengitykseen keskittyminen ja uloshengityksen pidentäminen rauhoittavat hermostoa ja rentouttaa oloa.
  3. Kosketa itseäsi. Laita käsi rinnallesi 10 sekunniksi. Pieni, lempeä lohdutuksen osoitus vaikuttaa aivoihin vieden viestiä turvallisuudesta.
  4. Aisti ympäristö. Kiinnitä huomio siihen, mitä näet. Kun luettelet mielessäsi ympärillä näkyviä asioita tai ihmisiä, tarkkaavaisuutesi keskittyy tunteen sijaan konkreettisiin asioihin ja reaktio laimenee.
  5. Sanoita hyväksyvästi. Kerro itsellesi, että tunnereaktio on ihan okei. Häpeäminen tai kieltäminen saattavat vain voimistaa reaktiota, itsemyötätunto puolestaan laskee kierroksia kehossa ja pystyt rauhoittumaan nopeammin.
  6. Mieti isommin. Tunnereaktiolla on aina merkitys, mutta se voi tuoda myös viestiä isommasta asiasta. Esimerkiksi itkuherkkyyden taustalla voi olla huonosti nukuttuja öitä tai huolia. Olisi tärkeää hoitaa tunnetta esiin puskevia asioita kuntoon, jolloin tunnereaktioita ei enää tarvita.
  7. Hymyile. Ärtynyt seisoo totisena eteenpäin kumartuen. Aivot ja mieli lukevat kehoa, jolloin ajatuksissaan ylläpitää ärtymyksentunnetta. Kun pakottaa hymyn kasvoilleen ja kohentaa ryhdin, tunnereaktion kehollinen vaste hiipuu ja ärtymys laimenee.

Haluatko oppia rentoutumaan? Löydät Sport 8 -numerosta kymmenen oivaltavaa vinkkiä siitä, miten kehoa ja mieltä voi rentouttaa. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehden maksutta osoitteesta digilehdet.fi/sport


 

Sport
Muista! Kroppa saattaa lämmetä lenkille vasta 7 kilometrin kohdalla. Kuva: Shutterstock.

Kaksi pitkää, rauhallista juoksua ja yksi kovempi harjoitus on hyvä yhdistelmä.

Taas kerran junnaan samaa juoksureittiäni. Reitti on juuri sopivan mittainen ja tasainen, miksi muuttaisin sitä? Monestakin syystä, sanoo helsinkiläinen juoksuvalmentaja Joonas Laurila.

”Lenkkejä kannattaa ehdottomasti vaihdella, kahdesta syystä. Ensinnäkään saman reitin juokseminen samalla vauhdilla ei kehitä kuntoa. Lisäksi vaihtelu tekee juoksusta mielekkään harrastuksen, josta saa uusia virikkeitä viikosta toiseen. Viikossa esimerkiksi kaksi pitkää ja rauhallista juoksua ja yksi kovempi harjoitus on hyvä yhdistelmä.

Metsäjuoksu kehittää tasapainoa ja haastaa hermostoa.

Tärkeintä on vaihdella matkan pituutta, juoksuvauhtia ja reittiä. Vaikka kodin lähellä olisi vakireitti, sen voi juosta toiseen suuntaan, tehdä matkasta pidennetyn version tai tarvittaessa poiketa oikotietä kotiin. Jos yleensä juoksee kaupungissa, toisinaan kannattaa lähteä vaikka bussilla metsän laidalle: polulla askel on täysin erilainen, vauhti hitaampi ja keskivartalo paremmin töissä. Metsäjuoksu kehittää tasapainoa ja haastaa hermostoa.

Sudenkuoppa on, jos lyhentää lenkkiä, koska ei huvita.

Kokenut juoksija voi alkulenkistä tunnustella, millä vauhdilla ja mille reitille haluaa lähteä. Sudenkuoppa on, jos lyhentää lenkkiä, koska ei huvita. Silloin saattaa juosta viisi kilometriä pakolla ja jää huono maku suuhun. Kroppa saattaa kuitenkin lämmetä vasta seitsemännen kilometrin kohdalla. Sitten fiilis on hyvä ja lenkki on tehnyt tehtävänsä.”

Asiantuntija juoksuvalmentaja Joonas Laurila, @joonas_laurila. Joonaksen kirja Juoksijan järki ilmestyy lokakuussa.