Sport

Juustonpala katkaisee happohyökkäyksen ja limut kannattaa juoda pillillä – tai ei ihan niinkään.

”Pillillä juominen on terveellisempää hampaille”

Väärin.

On totta, että heti hampaiden valkaisun jälkeen on parempi juoda värjäävät juomat kuten kahvi tai tee pillillä. Mutta happohyökkäys on aina happohyökkäys, joipa sen aiheuttajaa pillillä tai ei.

 

”Porkkanan narskuttelu vahvistaa.”

Osittain totta.

On hyvä antaa hampaille hommia, ja narskuttelu lisää myös hampaita suojaavan syljen eritystä. Porkkanan syöminen kannattaa kuitenkin jättää normaaleille aterioille. Muuten vain lisää happohyökkäysten määrää aterioiden välissä.

 

”Pähkinä tai juusto katkaisee happohyökkäyksen.”

Väärin.

Pähkinöissä ja juustossa on molemmissa luonnostaan hampaita vahvistavaa fluoria, mutta eivät ne happohyökkäystä estä.

 

”Syljen oma suoja riittää pitkälle.”

Ei ihan niinkään.

Suussa syntyy happohyökkäys aina, kun syö tai juo muuta kuin vettä tai maustamatonta kivennäisvettä. Oma sylki riittää neutralisoimaan noin kuusi happohyökkäystä päivässä. Moni kuitenkin napostelee tai juo kahvia tai teetä useampia kertoja. Siksi ainakin osa happohyökkäyksistä kannattaa katkaista ksylitolipastillilla tai -purkalla.

 

Asiantuntijana suuhygienisti Kaisa Carlsson, Terveystalo.

 

Lue Sport-lehden numerosta 6/2017, onko sokeriton limu haitaksi ja voiko hampaat pestä millä tahansa harjalla. Tilaajana voit lukea Sanoman aikakauslehtiä maksutta osoitteessa digilehdet.fi

Sport
Hengittele hyvä ihminen! Kuva: Shutterstock

Jo hymy tekee ihmeitä.

Tunnereaktiot ovat lyhyitä, niitä tulee ja menee. Silti on ikävä menettää maltti kassajonossa hidastelevalle. Ajatukset ylläpitävät tai katkaisevat tunnereaktioita, sanoo psykologi Anna Andersén.

Keho valmistautuu toimintaan kiihdyttämällä sisäeritysrauhasten toimintaa, esimerkiksi hormonitoimintaa ja välittäjäaineiden kulkua. Hengitysrytmi nopeutuu, lihaksisto jännittyy, verenkierto vilkastuu ja yhteydet aivoissa aktivoituvat. Klassinen esimerkki on taistele tai pakene -reaktio. Viha tai pelko virittää kehon alkukantaisesti toimimaan mahdollisimman nopeasti tunnevasteen mukaisesti, jotain kohti tai pois jostain.

Tärkein työkalu tunnesäätelyssä on hengitys.

Tunnesäätely on tärkeää jo siksi, että tunnereaktioiden paisuessa liian suuriksi ne voivat haitata arkea tai suorituksia. Pelko voi estää kertomasta jymyidean työpalaverissa tai liika jännitys torpedoida osallistumisen kivaan juoksutapahtumaan.

– Salliva suhtautuminen omiin tunnereaktioihin hillitsee niiden paisumista. Tärkein työkalu tunnesäätelyssä on hengitys.
Kun pidentää uloshengitystä, autonomisen hermoston rauhoittava osa on aktiivisempi. Se vaikuttaa suoraan keholliseen vasteeseen, sydämen pamppailuun tai kainaloiden hikoiluun madaltavasti.

Andersén listaa keinot, joilla pääset tunnereaktion herraksi.

  1. Tiedosta tilanne. Huomio tunteesi, pyri nimeämään se tarkasti. Onko tunne negatiivinen vai positiivinen? Onhan kyse pikaisesta tunnereaktiosta, ei pidemmästä mielialasta?
  2. Hengitä rauhallisesti. Laske kolmeen hengittäessäsi nenän kautta sisään, pidätä hetki ja laske viiteen hengittäessäsi suun kautta ulos. Toista viisi kertaa. Hengitykseen keskittyminen ja uloshengityksen pidentäminen rauhoittavat hermostoa ja rentouttaa oloa.
  3. Kosketa itseäsi. Laita käsi rinnallesi 10 sekunniksi. Pieni, lempeä lohdutuksen osoitus vaikuttaa aivoihin vieden viestiä turvallisuudesta.
  4. Aisti ympäristö. Kiinnitä huomio siihen, mitä näet. Kun luettelet mielessäsi ympärillä näkyviä asioita tai ihmisiä, tarkkaavaisuutesi keskittyy tunteen sijaan konkreettisiin asioihin ja reaktio laimenee.
  5. Sanoita hyväksyvästi. Kerro itsellesi, että tunnereaktio on ihan okei. Häpeäminen tai kieltäminen saattavat vain voimistaa reaktiota, itsemyötätunto puolestaan laskee kierroksia kehossa ja pystyt rauhoittumaan nopeammin.
  6. Mieti isommin. Tunnereaktiolla on aina merkitys, mutta se voi tuoda myös viestiä isommasta asiasta. Esimerkiksi itkuherkkyyden taustalla voi olla huonosti nukuttuja öitä tai huolia. Olisi tärkeää hoitaa tunnetta esiin puskevia asioita kuntoon, jolloin tunnereaktioita ei enää tarvita.
  7. Hymyile. Ärtynyt seisoo totisena eteenpäin kumartuen. Aivot ja mieli lukevat kehoa, jolloin ajatuksissaan ylläpitää ärtymyksentunnetta. Kun pakottaa hymyn kasvoilleen ja kohentaa ryhdin, tunnereaktion kehollinen vaste hiipuu ja ärtymys laimenee.

Haluatko oppia rentoutumaan? Löydät Sport 8 -numerosta kymmenen oivaltavaa vinkkiä siitä, miten kehoa ja mieltä voi rentouttaa. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehden maksutta osoitteesta digilehdet.fi/sport


 

Sport
Muista! Kroppa saattaa lämmetä lenkille vasta 7 kilometrin kohdalla. Kuva: Shutterstock.

Kaksi pitkää, rauhallista juoksua ja yksi kovempi harjoitus on hyvä yhdistelmä.

Taas kerran junnaan samaa juoksureittiäni. Reitti on juuri sopivan mittainen ja tasainen, miksi muuttaisin sitä? Monestakin syystä, sanoo helsinkiläinen juoksuvalmentaja Joonas Laurila.

”Lenkkejä kannattaa ehdottomasti vaihdella, kahdesta syystä. Ensinnäkään saman reitin juokseminen samalla vauhdilla ei kehitä kuntoa. Lisäksi vaihtelu tekee juoksusta mielekkään harrastuksen, josta saa uusia virikkeitä viikosta toiseen. Viikossa esimerkiksi kaksi pitkää ja rauhallista juoksua ja yksi kovempi harjoitus on hyvä yhdistelmä.

Metsäjuoksu kehittää tasapainoa ja haastaa hermostoa.

Tärkeintä on vaihdella matkan pituutta, juoksuvauhtia ja reittiä. Vaikka kodin lähellä olisi vakireitti, sen voi juosta toiseen suuntaan, tehdä matkasta pidennetyn version tai tarvittaessa poiketa oikotietä kotiin. Jos yleensä juoksee kaupungissa, toisinaan kannattaa lähteä vaikka bussilla metsän laidalle: polulla askel on täysin erilainen, vauhti hitaampi ja keskivartalo paremmin töissä. Metsäjuoksu kehittää tasapainoa ja haastaa hermostoa.

Sudenkuoppa on, jos lyhentää lenkkiä, koska ei huvita.

Kokenut juoksija voi alkulenkistä tunnustella, millä vauhdilla ja mille reitille haluaa lähteä. Sudenkuoppa on, jos lyhentää lenkkiä, koska ei huvita. Silloin saattaa juosta viisi kilometriä pakolla ja jää huono maku suuhun. Kroppa saattaa kuitenkin lämmetä vasta seitsemännen kilometrin kohdalla. Sitten fiilis on hyvä ja lenkki on tehnyt tehtävänsä.”

Asiantuntija juoksuvalmentaja Joonas Laurila, @joonas_laurila. Joonaksen kirja Juoksijan järki ilmestyy lokakuussa.